Etusivu Kaupunki-info Ajankohtaista Seutukaupungeista positiivisin väestönkehitys Ylivieskassa 2010-luvulla_Tiedote 12.6. klo 10.00

TIEDOTE

Seutukaupungeista positiivisin väestönkehitys Ylivieskassa 2010-luvulla

Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.

Ylivieska on ollut eniten kasvanut seutukaupunki niin määrällisesti kuin suhteellisesti mitattuna. Seutukaupungeista 2010-luvulla positiivisin väestönkehitys oli Ylivieskassa – jopa + 7,9 %. Kasvu oli voimakasta vain Ylivieskan ja Paimion kohdalla. Positiivista väestönkasvua oli vain seitsemässä seutukaupungissa; mm. Ylivieskassa ja Kalajoella. Vuosien 2014-2019 aikana vain kolme keskustaajamaa kasvoi, joista yksi oli Ylivieska. Keskustaajaman ulkopuolisia kasvavia paikalliskeskuksia oli Kuusamolla, Valkeakoskella ja Ylivieskalla. Kaupunkimme kasvua selittää osaltaan se, että Ylivieskassa on nuori ikärakenne, positiivinen syntyvyys ja vahva positiivinen luonnollinen väestönlisäys.

Seutukaupunkien ikärakenteissa tapahtui merkittäviä muutoksia 2010-luvulla. Huolimatta siitä, että lasten määrä on romahtanut kaikissa seutukaupungeissa, Ylivieskassa, Paimiossa, Laitilassa ja Huittisissa keskustaajamissa lasten määrä kasvoi. Kaikilla tarkastelualueilla yli viidesosa väestöstä oli alle 15-vuotiaita vuonna 2019 Ylivieskassa. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät kaikissa seutukaupungeissa, vaikkakin Ylivieskan eläkeikäisen väestön osuus oli matala seutukaupunkien keskitasoon verrattuna.

Ylivieska sai suuria muuttovoittoja myös kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Seutukaupungeista ainoastaan Ylivieska, Valkeakoski ja Paimio saivat muuttovoittoa 2010-luvulla maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Myös Ylivieskan keskustaajama on saanut muuttovoittoa. Ylivieska olikin ainoa seutukaupunki, joka ei ole kärsinyt muuttotappiota tarkastelujaksolla.

Kaupungistuminen tuo monenlaisia asumistarpeita

Väestöennusteet ja kaupungistumiskehitys valtakunnan tasolla tarkasteltuina osoittavat väestön vähenemistä myös isolle osalle seutukaupunkeja. Kiinnostavaa on kuitenkin myös pureutua kysymyksiin, miltä kyseiset ilmiöt näyttävät kaupunkien sisällä. Selvityksen avulla seutukaupungit haluavat herättää keskustelua siitä, mitä pieni kaupungistuminen tarkoittaa esimerkiksi maankäytön ja liikenteen kysymyksissä sekä asuntorakentamisessa.

- Haluamme tuoda asuntopoliittiseen keskusteluun seutukaupunkien yhdyskuntarakenteen tiivistymisen mukanaan tuomat tarpeet ja mahdollisuudet asuntotuotannolle. Selvitys vahvistaa seutukaupunkien olevan todellinen vaihtoehto muiden kaupunkiasumisen muotojen rinnalla, kertoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Tutustu tutkimuksen valtakunnalliseen sekä alueellisiin raportteihin osoitteessa:

https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/seutukaupungeissa-vaesto-keskittyy-keskustat-vetovoimaisia

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Maria Sorvisto, kaupunginjohtaja, p. 044 4294 210, maria.sorvisto@ylivieska.fi

Koko tutkimuksen osalta:

Johanna Luukkonen, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja, p. 040 673 2001, johanna.luukkonen@rauma.fi

Laura Hassi, asumisen asiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 562 7665, laura.hassi@kuntaliitto.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 040 764 1829, janne.antikainen@mdi.fi

Tutustu seutukaupunkeihin tarkemmin osoitteessa www.kuntaliitto.fi/seutukaupungit

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus Joki ICT | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki