Kategoriat
Yleinen

Yrittäjien aamukaffit 23.5.

Yrittäjien aamukaffit 23.5. klo 8:00-9:00 Ravintola Myllyrannassa.

Ajankohtaisia asioita Ylivieskassa
Ylivieskan rakentaminen kesä 2022
Fiksu Ylivieska -hanke
Ylivieskan kaupungin kesätyöseteli

Paikalla kaupunginjohtaja Maria Sorvisto,
tekninen johtaja Leena Löytynoja sekä elivoimapalvelujen väki

Tule juomaan kuppi kuumaa, kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista!

Aamukaffeille ovat tervetulleita kaikki paikalliset yrittäjät.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Ylivieskan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta jätti valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 3.5.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi huhtikuussa 2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon, lainvoimaisen osayleiskaavan perusteella.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 29.3.2022 rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palautti ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Hallinto-oikeus piti toisella päätöksellään voimassa lautakunnan myöntämät tuulivoimaloita koskevat poikkeamisluvat, jotka mm. sallivat tuulivoimaloiden rakentamisen 30 metriä kaavanmukaista korkeammiksi.

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 26.4.2022 hakea hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lautakunnan mielestä asiaan on tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus. Seudulla on runsaasti tuulivoimapuistoja ja tuulivoimaloiden rakentamista koskevia hankkeita eri vaiheissaan ja useat kohdistuvat samalle ns. Nivalan susireviirille. Lupamenettelyjen ja tuomioistuinten ratkaisukäytäntöjen tulee turvata eri toimijoiden ja hankkeiden yhdenvertaisuus. Tuulivoimarakentamisessa on kysymys asian erityisen suuresta taloudellisesta ja muusta merkityksestä yleisen edun kannalta (kuten kansallisen energiaomavaraisuuden turvaamisessa), mikä laissa mainitaan valitusluvan perusteena. Myös reviirillä sijaitsevien suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittämisvelvollisuus kaipaa korkeimman oikeusasteen linjausta. Lisäksi lautakunta pyysi, että korkein hallinto-oikeus tarkastelisi myös rakennusluvista tehdyssä valituksessa esitetyt muut valitusperusteet susiasian ohella.

Lautakunnan päätös valitusluvan hakemiseksi syntyi äänin 4-2. Vähemmistöön jääneet lautakunnan jäsenet olisivat tyytyneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Seutukaupungit entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia suurten kaupunkien asukkaille

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.

Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.

Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi – edellyttää aktiivista mainetyötä

Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.

-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.

Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.

Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista

Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022

Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta

(Faktaboksi:)

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja

Ylivieskan kaupungin puolesta:

Maria Sorvisto

kaupunginjohtaja

maria.sorvisto@ylivieska.fi; 044 4294 210

Tutkimuksen suorittajat :

Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804

Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Kansalaisopisto Kasvatus ja opetus Yleinen

Pippa Laukka: sydänystävällinen ravinto vauvasta vaariin

Tulossa!
TV:stä tutun erikoislääkäri, kirjailija PIPPA LAUKAN luento Sydänystävällinen ravinto vauvasta vaariin
pe 13.5.2022 klo 18.00-19.30 Kaisaniemen koulu,
ovi C1, Visalantie 5, Ylivieska.

Luennolle voit ilmoittautua ennakkoon
https://www.opistopalvelut.fi/ylivieska/courses.php?l=fi…

Luennon järjestävät Ylivieskan Seudun Sydänyhdistys, Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistys, Kalajokilaakson Hengitysyhdistys, Kalajokilaakson Reumayhdistys, Savarin apteekki,
Ylivieskan Ykkösapteekki, Ylivieskan kaupungin hyvinvointipalvelut ja Ylivieskan seudun kansalaisopisto

Lämpimästi tervetuloa! 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi ja palautti uudelleen käsiteltäväksi Tuomiperän tuulivoimapuiston rakennusluvat

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 1.4.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 28.4.2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon.

Rakennusluvat perustuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.12.2016 valitusten jälkeen vahvistuneeseen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan sekä poikkeamislupiin, joilla voimaloiden kokoa korotettiin kaavassa osoitettuun nähden.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 29.3.2022 kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palauttanut ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Oikeus toteaa, että susi on ns. luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettu laji. Liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Nämä lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Tällöin lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, ettei lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskieltoa rikota. Näiden kielteisten vaikutusten aiheutumista ei oikeuden mielestä ole voitu tässä tapauksessa poissulkea.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee hallinto-oikeuden päätöstä kokouksessaan myöhemmin keväällä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupungin kesätyöt 2022

Ylivieskan kaupungin kesätyöt:

Ylivieskan kaupunki työllistää n. 60 ylivieskalaista nuorta sivistyspalveluihin, hyvinvointipalveluihin sekä teknisiin palveluihin.
Hakea voit, jos olet syntynyt vuosina 2003-2006 ja et ole aikaisemmin ollut kaupungilla kesätöissä.
Haku huhtikuun alussa Kuntarekryn kautta www.kuntrarekry.fi

Ylivieskan kaupungin kesätyöseteli:

Ylivieskan kaupunki tukee 15-17 -vuotiaita nuoria kesätöiden saamisessa maksamalla yrittäjälle kesätyösetelitukea 370e/nuori.
Nuoren työaika yrityksessä vähintään 2 viikkoa ja työaika 30h/viikko.
Nuori, hae ylivieskalaisesta yrityksestä kesätyöpaikkaa ja kerro yrittäjälle kaupungin kesätyösetelistä.
Työnantajasi hakee kesäsetelituen sähköisesti kaupungin nettisivuilta ja se maksetaan työnantajalle jälkikäteen.
Haku aukeaa 14.3.2022

Kesätöitä voi hakea myös Ylivieskan seurakunnalta
https://www.ylivieskanseurakunta.fi/web/forms/shared/-/form/67830702

sekä Ylivieskan 4H-yhdistyksestä
https://ylivieska.4h.fi/


Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Tilinpäätös 2021: Kaupungin tulos selvästi talousarviota parempi

Avainluvut pähkinänkuoressa
Asukasluku (arvio 31.12.2021)
Tilikauden ylijäämä
Käyttötalouden toimintakate
Nettoinvestoinnit
Lainakanta
15359
4,2 milj. euroa
99 M€ (kasvu +6,2 %)
15,2 M€
125,9 milj. e (kasvu +4,6 milj.e)
+ Ylijäämäinen talous
+ Asukasluku jatkoi kasvua
+ Merkittäviä investointeja saatiin valmiiksi
(Taanilan ja Kaisaniemen koulut mm.)
– Ilman kertaeriä ja tehtyä veroprosentin korotusta, talous olisi ollut alijäämäinen

Ylivieskan kaupungin tilinpäätös 2021 on selvästi talousarviota parempi. Ylijäämäksi muodostuu 4,2 miljoonaa euroa, kun muutetussa talousarviossa ennakoitiin 1,2 milj. euroa. “Harkinnanvarainen valtionosuus, poikkeuksellisen korkeat myyntivoitot, kasvaneet verotulot ja valtion koronakorvaukset kunnille ovat hyvän tuloksen takana.” talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.

Hyvä tilikauden ylijäämä pienentää taseessa olevan kattamattoman alijäämän miljoonaan euroon, kun se korkeimmillaan vuonna 2019 oli 10,9 milj. euroa. “Kaupungin alijäämä on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä, joten tiukkaa talouskuria jatkamalla tavoitteen saavuttaminen on hyvin mahdollista. “

Kaupungin tilinpäätöksen suurin menoerä on peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuivatkin alle talousarvion, mihin vaikutti valtiolta saadut koronakorvaukset.

Elokuussa valmistuneet Taanilan ja Kaisaniemen koulut olivat Ylivieskan historian suurimmat investoinnit, joihin kului 2021 noin 5,8 ja 5,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kouluhankkeet maksoivat yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Kolmas valmistunut merkittävä kohde oli Simonpuiston päiväkoti.

Korkeasta investointimäärästä johtuen tulorahoituksella ei saatu rahoitettua kaikkia investointeja, vaan lainaa jouduttiin ottamaan lisää 4,6 milj. e. Kaupunkilaista kohti velkamäärä on 8197 euroa.

“Tästä lainamäärä kääntyy suunnitelmien mukaan laskuun vuonna 2022, kun investointimäärä vähenee selvästi.” Yliluoma toteaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Varhaiskasvatus Yleinen

Varhaiskasvatuspaikkojen hakeminen

Hakemus kunnalliseen varhaiskasvatukseen tehdään sähköisesti kaupungin verkkosivuilla (www.ylivieska.fi) viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee varhaiskasvatuspaikan.

Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen tai opintojen aloittaminen, hakemus tehdään kaksi viikkoa ennen hoidon tarpeen alkamista.

Yksityiseen varhaiskasvatukseen hakeminen tapahtuu hakemalla lapselle paikkaa suoraan toivotusta varhaiskasvatusyksiköstä. Yksityinen varhaiskasvatus on yritysten, yhteisöjen tai järjestöjen tuottamaa, kunnan valvomaa ja varhaiskasvatuslain säätelemää toimintaa. Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa Ylivieskassa on käytössä palveluseteli. Palveluseteli myönnetään varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevasta lapsesta hyväksyttyyn yksityiseen päiväkotiin, ryhmäperhepäiväkotiin tai yrittäjänä toimivan hoitajan kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon. 

Varhaiskasvatuksen palveluseteliä haetaan sähköisesti (www.ylivieska.fi) ennen yksityisen varhaiskasvatuksen alkamista. Palveluseteli kattaa osan yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksista. Lisäksi perhe maksaa palvelusta yksityiselle palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka määritellään perheen tulojen mukaisesti.

 Hakemus varhaiskasvatuskerhoihin tehdään sähköisesti kaupungin verkkosivuilla (www.ylivieska.fi).

Yksityisen hoidon tukea haetaan KELA:lta. Tuki maksetaan kaupungin hyväksymälle yksityiselle päiväkodille, ryhmäperhepäivähoitokodille, perhepäivähoitajalle tai perheen palkkaamalle hoitajalle.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisää haetaan varhaiskasvatustoimistosta. Kuntalisä voidaan myöntää, mikäli kaupungin hyväksymä palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä maksetaan perheeseen työsuhteessa olevalle perhepäivähoitajalle. 

Lasten kotihoidontukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa haetaan KELA:lta.

Yhteydenotot ja palveluohjaus:
p. 040 6429 884 palveluohjaus klo. 9-11

p .040 6429 873 palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä

www.ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Matkahuollon matkakorttien palvelupiste aloitti Ylivieskan Liikuntakeskuksessa

Matkahuollon matkakorttien osto- ja latauspalvelu siirtyi Ylivieskan Liikuntakeskukseen viime viikolla.  Voit hankkia uudet matkakortit tai ladata saldoa jo käytössä olevalle kortille jatkossa Liikuntakeskuksen kahvila Messistä.

Matkahuollon matkakortin voi nyt hankkia Ylivieskan Liikuntakeskuksessa. Liikuntakeskuksen kahvila Messi aloitti Matkahuollon palvelupisteenä viikolla 11 ja sen palveluihin kuuluu uusien matkakorttien myynti sekä matkakorttien lataus. Lipputuotteet, joissa on osoitettava oikeus ostamiseen, esimerkiksi KELAn koulumatkatukiliput, ostetaan myös palvelupisteeltä. Matkakorttien lisälataus on mahdollista jatkossakin palvelupisteen lisäksi useimmissa busseissa, kaikissa R-kioskeissa ja Bussiliput-sovelluksessa, jos matkapuhelimessasi on NFC-sirunlukuominaisuus. Palvelupiste myöntää myös Matkahuollon opiskelijakortteja. Voit lukea lisää opiskelijakorttien myöntämisperusteista https://www.matkahuolto.fi/opiskelijalippu-ja-opiskelijakortti.

”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden paikkakunnalla myös jatkossa”

Hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen

Tällainen palvelu ei ole ihan perinteinen kunnan toimintakentässä, miksi näin nyt Ylivieskassa. ”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden jatkumisen paikkakunnalla myös jatkossa”, kertoo hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen. ”Meidän alueellamme suurin osa julkisen liikenteen käyttäjistä on perusopetuksen ja toisen asteen oppilaita. Olisi kohtuutonta ajatella, että palvelu siirtyisi pois paikkakunnalta ja ensisijaisena kärsijänä olisi juuri paikkakunnan lapset ja nuoret. Ehkäpä paikkakunnalla säilyvä palvelu herättäisi myös kiinnostuksen julkisen liikenteen käyttöön työmatkaliikenteessä”, Kemppainen jatkaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Ylivieska muistaa uusia asukkaitaan

Ylivieskan kaupunki on käynnistänyt asukasmarkkinointikampanjan, jolla halutaan muistaa uusia Ylivieskaan muuttaneita asukkaita.

Vuonna 2022 Ylivieskaan muuttaneille lähetetään Tervetuloa vireään Ylivieskaan – kortti, joka sisältää myös lahjakortin johonkin seuraavista kaupungin palveluista: Liikuntapalvelut, Ylivieskan seudun kansalaisopisto tai Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikka.

Uudet asukkaat – olette lämpimästi tervetulleita Ylivieskaan, kasvun kaupunkiin!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare