Koulunuorisotyö keskittyy tänä keväänä erityisesti arjen hyvinvointiin. Kevään aikana kyselemme kuukausittain ylivieskalaisilta 5-6 -luokkalaisilta, yläkoululaisilta ja toisen asteen opiskelijoilta hyvinvointiin liittyviä mielipiteitä ja kuulumisia. Kyselyt toteutetaan anonyymisti.
Tammikuussa teemana on ollut lepo ja rentoutuminen.
Kyselyjen tuloksista voidaan todeta ylivieskalaisten lasten ja nuorten kärsivän nukahtamisvaikeuksista useamman kerran viikossa ja siksi tähän onkin hyvä kiinnittää erityistä huomioita. Tässä nuorisotyön matalankynnyksen vinkit paremman unen saamiseksi.
3 pikku juttua parempaa uneen
- Aikaista nukkumaan menoa 15min.
- Testaa lukemista tai rentoutumista 10 min ennen nukahtamista.
- Käy illalla 10min kävelyllä.
Uni ja lepo ei tee susta tylsää – Ne pitää sut kasassa.
Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, mutta näillä pikku jutuilla voit vaikuttaa helposti omaan uneen. Testaa!
Kyselyn tulokset: Kyselyyn vastanneista alakoululaisista 71% (N14) kertoo nukkuvansa 8-9 tuntia yössä, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alakoululaisen tulisi nukkua 9-11 tuntia. Lapsi tarvitsee unta uuden oppimiseen, kasvamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi unen vähyys vaikuttaa vastustuskykyyn. Aikuisen kannattaa kiinnittää huomioita säännölliseen päivärytmiin, rauhallisiin iltoihin ja rajalliseen ruutuaikaan. Kyselyn lapsista 58% kertoo heillä olevan nukahtamisvaikeuksia yli kahtena iltana viikossa, osalla jopa 3-4 iltana. Syyksi he kertovat älylaitteiden käytön ja riidat.
Yläkoululaisista 13–15 –vuotiaista 36 % (N108) kertoi nukkuvansa 7–8 tuntia ja 28 % 8–9 tuntia koulu päivisin. Ainoastaan 8 % vastanneista sanoi nukkuvansa alle 6 tuntia. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan nuori tarvitsee unta 8-10 tuntia yössä. Sillä uni on tärkeää nuorelle oppimisen, luovuuden ja päättelykyvyn edistämisessä. Lisäksi uni vaikuttaa nuoren kasvuun ja kehitykseen, koska nukkuessa erittyy kasvuhormonia. Vähäiset unet ovat puolestaan liikenteessä vaaratekijä sekä haittaa uuden oppimista ja voi tuoda mukanaan päänsärkyä. Väsyneenä myös ruokahalu kasvaa ja mieli tekee etenkin runsaskalorista syötävää.
Yläkouluikäisistä vastaajista 58 % kertoi nukahtamisvaikeuksista 1–5 kertaa viikossa. Yleisin syy nukahtamisvaikeuksiin arveltiin olevan älylaitteella oleminen (24 % N66). Muita syitä olivat muun muassa stressi ja mielen päällä olevat asiat sekä energiajuomat.
Toisen asteen opiskelijoista 70 % (N31) vastanneista kertoi nukahtamisvaikeuksista 1-5 kertaa viikossa ja 13 % jopa 6-7 kertaa viikossa. Nukahtamisvaikeuksien syynä nuoret arvelevat olevan mm. Puhelimen käyttö, kofeiini, stressi, liian myöhään nukkumaan meneminen tai uni-ikkunan ohi meneminen. Miettiessä keinoja parempaan uneen onkin hyvä huomioida oman toiminnan vaikutus uneen. Vähentämällä kofeiinin käyttö päivän aikana sekä puhelimen käyttöä iltaisin, iltojen rauhoittamisella, stressin säätelytaitojen opettelemisella tai lisäämällä palautumishetkiä päivän mittaan myös opiskelun lomaan voi olla suuri vaikutus unen laatuun ja jaksamiseen.
Kyselyn vastanneet toisen asteen opiskelijat kertovat toimivia palautumiskeinoja heille olevan kavereiden kanssa oleminen (22%), musiikin kuuntelu (22%), kevyt liikunta (17%), yksin oleminen (15%) ja päivä unet (12%). Onkin tärkeää löytää itselle mieluisia ja toimivia keinoja palautumiseen. Toiselle yksin oleminen voi olla paras keino koulupäivän jälkeen, kun taas toinen palautuu parhaiten kavereiden kanssa. Toinen kaipaa liikuntaa palautuakseen, toiselle musiikki tai päiväunet toimii parhaiten.
Lähteet: THL, viitattu 26.1.2026, https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/koululaisen-uni-6-12-vuoden-iassa.
MLL, viitattu 2.2.2026. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-nukkuminen/.
