Tiedote STT Info 7.9.2026/Seutukaupungit
Seutukaupunkiverkoston investointikysely kertoo merkittävästä meneillään olevasta siirtymästä perinteisen teollisuuden investoinneista kohti puhtaan energian ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeita. Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus. Euromääräisesti tunnistettujen hankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.
Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti datakeskuksiin, vetytalouteen sekä puhtaan energian tuotantoon. Kyselyaineistossa mm. Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.
Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.
Kyselyyn vastanneiden seutukaupunkien investointihankkeista suunnitteilla on 83 % ja käynnissä 17 %. Suunniteltujen investointien määrän arvioidaan olevan jopa 45–60 miljardia euroa, vaikka kaikista seutukaupunkien investointihankkeista ei ole tietoa ja kaikki hankkeet eivät ole vielä julkisia. Tulevaisuuden investointipotentiaali voi olla myös moninkertainen, sillä esimerkiksi puhtaan siirtymän energiainfrastruktuurin osalta osaaminen ja uudet teknologiat kehittyvät nopeasti.
Uutta kasvua syntyy eri puolille Suomea
Datakeskuksista on muodostumassa seutukaupunkien merkittävin yksittäinen investointiluokka. Kyselyssä 14 seutukaupunkia ilmoitti datakeskushankkeista, joiden arvioitu kokonaisarvo ylittää 27 miljardia euroa. Suurimpia datakeskushankkeita on seutukaupungeista mm. Kalajoella, Salossa, Forssassa, Torniossa, Kristiinankaupungissa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kemissä.
Energiasektorin hankkeita esiintyy lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa seutukaupungeissa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi muun muassa vety, e-metanoli, kestävät lentopolttoaineet (SAF), biokaasu ja akkuvarastot (BESS) ovat uusien investointien kohteena.
Merkittäviä tuulivoimahankkeita on muun muassa Kalajoella, Torniossa, Kankaanpäässä, Pieksämäellä, Iisalmessa, Ylivieskassa ja Kurikassa.
Aurinkovoimahankkeita on ainakin 11 seutukaupungissa. Kasvu näkyy erityisesti vanhoilla turvetuotantoalueilla, seutukaupunkien tarjoamilla potentiaalisilla laajoilla maa-alueilla sekä datakeskusten läheisyydessä.
Kyselyaineiston perusteella vedyn ja sähköpolttoaineiden eli e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotanto on tällä hetkellä nopeimmin kasvava investointisegmentti. Vetytaloushankkeita on esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Kannuksessa sekä e-metanolin tuotantolaitoksia muun muassa Kristiinankaupungissa ja Pieksämäellä.
Myös matkailun ja liikerakentamisen investointinäkymät arvioitiin kyselyaineistossa kohtalaisiksi. Seutukaupungeista matkailun merkitys ja potentiaali kuntataloudelle on korostunut mm. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Kalajoella.
Suuri osa datakeskus-, vety- ja suurista energiainvestoinneista ajoittuu kyselyn perusteella seuraavien 3–5 vuoden ajalle.
”Seutukaupunkiverkoston kysely antaa vahvan viestin siitä, että datakeskus- ja energiainvestointien aalto ulottuu myös suurempien keskuskaupunkien ulkopuolelle. Kysely auttaa myös omalta osaltaan hahmottamaan kokonaiskuvaa energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeiden määrästä seutukaupunkien osalta”, kuvailee Ylivieskan kaupunginjohtaja ja Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Maria Sorvisto.
”Seutukaupungeilla on mahdollisuus toimia uuden kasvun alustoina ja vahvistaa samalla koko Suomen energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria ja teollista uudistumista”, Sorvisto päättää.
Kuntaliiton Seutukaupunkiverkoston investointikyselyyn vastasi yhteensä 26 seutukaupunkia verkoston 58 seutukaupungista aikavälillä 17.6.–31.8.2026.
Mikä on Seutukaupunkiverkosto?
Kuntaliiton koordinoimaan Seutukaupunkiverkostoon kuuluu tällä hetkellä 58 seutukaupunkia. Verkoston seutukaupungeissa asuu yhteensä reilut 900 000 asukasta, ja niissä toimii noin 100 000 yritystä. Seutukaupungit ovat seutukuntiensa tai talousalueidensa keskuksia, ja ne ovat usein maakuntiensa toiseksi suurimpia kaupunkeja.
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana kaudella 2026–2027 toimii Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toinen varapuheenjohtaja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.
Lue lisää Seutukaupunkiverkostosta Kuntaliiton verkkosivuilta
