Yhteisellä matkalla
Raideliikenneasiat ovat Ylivieskassa esillä koko ajan, tavalla tai toisella. Vuonna 2026 on juhlavuosi; liikennöinti pääradalla Ylivieskan kohdalla alkoi 140 vuotta sitten ja liikennöinti Ylivieska-Iisalmi -radalla 100 vuotta sitten. Molemmat virstanpylväät ovat olleet merkittäviä tapahtumia Ylivieskan kehityksessä ja kasvussa. Minkälainen kaupunki olisimme ilman raiteita vai olisimmeko kaupunki ollenkaan? Tulemme kaupungilla muistamaan juhlavuotta erilaisin tapahtumin, joista kerromme myöhemmin lisää. Tapahtumien teemat liittyvät kuitenkin sekä raiteiden historiaan että nykypäivään, mutta myös meille tärkeän asemanseudun toimintaan ja kehittämiseen.
Tänä päivänä Ylivieskan rautatieasemalta tehdään noin 280 000 matkaa vuositasolla. Tällä tilastomerkinnällä Ylivieskan asema on erittäin vilkas matkustajamääriltään verrattuna sellaisten isompien kaupunkien matkustajamääriin, jotka eivät ole pääradan varrella. Matkustajamäärät ovat lisääntyneet viime vuosina, ennen koronaa matkustajamäärät liikkuivat 180 000 matkaa vuositasolla määrissä. Kaikki Ylivieskan ohi menevät matkustajajunat pysähtyvät meillä ja lisääkin vuoroja on tulossa loppuvuodesta. Pääradan liikenne on kokonaan markkinaehtoista ja Iisalmen yhteys toimii valtion ostoliikenteen voimin jatkossa sähköisellä kalustolla. Ylivieskan asema palvelee paljon muitakin kuin vain ylivieskalaisia. Ylivieskan saavutettavuudella on merkitystä.
Ylivieskan kaupunki on panostanut viime vuosina asemanseudun kehittämiseen. Kasarmintorin rakentaminen ja sitä ympäröivien rakennusten kunnostaminen on tuonut elämää ja tapahtumia kaupungin keskustaan. Itse asemarakennus on yksityisen yrittäjän omistuksessa ja rakennuksessa toimii useita yrittäjiä. Seuraavien kunnostettavien rakennusten osalta kattojen kunnostustyöt ovat käynnissä ja kotiseutuyhdistys on tehnyt aloitteen rautatiemuseon perustamisesta. Aloite on valmistelussa ja toivottavasti saadaan luottamushenkilöiden käsittelyyn loppuvuodesta. Olisi hienoa, jos asemanseutu houkuttelisi jatkossa myös matkailijoita Ylivieskaan. Pysäköintijärjestelyt asemanseudulla kaipaavat vielä hiomista.
Veikkaan, että tulevaisuudessa raideliikenteen merkitys Ylivieskalle ja koko alueelle kasvaa entisestään. Väyläviraston tilaama selvitys eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä valmistui tämän vuoden kesäkuussa. Selvityksen mukaan eurooppalaisen rataleveyden ulottaminen Pohjois-Suomeen olisi maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Väylävirasto ehdottaa, että eurooppalaisen raideleveyden rata rakennettaisiin pääsääntöisesti nykyisten raiteiden rinnalle. Ylivieskan kaupunki on tehnyt asiasta kannanoton liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle yhdessä muiden Pohjois-Suomen kaupunkien kanssa.
Tilastojen mukaan päärata on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Päärata on yksiraiteinen Ylivieska-Oulu -väliltä. Liminka-Oulu -välin ratasuunnitelman kaksoisraiteen osalta on valmistunut viime vuoden lopulla ja maakunnan yhteinen tavoite on ollut saada sille toteuttamismandaatti tämän hallituskauden aikana. Samalla yhteinen edunvalvontatavoite on ollut saada Ylivieska-Liminka -välin kaksoisraideosuus suunnitteluun. Ylivieska-Oulu -väli on, kohtaamispaikkojen rakentamisesta huolimatta, ruuhkainen ja hidastaa matka-aikaa Oulusta Helsinkiin. Ennen kuin rakennetaan uusia raideosuuksia Suomeen, tulee päärata saattaa kuntoon, se on loppujen lopuksi meidän ainoa ”suoni” Eurooppaan.
Ylivieskan kaupunki on ollut mukana selvittämässä lähijunayhteyksiä Ylivieskasta Seinäjoelle. Selvitys ja keskustelu lähti liikenteeseen Suomen Lähijunat Oy:n aloitteesta. Meillä olisi toki kiinnostusta myös Oulun suuntaan, mutta kunnat siellä ovat tehneet oman selvityksensä. Keskustelua on ollut myös Iisalmen suunnan henkilöjunayhteyksistä. Avaukset ovat kiinnostavia, mutta uusille yhteyksille pitäisi löytyä maksaja. Pääradan liikenne on ollut markkinaehtoista eli lipputuloilla kannattavaa. Uusien yhteyksien osalta esitetään, että kunnat ottaisivat osaa kustannuksiin ja toimisivat joukkoliikenneviranomaisena, joka hankkisi kaluston ja kunnostaisi uudet (tai vanhat) laiturit. Aika paljon odotettu kunnilta nykyisessä taloustilanteessa. Ylivieskassa olemme linjanneet, että olemme keskusteluissa mukana, mutta seuraaville vuosille emme ole osoittamassa määrärahaa uusille avauksille.
Mutta on sitä edunvalvontaa ja kaupungin panosta tarvittu ennenkin. Ylivieska -kirjan mukaan Ylivieskan kuntakokousten pöytäkirjoista löytyy ensimmäiset maininnat ratahankkeesta Ouluun jo vuodelta 1873, jolloin Ylivieskan kunta seuraten Sievin esimerkkiä, oli valmis teettämään asukkaillaan päivätöitä ja luovuttamaan maan maksua vastaan, jos rata rakennetaan. Ja toki tiedämme, minkä työn ylivieskalainen valtiopäivämies Pietari Päivärinta teki puolustaessaan radan sijaintia Sievin, Ylivieskan ja Oulaisten kautta Ouluun. Näitä vaiheita sitten muistelemme enemmän juhlavuoden koittaessa.
Ylivieskan kaupunginjohtaja
Maria Sorvisto
