Varhaiskasvatussuunnitelma

Mitä tarkoittaa varhaiskasvatussuunnitelma?

Mikä Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelma ja mikä on lapsen vasu?

Ylivieskan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma

Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja varhaiskasvatuslakiin. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan oma suunnitelma siitä, miten valtakunnalliset varhaiskasvatuksen tavoitteet ja periaatteet toteutetaan Ylivieskassa. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on ollut mukana eri varhaiskasvatusyksiköiden edustajia.

Ylivieskassa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään
systemaattisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Lapsilta, huoltajilta, varhaiskasvatuk
sen työntekijöiltä ja yhteistyötahoilta saatua palautetta kerätään ja hyödynnetään laadun ylläpitä
misessä sekä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa.

Voit katsoa YouTubessa mitä Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelma sisältää. Avaa esittelyvideo ”Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen”

Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan toimintaympäristön hyvinvointia sekä lapsen leikkiä ja tukea

Ylivieskassa lasta kasvatetaan, opetetaan ja hoidetaan turvallisessa, lapsen yksilöllisen kohtaamisen huomioivassa vuorovaikutuksessa. Ylivieskan varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja tuetaan lapsen vahvuuksia. Lasta ympäröivä hyvinvoiva kasvuyhteisö tarjoaa lapselle turvaa, oppimisen ja onnistumisen kokemuksia sekä ehkäisee kiusaamista.

Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä huolehditaan siitä, että oppimisympäristö on kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen. Kaikissa toimintamuodoissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut sisällöt ohjaavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan pedagogista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Ylivieskan varhaiskasvatuspalveluissa huolehdimme siitä, että kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen osallisuutta ja aktiivisuutta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ottamalla hänet mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Lasten ajatukset, ideat ja yksilölliset tarpeet nivotaan varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöihin.

Ylivieskan varhaiskasvatuksessa pidetään yllä hyvinvoivan kasvuyhteisön toimintakulttuuria, jossa jokaisella lapsella on mahdollista kasvaa, kehittyä ja oppia omana arvokkaana itsenään. Lapsella on oikeus olla osa yhteisöä, jonka toiminnan keskiössä on myönteinen sekä kannustava vuorovaikutus. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään työyhteisöissä säännöllisesti lasten, huoltajien ja työntekijöiden osallisuus huomioiden.

Ylivieskan varhaiskasvatuksessa korostetaan myös työntekijöiden hyvinvointia. Ylivieskan varhaiskasvatus on useana vuonna ollut jo mukana erilaisissa liikunnallisissa hankkeissa, joka on mahdollistanut sekä lapsille että henkilökunnalle liikunnan elämyksiä. Liikunnallisuutta korostetaan ja siihen kannustetaan jatkuvasti sisällä ja ulkona lähiympäristöä hyödyntäen. Esihenkilö mahdollistaa hyvinvoivan kasvuyhteisön toimintakulttuurin toteutumisen työyhteisön ammatillisten keskusteluiden käytännöt, kuten tiimipalaverit ja pedagogiset illat. Lisäksi Ylivieskan varhaiskasvatuspalveluissa perustetaan tarpeen mukaan työryhmiä eri asioiden kehittämiseen (esim. työhyvinvointiryhmä).

Ylivieskan varhaiskasvatuksessa leikki on keskeistä varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöä. Toiminta suunnitellaan siten, että pitkäkestoiselle leikille on aikaa. Oppimisympäristö muokataan kullekin lapsiryhmälle sopivaksi ja leikkiin innostavaksi. Paikallisena vahvuutenamme ovat turvalliset leikki- ja oppimisympäristöt. Oppimisympäristöinä toimivat pihat, metsät, puistot jne. Pienryhmätoiminta suo leikille aikaa ja mahdollisuuksia, tutussa ryhmässä. Inklusiivisten periaatteiden mukaisesti varhaiskasvatuksen työntekijät ohjaavat leikkiä siten, että leikkiin on kaikkien lasten mahdollisuus osallistua, omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Leikin moni-ilmeisyys rikastuu luovien mielikuvien huomioinnin myötä.

Ylivieskan varhaiskasvatuksessa, yhdessä teknisten palveluiden kanssa, pidetään huolta, että oppimis- ja toimintaympäristöt ovat lapsimäärälle sopivat, muunneltavat, selkeät, turvalliset ja monipuoliseen toimintaan sekä leikkiin kannustavat. Varhaiskasvatuksen tilat ovat sisäilmaltaan, akustiikaltaan ja ergonomialtaan terveyttä ja turvallisuutta edistävät. Esteettömyys huomioidaan myös lapsen tarpeiden näkökulmasta.

Varhaiskasvatuksen tuen järjestäminen pohjautuu lapsen hyvinvoinnin vahvistamiseen positiivisen pedagogiikan keinoin. Varhaiskasvatuksessa ymmärretään, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisenaan kuin on. Pedagogiikan lähtökohtana on lämmin kohtaaminen lapsen kanssa ja sensitiivinen vuorovaikutus arjen eri tilanteissa.

Lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa huomio kohdistuu toiminnan järjestelyihin, pedagogiikan toteutumiseen ja oppimisympäristön tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan heti kun huomataan lapsen sitä tarvitsevan. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla varhaiskasvatuksen tuella, voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Varhaiskasvatuksen tuen järjestäminen toteutetaan inklusiivisten periaatteiden mukaisesti, jolloin varhaiskasvatus on kaikille yhteistä ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen. Pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tuen muotoja arvioidaan säännöllisesti. Lapsen on mahdollista saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Lue lisää lapsen tuesta klikkaamalla sivulle  Kasvun ja oppimisen tuki

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma on kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu lapsen henkilökohtainen suunnitelma. Vasu laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokoavat vasujen pohjalta lasten vahvuuksien ja tarpeiden mukaisen lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman.

Varhaiskasvatussuunnitelman yleiset perusteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Inklusiivisuus on käsitteenä laaja ja se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Tämä perusteasiakirja on laadittu inkluusion periaatteiden mukaisesti, joita tarkastellaan erityisesti arvoperustaa käsittelevässä luvussa 2, toimintakulttuurin näkökulmasta luvussa 3 ja lapsen tuen näkökulmasta luvussa 5. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Lisäksi perusteissa on otettu huomioon lainsäädännön muutokset. Perusteita on valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpia tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Tässä perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa, kuntayhtymää tai yksityistä palveluntuottajaa. Käsitettä huoltaja käytetään tarkoitettaessa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. On tärkeää, että sekä huoltajan että henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta otetaan huomioon.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi laatimisessa otetaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Suunnitelmaa laadittaessa tai päivitettäessä hyödynnetään lapsen mahdollista aiempaa varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä pedagogista dokumentointia (luku 4.2). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Ne kuvaavat sitä, miten pedagogisella toiminnalla ja oppimisympäristöillä tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon myös huoltajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden näkemykset lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä, oppimisesta, ja tuen tarpeista.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Suunnitelmaa tarkennetaan lapsen tarpeiden mukaan, vähintään kerran vuodessa.

Valtakunnallinen vasu

Tutustu OPH:n Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin

National core curriculum for early childhood education and care by OPH

Paikallinen vasu

Katso Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelman esittelyvideo YouTubessa

Tutustu Ylivieskan varhaiskasvatussuunnitelmaan

Lapsen vasu

Lapsesi vasun näet DaisyFamilyssä

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare