Kategoriat
Kasvatus ja opetus Yleinen

Ylivieskan uusille kouluille neljän tähden RTS-ympäristöluokitus

Kun koulutilat ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset, kaikki voivat keskittyä tärkeimpään eli oppimiseen. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen saama neljän tähden RTS-ympäristöluokitus osoittaa, että näistä asioista ei ole rakennushankkeen aikana tingitty.

Kaisaniemen ja Taanilan kouluissa vietettiin hiljattain koulujen historian ensimmäisiä kevätjuhlia. Juhlan aihetta on myös siinä, että koulut saivat tänä keväänä neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen.
Luokitus on osoitus siitä, että koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitu energiatehokkuus, pieni hiilijalanjälki, hyvä sisäilma, viihtyisyys sekä elinkaaren kustannukset.

– Nämä hankkeet ovat parhaiden kouluhankkeiden joukossa. Nyt luokituksen on saanut kahdeksan kouluhanketta, tähtiluokissa kolme ja neljä tähteä. Tänä vuonna luokituksen todennäköisesti saa vielä kahdesta neljään kouluhanketta, kertoo RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustietosäätiöstä.

RTS-ympäristöluokitus on rakennusalan toimijoiden yhdessä Suomen oloihin kehittämä työkalu, joka sisältää rakennuksen kestävyyteen, kosteudenhallintaan, käytettävyyteen, ylläpitoon ja viihtyvyyteen liittyviä kriteerejä. Luokitusasteikko on yhdestä viiteen tähteen.

Terveet ja turvalliset koulutilat

Käyttäjille RTS-luokitus on ennen kaikkea eräänlainen takuumerkki rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, toteaa Taanilan koulun rehtori Risto Oja.

Taanilan Koulu

– Se tuo luottamuksen siihen, että koko rakennuskompleksi ja oppimisympäristö on tehty nykyajan vaatimukset huomioiden. Lasten on täällä hyvä opiskella nyt ja jatkossakin, Oja sanoo.
Myös Kaisaniemen koulun rehtori Paula Hartikainen pitää päällimmäisenä sitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on nyt käytössään terveet ja turvalliset tilat:

– Enää ei ole kuulunut mitään sisäilmaongelmista, se puhe on nyt pois.
Uudet tilat on koettu myös opetuksen kannalta toimiviksi. Oppimistorit on otettu hyvin käyttöön, ja koko talo toimii oppimistilana.

– Meillä on nyt ollut siinä mielessä vielä poikkeusvuosi, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet täällä. Jatkossa tilaa on hieman enemmän käytössä, Hartikainen toteaa.
Uusissa kouluissa on tehokkaasti hyödynnetty nykyaikaista teknologiaa. Automatiikan ansiosta moni asia on pois käyttäjien huolista. Esimerkiksi valaistus, ilmastointi ja lukitukset on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla tilojen käytön mukaan.

– Älyratkaisut tekevät sen, että tällä on helppoa olla ja työskennellä. Kun käyttäjien ei tarvitse huolehtia tekniikasta ja ylläpidosta, energiaa jää oikeaan toimintaan, Risto Oja sanoo.

Kaisaniemen Koulu


Kaikki lähtee jo suunnittelusta

Ylivieskan kaupunki asetti jo kilpailutusvaiheessa tavoitteeksi, että uudet koulut ovat terveelliset ja turvalliset ja että ne rakennetaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Tämä otettiin huomioon myös hakijoiden pisteytyksessä.
Uudet koulurakennukset on toteutettu elinkaarimallilla Skanska toimiessa pääurakoitsijana ja Caverionin vastatessa talotekniikasta. Rakennusten valmistumisen jälkeen Caverion vastaa kiinteistön kunnossapidosta, hoidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ylläpitojakson ajan.

– Kaikki lähtee siitä, että RTS-ympäristöluokituksen kriteerit otetaan huomioon jo suunnittelussa. Rakentaminen tehdään suunnitelman mukaisesti, ja kaikki dokumentoidaan tarkoin. Laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia, Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala toteaa.
Koulujen rakentamisessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, joka vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

– Työmaavaiheessa kuivaketjun toteutumista seurattiin jatkuvasti, ja kosteudenhallintakoordinaattori kävi paikalla säännöllisesti, Rauhala kertoo.

Jatkuva seuranta tuottaa tietoa

Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa kaikki valinnat on tehty niin, että rakennukset olisivat energiatehokkaita ja että niiden hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Caverionin hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että nälkä kasvoi syödessä, ja joissain asioissa rimaa haluttiin nostaa jopa korkeammalle kuin RTS-luokitus vaatii.

– Kun mietittiin tilojen käyttöä erilaisissa tilanteissa, löytyi pieniäkin asioita, joilla saatiin merkittäviä parannuksia. Hyvä esimerkki on vettä säästävien vesikalusteiden säätäminen niin, että säästöä syntyy mahdollisimman paljon.

Sähköisen portaalin avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi koulurakennusten energiankulutusta, lämpötiloja ja sisäilman laatua. Järjestelmä havaitsee mahdolliset poikkeamat, ja niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Jotta kaikki toimisi luotettavasti, sisäisestä verkosta on tehty erittäin tietoturvallinen.

– Kun kiinteistöä seurataan pitkällä aikavälillä, voidaan varmistua, että olosuhteet pysyvät oikeanlaisina. Suunnitelmia ja kehittämistarpeita myös käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi säännöllisesti, ja niitä päivitetään jatkuvasti, Liehu kertoo.


Uusi koulu toi vapautta opiskeluun

Taanilan ja Kaisaniemen koulun oppilailla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi uusissa kouluissa. Ympärillä olevan rakennuksen lisäksi moni muukin asia on oppilaiden arjessa muuttunut. Opiskelu ei rajoitu enää luokkahuoneisiin, vaan kaikki tilat palvelevat myös oppimistiloina.

Amanda Vaahteralle koulun kirjasto on paikka, jossa on mukavaa opiskella ja viettää myös välitunteja.

– Opiskelu on ollut nyt erilaista kuin ennen. Nyt saa opiskella vapaammin, vaikka käytävällä tai kirjastossa kavereiden kanssa. Joillekin on helpompaa opiskella luokassa, ja sekin on mahdollista, toteaa kahdeksannen luokan päättänyt Amanda Vaahtera.

Kun Amanda viime syksynä pääsi tutustumaan uuteen kouluun, kaikki näytti ensisilmäyksellä hienolta ja modernilta. Ensimmäinen yläkouluvuosi oli vietetty parakeissa, ja vaikka opiskelu sielläkin sujui, muutos oli huomattava.

– Kouluympäristö vaikuttaa opiskeluun ja jopa motivaatioonkin. Täällä on hyvät tilat, ja kyllä sillä on merkitystä.
Lempipaikakseen koulussa Amanda nimeää kirjaston, jonka sohvien ja seinämien suojassa voi opiskella tai oleskella kavereiden kanssa.

– Välitunneilla ollaan yleensä juuri kirjastossa tai käytävien sohvilla. Hyvällä ilmalla voidaan olla parvekkeellakin.


Toimittaja Hanna Perkkiö
Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupungin kesäsulku

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Avaa Akkuna – voit voittaa varavirtalähteen

Kunta-Akkuna kysely kuntalaisille

Avaa Akkuna ja vastaa kolmeen kysymykseen. Voit vastata anonyymina tai jos haluat osallistua arvontaan, niin jätä yhteystietosi. Kunta-Akkuna-hanke arpoo 11 Kunta-Akkuna varavirtalähdettä yhteystietonsa jättäneiden kesken. Arvonta suoritetaan 9.8.2022 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Kysely on avoinna 21.6 – 5.8.2022. Linkki kyselyyn: https://akkuna.fi/lomake/kunta-akkuna-kysely-kuntalaisille  ”

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan alaosan kunnostustyöt ovat edenneet
hyvin

Tiedote 19.6.2022

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat edenneet.
Konekunnostamistöitä tehtiin alueella 15.6.–17.6.

Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron
kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron
uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa
jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki
Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin
aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui
kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.

Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan
uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa
uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille.
Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille
muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja.
Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle
suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan
purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.

Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja
lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan
veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua
suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan kaivinkonetyöt alkavat 15.6.

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat käynnissä.
Konekunnostamistyöt alkavat alueella keskiviikkona 15.6.

Pylväsojan uoman kaivinkonetyöt aloitetaan keskiviikkona 15.6.2022. Hankkeeseen kuuluvat
konekunnostamistyöt valmistuvat perjantaihin 17.6.2022 mennessä. Kunnostustoimenpiteenä
Pylväsojan uomaan tehdään kivisiä virranohjaimia, soraistuksia sekä tarvittaessa rantapengerten
suojaamista mm. kiveämällä. Kunnostusalue ulottuu Lentokentäntien sillalta Kalajokeen laskevalle
suulle. Pylväsojassa on tehty talkoilla kunnostustöitä jo viime vuoden aikana kutusorastuksilla ja töitä
jatketaan tänä vuonna konekunnostuksilla ja sorastuksilla.

Kunnostus on suunniteltu erityisesti taimenen ja harjuksen elinympäristövaatimusten pohjalta, mutta se
auttaa myös muuta virtavesieliöstöä, kuten jokirapua. Pylväsojan kohtuullisesti virtaavat nivat tarjoavat
jo nyt harjukselle sopivia kutualueita, mutta kunnostustöitä tarvitaan, jotta alueelle saadaan myös
taimenille sopivia kaivukelpoisia sorakoita. Nyt tehtävät konetyöt tähtäävät lisäämään uoman ja sen
virtaaman monimuotoisuutta. Tämä toteutetaan poikaskivikoita muodostamalla sekä sijoittamalla
uomaan isoja kiviä ja lohkareita kalojen suojapaikoiksi. Suunnittelutyön on tehnyt Tmi Arto Hautala.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022. Poikaskivikoilla, kutusorakoilla ja
suisteiden muodostamisella sekä uoman kiveämisellä lisätään uoman polveilua ja monimuotoisuutta.
Hanke edistää kalataloutta sekä vesien- ja meren hoitoa.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Heikki Tahkola
toiminnanjohtaja
Puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi

Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Ylivieskan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta jätti valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 3.5.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi huhtikuussa 2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon, lainvoimaisen osayleiskaavan perusteella.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 29.3.2022 rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palautti ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Hallinto-oikeus piti toisella päätöksellään voimassa lautakunnan myöntämät tuulivoimaloita koskevat poikkeamisluvat, jotka mm. sallivat tuulivoimaloiden rakentamisen 30 metriä kaavanmukaista korkeammiksi.

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 26.4.2022 hakea hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lautakunnan mielestä asiaan on tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus. Seudulla on runsaasti tuulivoimapuistoja ja tuulivoimaloiden rakentamista koskevia hankkeita eri vaiheissaan ja useat kohdistuvat samalle ns. Nivalan susireviirille. Lupamenettelyjen ja tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjen tulee turvata eri toimijoiden ja hankkeiden yhdenvertaisuus. Tuulivoimarakentamisessa on kysymys asian erityisen suuresta taloudellisesta ja muusta merkityksestä yleisen edun kannalta (kuten kansallisen energiaomavaraisuuden turvaamisessa), mikä laissa mainitaan valitusluvan perusteena. Myös reviirillä sijaitsevien suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittämisvelvollisuus kaipaa korkeimman oikeusasteen linjausta. Lisäksi lautakunta pyysi, että korkein hallinto-oikeus tarkastelisi myös rakennusluvista tehdyssä valituksessa esitetyt muut valitusperusteet susiasian ohella.

Lautakunnan päätös valitusluvan hakemiseksi syntyi äänin 4-2. Vähemmistöön jääneet lautakunnan jäsenet olisivat tyytyneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

(Faktaboksi:)

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja

Ylivieskan kaupungin puolesta:

Maria Sorvisto

kaupunginjohtaja

maria.sorvisto@ylivieska.fi; 044 4294 210

Tutkimuksen suorittajat :

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Kunta-Akkuna on auki!

Kunta-Akkuna-portaali on avattu kuntalaisten käyttöön osoitteessa www.akkuna.fi
Käy tutustumassa kuntasi sähköisiin palveluihin!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Kaupunki tutuksi jokaiselle.

Ylivieskan kaupungilla on menossa omien toimintojensa esittely kuntalaisille. Kaupunki on täyttänyt 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi järjestettävän tempauksen tarkoituksena on tuoda kaupungin organisaatio lähemmäksi asukkaitamme. 

Hyvinvoinnin toimiala

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Hyvinvoinnin toimiala
Kaupunki tutuksi jokaiselle: Kirjastopalvelut ja kirjavinkkaus
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Hyvinvoinnin toimiala: Kulttuuripalvelut

Tekniset palvelut

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Maankäyttöpalvelut osa 1
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Maankäyttöpalvelut osa 2
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Kuntatekniikka
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Tilapalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Ympäristöpalvelut
KKaupunki tutuksi jokaiselle – Tekniset palvelut: Ympäristöpalvelut

Talous- ja ict -palvelut

KaKaupunki tutuksi jokaiselle Talous- ja ict-palvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – ICT -palvelut:
Kaupunki tutuksi jokaiselle – talous- ja ICT-palvelut 2

Jokilaaksojen pelastuslaitos

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Jokilaaksojen pelastuslaitos

Sivistyspalvelut

Kaupunki tutuksi jokaiselle – Sivistyspalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Varhaiskasvatus
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Nuorisopalvelut
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Nuorisopalvelut (Ohjaamo&Jelppiverkko)
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Ylivieskan seudun musiikkiopisto
Kaupunki tutuksi jokaiselle – Ylivieskan seudun kansalaisopisto
Kaupunki tutuksi jokaiselle – sivistystoimialan loppuhuipennus

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Varhaiskasvatus

VARHAISKASVATUS TUTUKSI 

Ylivieskan kaupungilla on menossa omien toimintojensa esittely kuntalaisille. Kaupunki on täyttänyt 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi järjestettävän tempauksen tarkoituksena on tuoda kaupungin organisaatio lähemmäksi asukkaitamme. 

Varhaiskasvatus tutuksi-viikoilla esittelemme eri varhaiskasvatusyksiköitä QR-koodien avulla. Lähtekää siis perheen kanssa yhdessä tutkimusmatkalle. Seuraavat yksiköt ovat mukana QR-koodein: 

Päiväkoti Hakalahti, Takkulantie 1 

Ryhmäperhepäiväkoti, Pikkuhelmi Kyöstintie 11 

Päiväkoti Metsätuuli, Pistotie 1 

Ryhmäperhepäiväkoti, Satakieli Koulukatu 6 

Puuhakerho, Kirkkotie 3 

Metsäkerho, Pururadan huoltorakennus 

Päiväkoti Huvikumpu, Tilhitie 9 

Perhepäivähoitajien puisto Pulmuspuisto, Pulmustiellä 

Päiväkoti Villiina, Pöllötie 5 

Päiväkoti Helmiina, Savarinväylä 21 

Ryhmäperhepäiväkoti Ipanatupa, Latvalantie 91 

Päiväkoti Taikaniitty, Vesalantie 10 

Päiväkoti Marjatupa, Niemelänkyläntie 9 

Päiväkoti Joukahainen, Pakolankatu 23 

Päiväkoti Simonpuisto, Kantotie 5 

Ryhmäperhepäiväkoti, Vekaratupa Särkitie 11 

Ryhmäperhepäiväkoti Ikiliikkujat, Keskisenojankatu 13 

Päiväkoti Murunen, Alpumintie 11 

Ryhmäperhepäiväkoti Helmiportti, Vähäkankaantie 599 

Ryhmäperhepäiväkoti Rastas, Opistontie 13 A 1 

Koodit löytyvät kyseisen yksikön sisäänkäynnin läheisyydestä, portin pielestä tai seinästä. Avaa QR-koodi puhelimella (lataa QR-koodin lukija), katso video loppuun ja laita kysymys muistiin, joka videossa esitetään. Kun olet kiertänyt vähintään kymmenen varhaiskasvatusyksikköä, voit osallistua kyselyyn, jossa palkintona on liikunnallinen tuotepaketti. Kysely on auki 11.2-28.2.2022 ja se löytyy osoitteesta:

 https://docs.google.com/forms/d/1PSveRhvRmkcJQviiNdgZ7SzbuW6J5U2hAmPmw_A2054/viewform?edit_requested=true

Liikkumisen iloa! Onnea matkaan! 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare