Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Työ ja yrittäminen Varhaiskasvatus Yleinen

Haemme Varhaiskasvatuksen opettajia!

Kukin varhaiskasvatuksen opettaja työskentelee ensisijaisesti yhdessä päiväkodissa
(Hakalahden vuoropäiväkoti, Joukahaisen päiväkoti, Simonpuiston päiväkoti) sekä mahdollisuuksien mukaan antaa tukea myös muihin kunnallisen varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin.
Työ on tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen esihenkilöiden ja konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Työssäsi pääset tuomaan oman arvokkaan osaamisesi osaksi varhaiskasvatuksen ammattitaitoisia ja innostuneita tiimejä.

Hae meille työhön/lue lisää alla Tästä linkistä

Hakuaika päättyy perjantaina 25.11.2022 klo. 15

Käy vilkaisemassa video myös Ylivieskan kaupungin Youtube kanavalta!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan hankkeet tulevat päätökseen

TIEDOTE
2.11.2022

Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie –Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus. Virta tuo, virta vie -hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ProAgria Oulu sekä Pylväsojan ojitusyhteisö. Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostuksen rahoitus on tullut Ylivieskan kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeet päättyvät marraskuussa 2022.

Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestettiin päätöstilaisuus Pylvään kylätalolla 19.10. Paikalle oli kutsuttu kyläläisiä kuulemaan Pylväsoja alaosalle tehdystä kalataloudellisesta elinympäristökunnostuksesta ja toimenpiteiden onnistumisesta. Tmi Arto Hautala on laatinut Pylväsojan alaosalle kunnostussuunnitelman jo vuonna 2015 ja Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa suunnitelmaa päästiin vihdoin toteuttamaan. Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Kalajoen suulta Lentokentäntien (tie nro 7830) sillalle, kattaen noin 1,4 kilometrin kokoisen alueen.

Paikalla hankkeen toimenpiteistä oli kertomassa kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Hän oli johtamassa talkoita Pylväsojalla viime syksynä ja ohjaamassa kaivinkonekuskin työskentelyä kuluvan vuoden kesäkuussa. Tahkolan mukaan kunnostustoimet olivat onnistuneet hyvin. Talkoovoimin ja konetöin puronuomaan saatiin luotua kutusoraikoita ja poikaskivikoita. Kaivinkone oli keskeisessä roolissa kivien siirtelyssä ja sillä saatiin muodostettua moni-ilmeisiä koskipaikkoja sekä lisättyä uomaan erilaisia maisema- ja suojakiviä. Konetöissä uoman pohjasta myös löydettiin soramateriaalia, jota käytettiin suunniteltujen kutusoraikkojen muodostamiseen.

Vaikka hankkeen kunnostustoimet alajuoksulla onnistuivat, on tärkeä nähdä Pylväsoja kokonaisuutena. Pylväsojan ekologinen tila on tyydyttävä ja toimenpiteitä uoman yläosissa ja valuma-alueella tarvitaan, jos vedenlaatua ja tulvasuojelua halutaan parantaa. Näiden toimien suunnitteluun Pylväsojalla on ollut käynnissä Virta tuo, virta vie -hanke. Hankkeen aikana alueelle on tehty luontoarvojen selvitys, luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma sekä Pylväs- ja Vasamanojan metsien valuma-aluesuunnitelma. Lisäksi hankkeessa on ideoitu parempia käytäntöjä maa- ja metsätalousalueiden yhteiseen vesienhallintaan. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja hidastavat veden kulkua uomassa.

Pylväsoja ja sen ympäristö on kaunis kokonaisuus. Vaikka nämä kaksi Pylväsojalla käynnissä ollutta hanketta päättyvät, on toivoa, että alueen positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Hankkeessa on muodostettu viestintämateriaalina Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista kertova flyer sekä nettisivujen https://arcg.is/5aLGu takaa löytyvä tarinakartta, josta löytyy tarkempaa tietoa Pylväsojan valuma-alueesta sekä alueelle tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja:
Hankesivusto: www.meidankalajoki.fi/pylvasojan-hankkeet
Tarinakartta: https://arcg.is/5aLGu

Maija Schuss
Ympäristöasiantuntija maija.schuss@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Maksutavat muuttuvat Vestian toimipisteillä 1.11.2022
alkaen

KUNTATIEDOTE 25.10.2022

Maksutavat muuttuvat Vestian hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla 1.11.2022 alkaen. Henkilöasiakkaat voivat jatkossa maksaa jätekuormat Vestian toimipisteillä vain maksukortilla. Yritykset voivat rekisteröityä Vestian yritysasiakkaiksi, jolloin jätekuormat on mahdollista maksaa maksukortin sijaan myös laskulla.

Henkilöasiakkailla maksutapana vain maksukortti

Henkilöasiakkaat voivat maksaa hyötyjäteasemille ja lajittelupihoille tuomansa jätteet
ainoastaan maksukortilla palveluautomaatille 1.11.2022 alkaen. Aiemmin maksuvaihtoehtona ollut laskutus poistuu käytöstä

Yritysasiakkailla laskutus vaatii rekisteröinnin

Yritysasiakkaat voivat maksaa lajittelupihoille tuomansa jätteet 1.11.2022 alkaen maksukortilla tai rekisteröitymällä Vestian yritysasiakkaaksi, jolloin asiointi on mahdollista maksaa laskulla. Henkilökunnan tekemistä laskuista (rekisteröitymättömät asiakkaat) Vestia
Oy perii 15 euron laskutuslisän 1.11.2022 alkaen.

Lisätietoa yritysasiakkaaksi rekisteröitymisestä osoitteessa: https://www.vestia.fi/lajittelupiha-yrityksille/

Vestian lajittelupihat ovat toiminnassa Haapavedellä, Kalajoella, Kärsämäellä, Nivalassa,
Oulaisissa, Pulkkilassa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Pyhännällä, Sievissä ja Ylivieskassa. Toholammin ja Rantsilan lajittelupihat ovat rakenteilla.
Hyötyjäteasemilla (Haapajärvi, Himanka, Kannus sekä Toholampi ja Rantsila, siihen
saakka, kunnes uudet lajittelupihat on avattu) maksuvaihtoehtona käy 1.11.2022 alkaen
vain maksukortti.

Lisätietoja:
Vestia Oy:n asiakaspalvelu, p. (08) 410 8700, asiakaspalvelu@vestia.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Kt 86 Ouluntien ja Kaisaniemenkadun liikennejärjestelyiden asemakaavan muutos

Kaavoituksen vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisunnitelma nähtävillä (Ouluntien ja Kaisaniemenkadun risteysalue)

Asemakaavan muutos osalle 2. kaupunginosan (Hakalahti) katu-, liikenne- ja erityisaluetta sekä 5. kaupunginosan (Hollihaka) puisto- ja liikennealuetta sekä 6. kaupunginosan (Kaisaniemi) katu-, puisto- ja liikennealuetta.

Kaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 6.9.2022 § 4.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Mäntytien katualueeseen ja etelässä Puusepäntien katualueeseen. Lännessä suunnittelualue rajautuu Kaisaniemenkadun puistoalueisiin sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeseen sekä idässä Kaisaniemenkadun puistoalueisiin ja yleisten rakennusten korttelialueeseen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 14.9. – 28.9.2022 teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelussa sekä kotisivulla www.ylivieska.fi > Viralliset ilmoitukset.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oli toimitettava 28.9.2022 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: Ylivieskan kaupunki / kaavoitus Riitta Konu-Vierimaa, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska tai sähköpostiosoitteeseen riitta.konu-vierimaa@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Kunta-Akkuna – sähköistä palavelua

www.ylivieska.fi/kunta-akkuna

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Rakennusrekisterin päivitys

Kartoittajan auton tunnistaa kuvan kyltistä auton kyljessä.

TIEDOTE 29.8.2022

Rakennuskartoitus

Ylivieskan rakennusvalvonta aloittaa syyskuussa 2022 rakennusrekisterien päivitys- projektiin liittyvät rakennuskartoitukset.
Kartoituskäynnit suoritetaan kaupunginosa kerrallaan, kiinteistönomistajille käynneistä erikseen ilmoittamatta.
Rakennusrekisteristä puuttuvat rakennukset mitataan ja lisätään kuntarekisteriin. Lupamenettelyä edellyttäville rakennuksille vaaditaan hakemaan rakennuslupa.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Jarkko Ruuskanen
Projektivastaava
044–4294390

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Tiekuntatietoutta yksityisteille!

www.ylivieska.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/yksityistiet

Materiaalia tulee myöhemmin näkyville edellä mainittuun osoitteeseen.

Lisätietoa antaa hanketyöntekijä, puh. 044-4294577

Tervetuloa!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Lampinnevan ennallistamishankkeen kaivurityöt käynnistyivät maanantaina

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 19.7.2022

Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien
täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee
levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden
virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan
kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.

Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava
alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan
ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi.
Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa
suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle
laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet.
Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä
olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.

Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa,
lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen
suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen
kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo
vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.

Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi
elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden
ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen
edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä
huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen
hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.


Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Markus Niskanen
Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala
Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pengerryspumppaamoista apua Kalajoen veden laadun parantamiseen?

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 4.7.2022

Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun
on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.

Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.


Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022

KUNTATIEDOTE 30.6.2022

Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee

Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.

1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.

Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.

Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.

Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle

Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.

Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.

Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin

Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.

Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.

Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin

Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.

Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.

Lisätietoja:

Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509

Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare