Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle aito, mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä tai heti koulupäivän jälkeen. https://minedu.fi/suomen-malli
Ylivieskassa olemme toteuttaneet tätä Harrastava Ylivieska –hankkeen avulla. Hankkeemme tavoitteena on löytää toimintatapa, millä voimme tarjota harrastuksia Ylivieskan peruskoululaisille.
Harrastava Ylivieska –mallin toteuttamiseen tarvitsemme entistä enemmän yhteistyökumppaneita sekä monipuolisia eri alojen osaajia, jotka ovat valmiita pitämään koulukerhoja lukuvuonna 2023-2024 ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen.
Haluatteko osallistua kanssamme toteuttamaan yhdessä Ylivieskan kerhomallia?
Järjestämme asiasta virtuaalisen info-, keskustelu- ja kuulemistilaisuuden maanantaina 30.1.2023 alkaen kello 17.00.
Tilaisuuteen ilmoittaudutaan sähköpostilla otsikolla ”Harrastamisen Suomen mallin info”. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä osallistujan nimi, sähköpostiosoite ja taustayhteisö. Ilmoittautumisosoite on juha.torvikoski(at)edu.ylivieska.fi. Ilmoittautuneille jaetaan sähköpostilla Teams-linkki, kun ilmoittautuminen on vastaanotettu.
Tervetuloa mukaan mielenkiintoiseen projektiin! Luodaan yhdessä lisää harrastusmahdollisuuksia ylivieskalaisille lapsille ja nuorille!
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu uudistuneeseen jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä puutarhajätteen tai kuivakäymäläjätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) ilmoitus on tehtävä Jokilaaksojen jätelautakunnalle kirjallisesti. Ilmoituslomake löytyy Jokilaaksojen jätelautakunnan verkkosivuilta. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen jatelautakunta@ylivieska.fi tai postitse osoitteeseen Jokilaaksojen jätelautakunta, PL 70, 84101 Ylivieska.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon.
Määräajat ja ilmoituksen voimassaolo
Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. 1.1.2023 jälkeen aloitetusta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä. Saapuneet ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Koska kompostointi-ilmoituksia saattaa saapua lyhyessä ajassa paljon, voi ilmoitusten käsittelyssä olla viivettä. Ilmoituksiin ei vastata erikseen, ainoastaan jos niihin liittyen tulee kysyttävää. Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.
Miksi ilmoitus pitää tehdä
Ilmoituksen tekeminen perustuu vuonna 2021 muuttuneeseen jätelakiin. Jätehuoltoviranomainen tallentaa saadut tiedot kompostointirekisteriin. Saatujen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Biojätteiden erilliskeräys
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Rautatiekadun ja Kauppakadun risteysalueiden sekä Rautatiekadun ja Kauppakadun kameravalvonnan asennus on käynnissä ja käytössä maanantaina 5.12.2022 alkaen.
Kyseessä on Ylivieskassa ensimmäinen kohde, jossa kameravalvonta on sijoitettu katualueelle. Ylivieskan kaupungilla ja Poliisilla on yhteistyöhanke, jossa kameravalvonnalla parannetaan yleisten alueiden ja liikenteen turvallisuutta Ylivieskan kaupungissa.
Kameravalvonnan tarkoituksena on omaisuuden suojaus, rikosten ennaltaehkäisy ja selvittäminen, liikenneturvallisuuden varmistus ja -hallinta ja tarvittaessa onnettomuustutkinta. Kameravalvonnan lisäämisestä Ylivieskan kaupungin alueelle on tehty myös valtuustoaloite vuonna 2020 (07.09.2020 § 43).
Risteysalueiden kameravalvonnan toteuttaminen on hankkeen viimeisimpiä kohteita, ensi vuonna kameravalvontaa lisätään vielä Asemanseudulle ja Ratavartijakadun pysäköintialueelle. Ylivieskan keskustan yleisillä alueilla on käytössä 34 Ylivieskan kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Lisätietoja asiassa antaa:
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. KIPSI-hankkeessa kipsi ja sen levitys sekä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää. Kipsihaku on nyt avautumassa uudelleen, mutta Pohjanmaan rannikolla hakua on kovan kysynnän vuoksi kohdennettu muutamalle valuma-alueelle.
KIPSI-hanke on toiminut Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019. Tänä vuonna hanke on laajentunut koko rannikon valuma-alueille EU:n elpymistuen turvin, siis myös Pohjanmaan rannikolle. KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta mereen päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
Kipsihaku kävi viime kesänä vilkkaana laajentuneella hankealueella. Nousseet logistiikkakustannukset ja suuret hakumäärät johtivat siihen, että nyt avautuvassa kipsihaussa on kohdennettava kipsikäsittelyä aiempaa tarkemmin. – Laajennetulla hankealueella hakua rajataan alueille, joilla asiantuntijoiden arvion mukaan kipsistä saadaan paras mahdollinen vesiensuojeluhyöty. Arviointi on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari. Kohteena on mm. Kalajoen valuma-alue, Nivalassa sijaitsevan Pidisjärven alapuolisilta osin. Kipsihaku aukeaa 1.12.2022 ja kysyntä jatkunee vilkkaana. Jos viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää heti haun auettua!
KIPSI-hankkeen päätavoite on siis vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyn ansiosta mikroskooppiset maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan muodostaen suurempia mikromuruja, jolloin maan mururakenne paranee. Parantunut mururakenne vähentää peltomaan huuhtoutumista ja kohentaa maan kasvukuntoa. Tuoreimpien tutkimusten mukaan peltomaiden kokonaisfosforin kuormitusta voidaan vähentää noin 30 %. Kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuormitus vähenevät noin puolella. Käsittelyn vaikutus kestää viitisen vuotta, mahdollisesti jopa pidempään. Kipsin levittämisestä ei ole kotimaisissa tutkimuksissa tai KIPSI-hankkeessa havaittu haittoja peltomaalle tai kasvustolle. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään tehokkaammin pellolla kasvien käytettävissä. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsikäsittelyn ansiosta on mahdollista parantaa myös Kalajoen tilaa, mikä on luokiteltu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi , kun haku aukeaa 1.12.2022. Tilakohtaista neuvontaa antaa ProAgria. Neuvonnassa viljelijä ja maatalousneuvoja voivat esimerkiksi tarkastella, mille lohkoille kipsi soveltuu ja vaikka täyttää yhdessä kipsihakemuksen. Nyt haettava kipsi levitetään vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla – ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea, niin tullaan tekemään myös Kalajoen valuma-alueella.
Kipsikäsittelyllä saadaan nopeasti tuloksia, eli maatalouden kuormituksen vähentymistä. Mutta rinnalle tarvitaan edelleen myös muita maatalouden vesiensuojelutoimia, sillä kipsikään ei sovellu kaikkialle. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta. KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Hankkeen käyttämä kipsi on testattua ja turvallista käyttää. Siitä myös otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.
Ylivieskan kaupunki, ympäristöpalvelut: Tapio Koistinaho, ympäristöpäällikkö, KIPSI-hankkeen ohjausryhmän jäsen 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie –Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus. Virta tuo, virta vie -hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ProAgria Oulu sekä Pylväsojan ojitusyhteisö. Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostuksen rahoitus on tullut Ylivieskan kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeet päättyvät marraskuussa 2022.
Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestettiin päätöstilaisuus Pylvään kylätalolla 19.10. Paikalle oli kutsuttu kyläläisiä kuulemaan Pylväsoja alaosalle tehdystä kalataloudellisesta elinympäristökunnostuksesta ja toimenpiteiden onnistumisesta. Tmi Arto Hautala on laatinut Pylväsojan alaosalle kunnostussuunnitelman jo vuonna 2015 ja Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa suunnitelmaa päästiin vihdoin toteuttamaan. Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Kalajoen suulta Lentokentäntien (tie nro 7830) sillalle, kattaen noin 1,4 kilometrin kokoisen alueen.
Paikalla hankkeen toimenpiteistä oli kertomassa kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Hän oli johtamassa talkoita Pylväsojalla viime syksynä ja ohjaamassa kaivinkonekuskin työskentelyä kuluvan vuoden kesäkuussa. Tahkolan mukaan kunnostustoimet olivat onnistuneet hyvin. Talkoovoimin ja konetöin puronuomaan saatiin luotua kutusoraikoita ja poikaskivikoita. Kaivinkone oli keskeisessä roolissa kivien siirtelyssä ja sillä saatiin muodostettua moni-ilmeisiä koskipaikkoja sekä lisättyä uomaan erilaisia maisema- ja suojakiviä. Konetöissä uoman pohjasta myös löydettiin soramateriaalia, jota käytettiin suunniteltujen kutusoraikkojen muodostamiseen.
Vaikka hankkeen kunnostustoimet alajuoksulla onnistuivat, on tärkeä nähdä Pylväsoja kokonaisuutena. Pylväsojan ekologinen tila on tyydyttävä ja toimenpiteitä uoman yläosissa ja valuma-alueella tarvitaan, jos vedenlaatua ja tulvasuojelua halutaan parantaa. Näiden toimien suunnitteluun Pylväsojalla on ollut käynnissä Virta tuo, virta vie -hanke. Hankkeen aikana alueelle on tehty luontoarvojen selvitys, luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma sekä Pylväs- ja Vasamanojan metsien valuma-aluesuunnitelma. Lisäksi hankkeessa on ideoitu parempia käytäntöjä maa- ja metsätalousalueiden yhteiseen vesienhallintaan. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja hidastavat veden kulkua uomassa.
Pylväsoja ja sen ympäristö on kaunis kokonaisuus. Vaikka nämä kaksi Pylväsojalla käynnissä ollutta hanketta päättyvät, on toivoa, että alueen positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Hankkeessa on muodostettu viestintämateriaalina Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista kertova flyer sekä nettisivujen https://arcg.is/5aLGu takaa löytyvä tarinakartta, josta löytyy tarkempaa tietoa Pylväsojan valuma-alueesta sekä alueelle tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.
Maksutavat muuttuvat Vestian hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla 1.11.2022 alkaen. Henkilöasiakkaat voivat jatkossa maksaa jätekuormat Vestian toimipisteillä vain maksukortilla. Yritykset voivat rekisteröityä Vestian yritysasiakkaiksi, jolloin jätekuormat on mahdollista maksaa maksukortin sijaan myös laskulla.
Henkilöasiakkailla maksutapana vain maksukortti
Henkilöasiakkaat voivat maksaa hyötyjäteasemille ja lajittelupihoille tuomansa jätteet ainoastaan maksukortilla palveluautomaatille 1.11.2022 alkaen. Aiemmin maksuvaihtoehtona ollut laskutus poistuu käytöstä
Yritysasiakkailla laskutus vaatii rekisteröinnin
Yritysasiakkaat voivat maksaa lajittelupihoille tuomansa jätteet 1.11.2022 alkaen maksukortilla tai rekisteröitymällä Vestian yritysasiakkaaksi, jolloin asiointi on mahdollista maksaa laskulla. Henkilökunnan tekemistä laskuista (rekisteröitymättömät asiakkaat) Vestia Oy perii 15 euron laskutuslisän 1.11.2022 alkaen.
Vestian lajittelupihat ovat toiminnassa Haapavedellä, Kalajoella, Kärsämäellä, Nivalassa, Oulaisissa, Pulkkilassa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Pyhännällä, Sievissä ja Ylivieskassa. Toholammin ja Rantsilan lajittelupihat ovat rakenteilla. Hyötyjäteasemilla (Haapajärvi, Himanka, Kannus sekä Toholampi ja Rantsila, siihen saakka, kunnes uudet lajittelupihat on avattu) maksuvaihtoehtona käy 1.11.2022 alkaen vain maksukortti.
Koot: Lapset n. koko 30-32, naiset n. koko 38 ja miehet n. koko 42
Lanka: voidaan valita mikä tahansa sukkalanka, jota tehdään 3 tai 3,5 puikoilla käsialan mukaan. Suositellaan konepesunkestävää lankaa.
Langan menekki:
valkoinen= 75 g, 100 g, 150 g
turkoosi = 20 g
vihreä ja harmaa = tarvitaan alle 20 g
Varsi:
Luo 40/ 56 / 64 silmukkaa valkoisella langalla sukkapuikoille ja jaa silmukat 4 puikolle 10/14/16 kullekin. Kierros vaihtuu 1. ja 4. puikon välissä.
Neulo suljettuna neuleena 1 o takareunasta, 1 n yhteensä 3 cm. Jatka sileää neuletta 9 kerrosta.
OIKEAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kierroksen alusta neulotaan vielä seuraan 9 krs. ajan ensin 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
VASEMMAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 1. ja 2. puikko sileää neuletta. Neulo sen jälkeen 3. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo loput 4/8/10 silmukkaa sileää. Kuviota A neulotaan 3. ja 4. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Jatka sileää neuletta kunnes varren pituus on yhteensä 12/14/16 cm.
Kantapää: (vahvennettu neule)
Neulo 1. puikon silmukat 4. puikolle, nyt 4. puikolla on 20/28/32 silmukkaa. Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1. silmukka neulomatta ja neulo muut nurin. Käännä työ, *nosta 1. silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka oikein*, toista * -* vielä 9/13/15 kertaa. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 12/14/16 kertaa (=24 krs./ 28 krs./ 32 krs.).
Kantapohjan kavennukset:
Neulo viimeiseksi vielä nurjan puolen kerros. Jatka vahvennettua neuletta. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 6/8/9 silmukkaa ja tee ylivetokavennus. Käännä työ. Nosta 1. silmukka neulomatta, neulo (nurjalla nurjaa), kunnes jäljellä on 6/8/9 silmukkaa, neulo 2 seuraavaa silmukkaa (nurin) yhteen. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät ja keskimmäiset silmukat 10/14/16 silmukkaa pysyvät samana. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolla (5,5 s./7,7 s./8,8 s.).
Poimi kantalapun vasemmasta reunasta 13/15/17 silmukkaa vapaalle puikolle ja neulo ne oikein puikolle 1. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 13/15/17 silmukkaa ja neulo poimitut silmukat oikein puikolle 4.
Kiilakavennukset:
Jatka näillä kaikilla 56/74/82 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukset seuraavasti: neulo 1. puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen ja tee 4. puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset joka toinen kerros kunnes jokaisella puikolla on 10/14/16 silmukkaa.
Jatka sileää neuletta vielä 2 cm.
Jalkapöydän kuvio:
Neulo kierroksen alusta 1. puikon silmukat sileää neuletta. Neulo 2. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion B mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kuviota A neulotaan 2. ja 3. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Neulo sileää kunnes pikkuvarvas peittyy tai pohjan pituus on 15/20/25 cm.
Kärkikavennukset:
Vaihda työhön turkoosi lanka. Aloita sitten kärkikavennukset: neulo 1. ja 3. puikon lopussa kaksi oikein yhteen ja tee 2. ja 4. puikon alussa ylivetokavennukset joka toinen kierros, kunnes jokaisella puikolla on 5/7/8 silmukkaa. Tee sen jälkeen kavennukset jokaisella kerroksella, kunnes työssä on yhteensä 8 silmukkaa. Katkaiset lanka ja vedä se silmukoiden läpi.
Viimeistely:
Päättele langat hyvin ja voit painaa/silittää silitysraudalla valmiit sukat kostean kankaan läpi, jolloin kirjoneulekohdat asettuvat paremmin.
Nauti sukista kylminä talvi-iltoina kuuman teekupin äärellä tai takkatulen loimussa. Sopii myös saappaisiin tai viluiselle nukkujalle 😊
Kartoittajan auton tunnistaa kuvan kyltistä auton kyljessä.
TIEDOTE 29.8.2022
Rakennuskartoitus
Ylivieskan rakennusvalvonta aloittaa syyskuussa 2022 rakennusrekisterien päivitys- projektiin liittyvät rakennuskartoitukset. Kartoituskäynnit suoritetaan kaupunginosa kerrallaan, kiinteistönomistajille käynneistä erikseen ilmoittamatta. Rakennusrekisteristä puuttuvat rakennukset mitataan ja lisätään kuntarekisteriin. Lupamenettelyä edellyttäville rakennuksille vaaditaan hakemaan rakennuslupa.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Lisätietoja asiassa antaa: