Selkokieliset Kalevalat

Rajala, Pertti: Väinämöinen

  • Kuvitus ja kannen kuva Hannu Lukkarinen
  • BTJ Kirjastopalvelu, 1993. 54 s.; 951-692-323-2
  • "Ilmatar oli luonut maailman. Mutta se oli edelleen autio ja tyhjä, ja Ilmatar oli yhä yksin.
    Puut, kasvit, eläimet ja ihminen puuttuivat.
    - Olisipa minulla vielä poika, Ilmatar mietti.
    Silloin merestä nousi suuri portti ja kuului ääni:
    - Kuu! Päästä minut pois! Aurinko! Päästä minut pois! Hiljaa portti avautui ja sieltä tuli esiin pieni poika: Ilmatar oli saanut lapsen, pojan. Kun poika syntyi, ilman halki kuului kova ääni:
    - Väinämöinen, Väinämöinen! Siitä Ilmatar tiesi, että pojalle oli annettava nimeksi Väinämöinen."
    (Rajala: Väinämöinen, s. 8.)

  • Kuvat kanteen ja kirjan sivuille on piirtänyt Jukka Murtosaari
  • Kirjastopalvelu, 1995, 72 s.; 951-692-357-7
  • "Lemminkäisestä laulettiin:
    -Sillä lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli, jopa hääti naisen naurun, piätteli piian pilkan. Ei ollut sitä tytärtä, piikoa pyhintäkänä, kuta hän ei kosketellut, jonk` ei vieressä venynyt. Saaren neidot ihastuivat Lemminkäiseen. Yksi neito ei kuitenkaan hänestä välittänyt. Kyllikki, jota Lemminkäinen oli tullut kosimaan, ei ollut hänestä kiinnostunut. (Rajala: Lemminkäinen, s. 11.)

Rajala, Pertti: Kalevala

  • Kannen kuva: Tuija Sorsa.
  • BTJ Kirjastopalvelu, 1999, 112 s. 951-692-456-5
  • Teoksen lainaukset on otettu vuonna 1951 painetusta Kalevalasta
  • "Kalevalaan oli tullut puute ja kurjuus. Sen sijaan Pohjolan väki voi hyvin. Sampo, Ilmarisen takoma ihmemylly jauhoi onnea ja rikkautta Pohjolaan. Kalevalan väki halusi lopettaa oman kurjuutensa. Väinämöinen ja Ilmarinen keräsivät kansan kokoon ja yhdessä päätettiin hakea Sampo pois Pohjolasta.
    Jos ei saataisi koko Sampoa, pyydettäisiin ainakin puolet siitä. Väinämöinen, Ilmarinen ja paljon Kalevalan väkeä lähti matkalle Pohjolaan." (Rajala: Kalevala, s. 95.)

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki