Kuvitetut Kalevalat

Kalevala, 1922

  • WSOY, 1922. 729 s.
  • Kuvittanut ja painatustyön ohjannut Akseli Gallen-Kallela
  • Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima Otto Mannisen avustamana
Kuvia teoksesta:
  • Teoksen ornamenttisomisteidet alkulehdet
  • 4. runo: Tuopa Aino, neito nuori
  • 29. runo: Lemminkäinen, lieto poika
  • 50. runo: Suuni jo sulkea pitäisi

Kalevala, 1952

  • Otava, 1952. 461 s.
  • Teoksessa runsas mustavalkokuvitus. Teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Emil Cedercreutz, R. W. Ekman, A. Gallen-Kallela, Eemil Halonen, P. Halonen, S. A. Keinänen, Emil Wikström
  • Elias Lönnrotin alkulause Uuteen Kalevalaan
  • Loihtulukujen luettelo
  • Kalevalan käännökset; kansikuvia muille kielille käännetyistä Kalevaloista
  • Taidejäljennösten luettelo
Kuvia teoksesta:
  • S. A. Keinänen: Ilmarinen matkustaa Pohjolaan
  • Joseph Alanen: Väinämöinen ja Pohjan neito
  • Akseli Gallen-Kallela: Ilmarinen kyntää kyisen pellon

Kalevala, 1958

  • WSOY, 1958. 729 s.
  • Kuvittanut Akseli Gallen-Kallela
  • Kieliasun valvojana toiminut Jalo Kalima Otto Mannisen avustamana
  • Sisältää lyhyen luettelon runojen sisällöstä sekä loitsujen luettelon
  • Uusintapainos vuonna 1922 julkaistusta Kalevalasta

Kuva-Kalevala, 1953

  • Kuvittanut Aarno Karimo
  • Pellervo-Seura, 1953. 621 s.
  • Teoksen lopussa luettelo runoista ja niihin liittyvistä värikuvista
  • Sisältää 60 kuvalehteä
  • Teos on ilmestynyt myös Kirjayhtymän
  • kustantamana vuonna 1965

Kalevala, 1956

  • Kuvittanut G. Stronk
  • Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliike, 1956. 297 s.
  • Kannen, etu- ja nimilehden, ornamenttisomisteet ja runojen alkukirjaimet suunnitellut ja laatinut N. Rodionova
  • Sisältää Otto Kuusisen artikkelin "Kalevala ja sen luojat"

Kalevala: karjalais-suomalainen kansaneepos, 1984

  • Karjala-kustantamo, 1984. 371 s.
  • Kuvittanut (1905 - 1989)
  • Valentin Ivanovich Kurdovin pastellinsävyinen kuvitus
  • Kurdov mainitaan myös Karjalan tasavallan Taidemuseon Kalevalan kuvittajia esittelevässä kokoelmassa
  • Lisää Kurdovin sekä muiden taiteilijoiden Kalevalaan liittyviä teoksia on Karjalan tasavallan Taidemuseon sivuilla.
  • Kurdovin kuva Seppä Ilmarisesta vuonna 1979 julkaistusta Kalevalasta.

Kalevala, 1985

  • Kuvittanut Björn Landström
  • Otava, 1985. 328 s.; ISBN 951-643-223-9
  • Sisältää Väinö Kaukosen artikkelin ”Elias Lönnrotin Kalevala”
  • Björn Landström on taiteilija, kirjailija, graafikko, kuvittaja, teatterimies ja tutkija. Maailmalla hänet tunnetaan erityisesti laivakirjojen tekijänä.
  • Landströmin Kalevala-kuvituksesta kerrotaan teoksessa seuraavaa: "Kuvitus perustuu runojen tarkkaan lukemiseen yksittäisten sanojen merkitysvivahteita myöten. Landström on tutkinut myös vanhaa suomalaista puku-, rakennus- ja esinekulttuuria ja soveltanut näitä tietoja kalevalaista maailmaa hahmotellessaan. Hänen Kalevala sankarinsa ovat eläviä ihmisiä heikkouksineen ja hyvine puolineen, jopa suuri tietäjä Väinämöinen saa yhä inhimillisempiä piirteitä tarinan edetessä. Kosketuksesta todellisuutteen kertoo myös runojen huumori, jota tuskin koskaan aikaisemmin on tuotu näin rehevänä esille."

Kalevala, 1998

  • Kuvittanut Jukka Salminen
  • Like, 1998. 440 s.; 951-578-581-2
  • Kuvittaja Jukka Salminen on pitänyt useita Kaleva-aiheisia veistos- ja grafiikkanäyttelyitä ympäri Suomen. Hän on myös suunnitellut Kalevala-aiheisia koruja sekä toiminut mm. Auran Kalevalapuiston suunnittelijana.
  • Esipuheessaan Jukka Salminen toteaa Kalevalan olleen hänelle sekä hyvin rakas että vastenmielinen maailma. "Sen (=Kalevalan) maailman käsitteleminen on ollut monessakin mielessä uhkarohkeaa ja kritiikki on myös usein ollut kohdallani tyrmäävää, koska Akseli Gallen-Kallela on tehnyt kuvituksesta omalla tavallaan tavaramerkin."
  • Salminen toivoo, että hänen kuvituksessaan "asiat eivät ole valmiita annoksia, vaan niihin sisäänpääsy vaatii myös katsojaltaan aktiviteettia".

Kalevala, 1999

  • Kuvittanut Hannu Väisänen
  • Otava, 1999. 422 s.; 951-1-16061-3
  • Hannu Väisänen ei kuvituksessaan ole keskittynyt sankarien toimiin vaan tavoittelee Kalevalan myyttistä tasoa kuvaamalla arkipäivän toimia: saippuan valmistusta, sukkulan ja pirran liikkeitä jne. Hän toteaa teoksen kuvituksesta jälkisanoissa mm. seuraavasti: "Olen ottanut kuvitukseni pohjaksi Kalevalan runomitan ja laatinut sommitelmani sen metrisiä ehtoja noudatellen. Olen asetellut kuviin esineitä, abstrakteja ja figuratiivisia muotoja tavalla joka ei muistuta mistään tapahtumasta, vaan jäljittää rytmiä ja musiikillista jännitettä." (s. 421)
  • " Mitä enemmän Kalevalaa lukee, sitä selvemmin huomaa että laulu ei ole vain mahtia tai elämän ornamentti tai arvo. Se on välttämättömyys." (s. 422)

Kalevala, 1999

  • Kuvitus R. W. Ekman, toimittanut Kai Linnilä
  • ISBN 951-31-1470-8 (Kalevala I-II)
  • Nykytekstein varustettu näköispainos Vanhasta Kalevasta
  • Kansinimike: Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista
Osa 1:
  • Runot 1-16
  • Tammi, 1999. 326 s.; ISBN 951-31-1468-6
  • Kai Linnilän saatesanat
  • S. 9-57 Elias Lönnrotin esipuhe vuodelta 1835
  • Teoksessa kulkevat rinnakkain vanha fraktuurateksti ja uusi teksti

Kalevala, 1999

  • Kuvitus R. W. Ekman, toimittanut Kai Linnilä
  • ISBN 951-31-1470-8 (Kalevala I-II)
  • Nykytekstein varustettu näköispainos Vanhasta Kalevasta
  • Kansinimike: Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista
Osa 2:
  • Runot 17-32
  • Tammi, 1999. 327-647 s.; ISBN 951-31-1469-4
  • Majamaa, Raija: Koko kansan Kalevala; Kalevala suuri eepos
  • Ervamaa, Jukka: Suomalainen mytologia ja muinainen kulta-aika; R. W. Ekman Kalevalan ensimmäisenä kuvittajana
  • Tietoja kuvista; Arkistot, kokoelmat, kuvatoimistot ja museot

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki