Vetovoimainen Ylivieska

Ylivieska elää vahvaa kasvun ja keittymisen kautta. Asukaslukumme on kasvanut jatkuvasti sitten 2000-luvun alun, ja nyt ylivieskalaisia on yli 15.000. Kaupunki on investoinut merkittävästi kyetäkseen vastaamaan kasvavan kaupungin lisääntyvään palvelutarpeeseen. Positiivinen kehitys on vahvistanut Ylivieskan asemaa alueellisena kaupan ja palveluiden keskuksena. Vahvan kasvun myötä Ylivieska on nimetty myös yhdeksi uusimmista, valtakunnallisista päämarkkina-alueista.

Ylivieskan oivallinen sijainti rautateiden risteyskohdissa ja maanteiden solmukohdissa varmistaa hyvän saavutettavuutemme. Kaupunkimme on vireä ja aktiivinen, ja tasokkaiden kunnallisten palveluiden lisäksi meillä on erinomaiset mahdollisuudet aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Tarjoamme asukkaillemme edellytykset viihtyisään asumisen ja itsensä kehittämiseen, ja yrityksellemme mahdollisuudet monipuoliseen ja menestyksekkääseen toimintaan.

Tervetuloa tutustumaan!

Terho Ojanperä
kaupunginjohtaja

Kaupungistamme löytyy monipuolisia majoitusvaihtoehtoja

Ravintoloita ja illanviettopaikkoja

Konsertti- ja kulttuuripalvelut

Liikuntapalvelut

Kesäkahviloita

Myllykahvila

Kesäkahvila Kerttu (Puuhkalan museo)

Nähtävyyksiä

Pylväsvuo

Kuvataiteilija Jaakko Mattilan ja mediataiteilija, prof. Jussi Ängeslevän teos Pylväsvuo sisältää viisi polarisaatiokalvoja ja maalaismaiseman esineitä yhdistävää osaa. Teokset sijoittuvat Pylvään kylälle, Ängesleväntien varteen. Pylväsvuo on valmistunut läheisessä dialogissa alueen asukkaiden kanssa ja kyläläisten muistot ovat inspiroineet taiteilijoita.

Pylväsvuo on osa Pohjavirta-hanketta, jonka teokset ovat lahja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahastolta sen oman toiminta-alueen asukkaille. Ylivieskan Kaupunki otti teoksen vastaan Elokuussa 2015. Vuosina 2014-2015 toteutettu Pohjavirta-hanke juhlisti vuonna 2014 Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotista toimintaa ja vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan rahaston 40-vuotista taidelahjoitusten perinnettä.

http://pylvasvuo.fi/

Helaalan mylly. Mylly rakennettiin alkuaan 1884 ja uusittiin vanhaan muotoonsa 1942. Mylly on avoinna kesäkuu-elokuu; vaihtuvia näyttelyitä, ohjelmallisia tuokioita, myllyyn tutustumista ja kesäkahvila. Os. Kauppakatu. Tiedustelut ja lisätiedot Ylivieskan 4H-yhdistys ry. 044-2952925

Savisilta on rakennettu 1912 (J.Castrén). Nimensä tämä maan toiseksi vanhin teräsbetonislita sai kansalta, jolle uusi rakennusmateriaali oli vielä outo. Rakenteeltaan silta on viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta. Siltaa on myöhemmin kunnostettu ja nykyään se on vain kevyen liikenteen käytössä.

Muutoin voimakkaasti uusiutuneessa Ylivieskan keskustassa on Kalajokivarsi yhä säilyttänyt monia perinteisia elementtejään. Maisemallista arvoa omaavat joen saaret, joista Pappisaareen liittyy muistoja Ison vihan ajoilta.

Ylivieskan puinen, päätytornillinen ristikirkko paloi keväällä 2016. Kirkko oli rakennettu 1786 (P. Raudaskoski). Kirkon raunioita ympäröi vanha hautausmaa.

Kertun ja Kalevin nuket ja laivat -näyttely; käsityönä tehtyjä nukkeja ja laivoja. os. Latvalehdontie 8. Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 2€ aikuiset ja 1€ 7-15v. Lisätietoja Kerttu ja Kalevi Lämsä. Puh. 08-424 389 tai 050-5220030. Tule ja tuo vieraasikin!

Eliaksen kotimuseo Ylivieskan historiaa, vanhaa esineistöä ja kulkuneuvoja. Avoinna sopimuksen mukaan. Lisätieotoja Elias Klemetti, puh. 0500-422000. Os. Helaalankatu 26.

Heikki Sydänmetsän työhuone. Puureliefejä, koruja, käyttöesineitä, kirkkotauluja. Avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja Heikki Sydänmetsä puh, 040-8283912

Puuhkalan kotiseutumuseo. Koko museoalue on avoinna kesäkuu-elokuu, ke-pe 12-18, la-su 12-16. Puh. 08-4294 441. Puuhkalantie 6. Talviaikaan avoinna Maitokannumuseo sekä Järvelän talo. Tiedustelut p. 044 4294 441,044 4294 354, 044 4294 543.

Jumbo (vanha entisöity höyryveturi). Tiedustelut: Asemapäällikkö Asta Vähäpassi. p. 0307 460 01

Patsaat ja muistomerkit

"Kyösti Kallio" (Risto Saalasti 1971) Kaupungintalon puisto, os. Kyöstintie 4

"Elämän vesi" (Antonio da Cudan 1985) Kaupungintalon puisto, os. Kyöstintie 4

"Lakeuden liekki" (Väinö Lätti 1972) Kirkkopuisto. Os. Kirkkotie

"Kivimiehet" (Lauri Kivi ja Seppo Pälli 1985) Katajan koulu, os. Katajantie

"Feriatis" -rautatien rakentamisen 100-vuotisjuhlamuistomerkki
(Antonio da Cudan 1986) Ylivieskan Rautatieasema, os. Asemakatu

Muistomerkki, Pietari Päivärinnan syntymäpaikka. Os. Vähäkankaantie 5.

Sotaanlähdön muistomerkki ja Ylivieskan Sotaveteraanien tukihenkiöiden hankkima tykki. Veteraanipuisto. Os.

Suojeluskuntatalon muistomerkki. Juurikoskenkadun ja Asemakadun risteys. Ylivieskan Sotaveteraanien tukihenkilöt.

Raudaskylällä kuolleiden sotavankien muistomerkit (2 kpl). Raudaskylässä toimi sodan aikana sotasairaala. Sotasairaalan avajaiset pidettiin 18.8.1941. Sairaalaan tuotiin vaikeasti haavoittuneita vankeja. Useilla oli etenkin reisiluunmurtumia, joiden hoitokeinona oli useimmiten amputaatio. Vuoden 1941 lopulla tuoduissa vangeissa oli niin vaikeasti nälkiintyneitä, ettei heidän hyväkseen ollut enää mitään tehtävissä. Sotavankihautausmaaksi otettiin sopiva paikka noin 1 km sairaalasta metsässä Ylivieskaan menevän maantien varrella. Teksti Tapio Koistinaho.

На этом кладбище похоронено 92 русских военнопленных, ”tälle hautausmaalle on haudattu 92 venäläistä sotavankia”, lukee kuolleiden sotavankien haudalle pystytetyssä muistomerkissä.

Ylivieskalaisia kuvataiteilijoita

Simo Pälli

Lena Koski

Graafinen suunnittelu Statiivi | Tekninen toteutus PVP | Copyright © 2014 Ylivieskan kaupunki