Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Lampinnevan ennallistamishankkeen kaivurityöt käynnistyivät maanantaina

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 19.7.2022

Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien
täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee
levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden
virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan
kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.

Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava
alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan
ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi.
Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa
suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle
laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet.
Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä
olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.

Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa,
lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen
suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen
kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo
vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.

Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi
elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden
ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen
edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä
huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen
hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.


Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Markus Niskanen
Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala
Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pengerryspumppaamoista apua Kalajoen veden laadun parantamiseen?

YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 4.7.2022

Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun
on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.

Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.


Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Kasvatus ja opetus Yleinen

Ylivieskan uusille kouluille neljän tähden RTS-ympäristöluokitus

Kun koulutilat ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset, kaikki voivat keskittyä tärkeimpään eli oppimiseen. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen saama neljän tähden RTS-ympäristöluokitus osoittaa, että näistä asioista ei ole rakennushankkeen aikana tingitty.

Kaisaniemen ja Taanilan kouluissa vietettiin hiljattain koulujen historian ensimmäisiä kevätjuhlia. Juhlan aihetta on myös siinä, että koulut saivat tänä keväänä neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen.
Luokitus on osoitus siitä, että koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitu energiatehokkuus, pieni hiilijalanjälki, hyvä sisäilma, viihtyisyys sekä elinkaaren kustannukset.

– Nämä hankkeet ovat parhaiden kouluhankkeiden joukossa. Nyt luokituksen on saanut kahdeksan kouluhanketta, tähtiluokissa kolme ja neljä tähteä. Tänä vuonna luokituksen todennäköisesti saa vielä kahdesta neljään kouluhanketta, kertoo RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustietosäätiöstä.

RTS-ympäristöluokitus on rakennusalan toimijoiden yhdessä Suomen oloihin kehittämä työkalu, joka sisältää rakennuksen kestävyyteen, kosteudenhallintaan, käytettävyyteen, ylläpitoon ja viihtyvyyteen liittyviä kriteerejä. Luokitusasteikko on yhdestä viiteen tähteen.

Terveet ja turvalliset koulutilat

Käyttäjille RTS-luokitus on ennen kaikkea eräänlainen takuumerkki rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, toteaa Taanilan koulun rehtori Risto Oja.

Taanilan Koulu

– Se tuo luottamuksen siihen, että koko rakennuskompleksi ja oppimisympäristö on tehty nykyajan vaatimukset huomioiden. Lasten on täällä hyvä opiskella nyt ja jatkossakin, Oja sanoo.
Myös Kaisaniemen koulun rehtori Paula Hartikainen pitää päällimmäisenä sitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on nyt käytössään terveet ja turvalliset tilat:

– Enää ei ole kuulunut mitään sisäilmaongelmista, se puhe on nyt pois.
Uudet tilat on koettu myös opetuksen kannalta toimiviksi. Oppimistorit on otettu hyvin käyttöön, ja koko talo toimii oppimistilana.

– Meillä on nyt ollut siinä mielessä vielä poikkeusvuosi, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet täällä. Jatkossa tilaa on hieman enemmän käytössä, Hartikainen toteaa.
Uusissa kouluissa on tehokkaasti hyödynnetty nykyaikaista teknologiaa. Automatiikan ansiosta moni asia on pois käyttäjien huolista. Esimerkiksi valaistus, ilmastointi ja lukitukset on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla tilojen käytön mukaan.

– Älyratkaisut tekevät sen, että tällä on helppoa olla ja työskennellä. Kun käyttäjien ei tarvitse huolehtia tekniikasta ja ylläpidosta, energiaa jää oikeaan toimintaan, Risto Oja sanoo.

Kaisaniemen Koulu


Kaikki lähtee jo suunnittelusta

Ylivieskan kaupunki asetti jo kilpailutusvaiheessa tavoitteeksi, että uudet koulut ovat terveelliset ja turvalliset ja että ne rakennetaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Tämä otettiin huomioon myös hakijoiden pisteytyksessä.
Uudet koulurakennukset on toteutettu elinkaarimallilla Skanska toimiessa pääurakoitsijana ja Caverionin vastatessa talotekniikasta. Rakennusten valmistumisen jälkeen Caverion vastaa kiinteistön kunnossapidosta, hoidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ylläpitojakson ajan.

– Kaikki lähtee siitä, että RTS-ympäristöluokituksen kriteerit otetaan huomioon jo suunnittelussa. Rakentaminen tehdään suunnitelman mukaisesti, ja kaikki dokumentoidaan tarkoin. Laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia, Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala toteaa.
Koulujen rakentamisessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, joka vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

– Työmaavaiheessa kuivaketjun toteutumista seurattiin jatkuvasti, ja kosteudenhallintakoordinaattori kävi paikalla säännöllisesti, Rauhala kertoo.

Jatkuva seuranta tuottaa tietoa

Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa kaikki valinnat on tehty niin, että rakennukset olisivat energiatehokkaita ja että niiden hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Caverionin hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että nälkä kasvoi syödessä, ja joissain asioissa rimaa haluttiin nostaa jopa korkeammalle kuin RTS-luokitus vaatii.

– Kun mietittiin tilojen käyttöä erilaisissa tilanteissa, löytyi pieniäkin asioita, joilla saatiin merkittäviä parannuksia. Hyvä esimerkki on vettä säästävien vesikalusteiden säätäminen niin, että säästöä syntyy mahdollisimman paljon.

Sähköisen portaalin avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi koulurakennusten energiankulutusta, lämpötiloja ja sisäilman laatua. Järjestelmä havaitsee mahdolliset poikkeamat, ja niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Jotta kaikki toimisi luotettavasti, sisäisestä verkosta on tehty erittäin tietoturvallinen.

– Kun kiinteistöä seurataan pitkällä aikavälillä, voidaan varmistua, että olosuhteet pysyvät oikeanlaisina. Suunnitelmia ja kehittämistarpeita myös käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi säännöllisesti, ja niitä päivitetään jatkuvasti, Liehu kertoo.


Uusi koulu toi vapautta opiskeluun

Taanilan ja Kaisaniemen koulun oppilailla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi uusissa kouluissa. Ympärillä olevan rakennuksen lisäksi moni muukin asia on oppilaiden arjessa muuttunut. Opiskelu ei rajoitu enää luokkahuoneisiin, vaan kaikki tilat palvelevat myös oppimistiloina.

Amanda Vaahteralle koulun kirjasto on paikka, jossa on mukavaa opiskella ja viettää myös välitunteja.

– Opiskelu on ollut nyt erilaista kuin ennen. Nyt saa opiskella vapaammin, vaikka käytävällä tai kirjastossa kavereiden kanssa. Joillekin on helpompaa opiskella luokassa, ja sekin on mahdollista, toteaa kahdeksannen luokan päättänyt Amanda Vaahtera.

Kun Amanda viime syksynä pääsi tutustumaan uuteen kouluun, kaikki näytti ensisilmäyksellä hienolta ja modernilta. Ensimmäinen yläkouluvuosi oli vietetty parakeissa, ja vaikka opiskelu sielläkin sujui, muutos oli huomattava.

– Kouluympäristö vaikuttaa opiskeluun ja jopa motivaatioonkin. Täällä on hyvät tilat, ja kyllä sillä on merkitystä.
Lempipaikakseen koulussa Amanda nimeää kirjaston, jonka sohvien ja seinämien suojassa voi opiskella tai oleskella kavereiden kanssa.

– Välitunneilla ollaan yleensä juuri kirjastossa tai käytävien sohvilla. Hyvällä ilmalla voidaan olla parvekkeellakin.


Toimittaja Hanna Perkkiö
Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Avaa Akkuna – voit voittaa varavirtalähteen

Kunta-Akkuna kysely kuntalaisille

Avaa Akkuna ja vastaa kolmeen kysymykseen. Voit vastata anonyymina tai jos haluat osallistua arvontaan, niin jätä yhteystietosi. Kunta-Akkuna-hanke arpoo 11 Kunta-Akkuna varavirtalähdettä yhteystietonsa jättäneiden kesken. Arvonta suoritetaan 9.8.2022 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Kysely on avoinna 21.6 – 5.8.2022. Linkki kyselyyn: https://akkuna.fi/lomake/kunta-akkuna-kysely-kuntalaisille  ”

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan alaosan kunnostustyöt ovat edenneet
hyvin

Tiedote 19.6.2022

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat edenneet.
Konekunnostamistöitä tehtiin alueella 15.6.–17.6.

Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron
kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron
uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa
jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki
Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin
aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui
kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.

Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan
uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa
uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille.
Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille
muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja.
Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle
suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan
purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.

Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja
lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan
veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua
suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:

Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Musiikkiopisto

Musiikkiopiston uudet oppilaat 2022

Onnittelut kaikille musiikkiopiston uusiksi oppilaiksi valituille!

Valintoja täydennetään elokuussa ja myöhemmin lukuvuoden kuluessa, mikäli paikkoja vapautuu.

Alavieska

Peltonen Aada, piano
Piispanen Aulis, rummut
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)
Soitinvalmennukseen:
Pistemaa Sini, harmonikka
Heikkilä Tapio harmonikka
Heikkilä Emma, piano
Virkkula Fanni, piano
Piispanen Inga, viulu
Hannula Mikael, kitara
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)

Kalajoki

Kauppila Adelein, piano
Kautto Juhana, piano
Turvanen Miliana, piano
Hihnala Helmi, viulu
Veteläinen Aava, viulu
Harmaala Riikka, vapaa säestys tai piano pop/jazz
Ojala Aamos, trumpetti
Vihelä Vilpas, kitara
Lastikka Sanna, klassinen laulu
Valmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:
Firanta Adrian, kitara
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)

Pyhäjoki

Lajunen Aino, viulu
Impola Lyydia, huilu
Muurinen Isla, piano
Karvonen Anni, sello
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)
Valmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:
Kostrikova Aleksandra, kitara
Rautio Lilja, kitara

Reisjärvi

Niskakoski Alma, piano
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)

Sievi

Saarela Julia, piano
Huovinen Jonas, rummut
Peltokorpi Annika, viulu
Peltokorpi Minea, viulu
Timlin Helmi, viulu
Valmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:
Korkeakangas Louna, piano
Peltokorpi Nita, sello
Soitinvalmennukseen:
Hummasti Joose, sello
Linna Aaro, vasket

Ylivieska

Nurkkala Hilma,piano
Timlin Enni, piano
Nikula Fanni, piano
Pinola Santeri, piano pop/jazz
Leppänen Helmi, huilu
Kumpula Senja, sello
Kirstinä Beata, viulu
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)
Valmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:
Kangasluoma Livia, viulu
Parkkila Peppi, viulu
Konu Jasper, kitara
Leppänen Pekko, kitara
Petäjäsoja Oskari, kitara
Sumela Eeli, lyömäsoittimet
Soittimen vaihto:
Hannula Henriikka, basso
Saarilampi Amanda, rummut
Soitinvalmennukseen:
Jauhiainen Jemina, viulu
Kesti Ilona, viulu
Sorvisto Maisa, viulu
Tirri Ellen, viulu
Jaakola Mimmi, kantele
Kallio Pieta, kantele
Tikkanen Saaga, kantele
Viitala Armi, kantele
Yli-Kotila Eevi, kantele
Petäjäsoja Eemeli, kitara
Välimäki Mandi, kitara
Paananen Veikka, klarinetti
(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)


ReisjärviNiskakoski Alma, piano(lisäksi yksi oppilas, jokaei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)SieviSaarela Julia, pianoHuovinen Jonas, rummutPeltokorpi Annika, viuluPeltokorpi Minea, viuluTimlin Helmi, viuluValmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:Korkeakangas Louna, pianoPeltokorpi Nita, selloSoitinvalmennukseen:Hummasti Joose, selloLinna Aaro, vasketYlivieskaNurkkala Hilma,pianoTimlin Enni, pianoNikula Fanni, pianoPinola Santeri, piano pop/jazzLeppänen Helmi, huiluKumpula Senja, selloKirstinä Beata, viulu(lisäksi yksi oppilas, jokaei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)Valmennuksesta varsinaiseksi oppilaaksi:Kangasluoma Livia, viuluParkkila Peppi, viuluKonu Jasper, kitaraLeppänen Pekko, kitaraPetäjäsoja Oskari, kitaraSumela Eeli, lyömäsoittimetSoittimen vaihto:Hannula Henriikka, bassoSaarilampi Amanda, rummutSoitinvalmennukseen:Jauhiainen Jemina, viuluKesti Ilona, viuluSorvisto Maisa, viuluTirri Ellen, viuluJaakola Mimmi, kanteleKallio Pieta, kanteleTikkanen Saaga, kanteleViitala Armi, kanteleYli-Kotila Eevi, kantelePetäjäsoja Eemeli, kitaraVälimäki Mandi, kitaraPaananen Veikka, klarinetti(lisäksi yksi oppilas, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pylväsojan kaivinkonetyöt alkavat 15.6.

PYLVÄSOJAN ALAOSAN ELINYMPÄRISTÖKUNNOSTUKSEN -hankkeeseen
kuuluvat Pylväsojan alaosan kunnostamistyöt ovat käynnissä.
Konekunnostamistyöt alkavat alueella keskiviikkona 15.6.

Pylväsojan uoman kaivinkonetyöt aloitetaan keskiviikkona 15.6.2022. Hankkeeseen kuuluvat
konekunnostamistyöt valmistuvat perjantaihin 17.6.2022 mennessä. Kunnostustoimenpiteenä
Pylväsojan uomaan tehdään kivisiä virranohjaimia, soraistuksia sekä tarvittaessa rantapengerten
suojaamista mm. kiveämällä. Kunnostusalue ulottuu Lentokentäntien sillalta Kalajokeen laskevalle
suulle. Pylväsojassa on tehty talkoilla kunnostustöitä jo viime vuoden aikana kutusorastuksilla ja töitä
jatketaan tänä vuonna konekunnostuksilla ja sorastuksilla.

Kunnostus on suunniteltu erityisesti taimenen ja harjuksen elinympäristövaatimusten pohjalta, mutta se
auttaa myös muuta virtavesieliöstöä, kuten jokirapua. Pylväsojan kohtuullisesti virtaavat nivat tarjoavat
jo nyt harjukselle sopivia kutualueita, mutta kunnostustöitä tarvitaan, jotta alueelle saadaan myös
taimenille sopivia kaivukelpoisia sorakoita. Nyt tehtävät konetyöt tähtäävät lisäämään uoman ja sen
virtaaman monimuotoisuutta. Tämä toteutetaan poikaskivikoita muodostamalla sekä sijoittamalla
uomaan isoja kiviä ja lohkareita kalojen suojapaikoiksi. Suunnittelutyön on tehnyt Tmi Arto Hautala.

Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022. Poikaskivikoilla, kutusorakoilla ja
suisteiden muodostamisella sekä uoman kiveämisellä lisätään uoman polveilua ja monimuotoisuutta.
Hanke edistää kalataloutta sekä vesien- ja meren hoitoa.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi

Heikki Tahkola
toiminnanjohtaja
Puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi

Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

YLIVIESKAN KAUPUNGIN VUODEN 2022 YMPÄRISTÖPALKINTO VESTIA OY:LLE

tj Olavi Soinio ja hallituksen Pj Paavo Hankonen

Jätehuolto on ollut voimakkaassa murroksessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Aiemmin käytetty kaatopaikka-termi on silti syvällä ainakin vanhempien sukupolvien alitajunnassa. Jätteet kipattiin sellaisinaan kuormina jätepenkalle. Jätteet paloivat toisinaan niin kaatopaikoilla kuin myös kotipihoilla. Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa perustettiin näille seuduille Jokilaaksojen Jäte Oy, kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö. Sen kehitysura kattaa jo reilun 20 vuoden ajanjakson. Siinä ajassa jätehuolto on kehittynyt huimasti ja kaatopaikan käsitteen olisi voinut unohtaa jo vuosia sitten. Kaatopaikasta on tullut jätekeskus, jätehuollon palvelukokonaisuus, jonne jätevirrasta jää pysyvästi vain murto-osa. Jätteet pistäytyvät siellä, niitä lajitellaan ja osin esikäsitellään, niistä muodostetaan suurempia eriä hyödyntämistä ja jatkokäsittelyä varten. Yhtiö on kuntayhteistyön ja jätehuoltopalvelujen menestystarina, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vestia Oy.  

Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Vestia Oy:lle, sen menestystarinasta jätehuollon suuressa murroksessa, luottaen siihen, että yhtiö on jatkossakin tämän murroksen esimerkillisin hallitsija.    

Perustelut:

Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin 1.9.1999, muutaman vuoden väännön jälkeen siitä, mikä olisi toimivan tapa järjestää jätehuolto näillä seuduin. Varsinaisesti yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2000. Silloisen toimitusjohtajan johdolla yhtiö selätti jätteiden kuljetukseen liittyvät ja monet muutkin väännöt, osin ns. jätesodan kautta. Toiminnan vahva perusta rakennettiin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Vuonna 2007 yhtiö ristittiin uudelleen, Vestia Oy:ksi, ja uusien velvoitteiden mukainen jätekeskus valmistui saman vuoden syksyllä. Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuva, Vestia Oy:n osaksi omistama Westenergy Oy:n jätevoimala käynnistyi Mustasaaressa vuonna 2012.

Jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet vuosi vuodelta – entisestä kaatopaikkatoiminnasta on kehittynyt jätealan palvelukeskus, niin kotitalouksille, yhteisöille kuin yritystoimintaakin palvelemaan. Yhtiö rakentaa jätekeskuksen palvelua vastaavia lajittelupihoja koko toimialueelleen. Samalla jätehuollosta on todella kehittynyt välttämättömyyspalvelu, itsestäänselvyys. Sen myötä jätemateriaalit päätyvät kierrätettäväksi tai energiantuotantoon. Yhtiön toiminnan tulokset näkyvät laajalti niin ilmastovaikutusten kuin roskaamisenkin pienentymisenä, mutta samaan aikaan myös laadukkaan palvelun kohtuullisina kustannuksina.

Vestia Oy:n jätekeskus ja lajittelupihat henkilökuntineen muodostavat palvelukokonaisuuden, joka on tunnetusti alansa Suomen huippua. Jätehuollon murros toki jatkuu – ja Vestia Oy kykenee siihen muutoksen vastaamaan. Voimme olla ylpeitä Vestia Oy:stä ja sen palvelukyvystä omistajilleen, viime kädessä alueen asukkaille.

Jätesota on päättynyt.

Maailman ympäristöpäivä (World Environment Day)

YK:n yleiskokous päätti päätöslauselmallaan 2994 (XXVII) 15. joulukuuta 1972 julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Suomessa päivän koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto on puolestaan perinteisesti jakanut vuotuisen ympäristöpalkintonsa tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Palkinto on jaettu Maailman ympäristöpäivänä vuodesta 1980 lähtien.

Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinto

Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon. Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.

Palkinto voi­daan ja­kaa erik­seen asuinkiinteistöjen, maatila­kes­kus­ten, lii­ke- ja palvelu­sek­torin sekä teollisuuskiinteistöjen ryh­missä. Lu­pa­jaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuiten­kin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.

Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi mm. vanhan rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta.  Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle.  Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän vuosia kestäneestä työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi ja vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy. Vuonna 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä.  Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä. Vuonna 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta, vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta ja vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Vuonna 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri, vuonna 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry, vuonna 2018 Ängeslevän kylämiljöö sekä vuonna 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu. Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Joukkoliikenne toimii nyt myös kesäaikana!

Kesäaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa Jokilaaksojen kuntien välisessä joukkoliikenteessä 6.6.2022. Vaikka osa talvikauden vuoroista jää kesätauolle, useiden kuntien välillä joukkoliikenne jatkuu myös kesän aikana. Kesäaikataulut ovat voimassa koulujen kesäloman ajan.

Kesäajan joukkoliikenne palvelee pääasiassa liityntäliikennettä rautatieasemille ja asiointimatkoja. Lisäksi Ylivieskan seudulla ajetaan työmatkaliikennettä yleisimpinä työssäkäyntiaikoina useiden kuntien välillä. Aikataulut ovat saatavilla Google Mapsista sekä Matkahuollon aikatauluhausta, reittioppaasta ja Reitit ja liput -sovelluksesta. Lisätietoja lipputuotteista löytyy Matkahuollon verkkokaupasta. Aikatauluja ja tietoa lipputuotteista on saatavilla myös linja-autoista.

Alla on lueteltu ELY-keskuksen liikenne pääsuunnittain kesäaikataulukaudella sekä liikenteeseen tehdyt keskeiset muutokset. Osaan vuoroista on lisäksi tehty pieniä reitti- ja aikataulumuutoksia.

Kalajoki – Merijärvi – Oulainen

Liikennettä on maanantaista torstaihin ja lauantaisin kaksi vuoroa, perjantaisin kolme vuoroa sekä sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Oulaisten rautatieasemalla. Sunnuntaisin reitti jatkuu Ylivieskaan asti.

Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Haapavesi – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa, lauantaisin yksi vuoro ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Ylivieska – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa kumpaankin suuntaan. Koska suurin osa vuoroista ajetaan ympyräreittiä Ylivieskasta Sievin ja Sievin asemakylän kautta takaisin Ylivieskaan, vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin kautta.

Kesäaikataulukauden alkaessa käynnistyy uusi työmatkayhteys Ylivieskasta Sievin kautta Sievin asemakylälle. Vuoro saapuu Sievin asemakylälle klo 6.55. Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihdot juniin Ylivieskan rautatieasemalla onnistuvat aiempaa paremmin.

Reisjärvi – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Reisjärven ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Ylivieskan ja Sievin välistä liikennettä. Liikennettä on arkipäivisin, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lauantaisin vuorot ajetaan Savarin kautta.

Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihtoajat juniin Ylivieskan rautatieasemalla ovat aiempaa pidemmät. Samalla ajoaikoja Reisjärven ja Sievin välillä on lyhennetty.

Reisjärvi – Haapajärvi

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä juniin Haapajärven rautatieasemalla.

Hiekkasärkät – Kalajoki – Alavieska – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin neljä, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen Kalajoelta ja Alavieskasta Ylivieskaan. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Junaliikenteen liityntävuorot ajetaan Hiekkasärkkien kautta.

Ylivieska – Oulainen

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin tai Oulaskankaan kautta.

Pyhäsalmi – Haapajärvi – Nivala – Ylivieska

Nivalan ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin kolme vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen sarjalippu. Osa vuoroista ajetaan Nivalan Teollisuuskylään asti. Lisäksi Pyhäsalmen ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Nivalan ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Haapajärven ja Nivalan välistä markkinaehtoista liikennettä. Aamuisin vuorot kohtaavat Nivalassa siten, että muodostuu vaihdollinen yhteys Haapajärveltä Ylivieskaan. Myös iltapäivisin on vastaava vaihdollinen yhteys Ylivieskasta Haapajärvelle.

Tiedote julkaistu ELY-keskuksen 2.6.2022 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/jokilaaksojen-kuntien-valisen-joukkoliikenteen-kesaaikataulukausi-alkaa?publisherId=69817884&releaseId=69943186

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Apua ja tukea Ukrainan tilanteessa

Ukrainan sotatilanne on aiheuttanut meissä kaikissa huolta ja murhetta. Huoli sodanjalkoihin jäävistä siviileistä on herättänyt meidänkin alueellamme paljon vapaaehtoista avustustoimintaa. Tässä kootusti tietoa tällä hetkellä voimassaolevista ohjeista ja mahdollisista palvelunumeroista.

Ohjeita Ukrainasta Suomeen saapuville

Maahanmuuttoviraston laatimat toimintaohjeet Ukrainan kansalaiselle ja saavut Suomeen Venäjän hyökkäyksen takia

Ylivieska kaupunki toivoo saavansa tiedon Ukrainasta Ylivieskaan saapuvista/saapuneista sotaa paenneista ukrainalaisista. Tämä on tärkeää, jotta voimme ennakoida palvelujen järjestämistarvetta jo ennen maahanmuuttoviraston virallisia päätöksiä. Tietoja voi ilmoittaa kotouttamisasioita koordinoivalle Marita Öljymäki-Maaralle. Sähköpostitse. marita.oljymaki-maarala@ylivieska.fi tai soittamalla ma-pe 8-16 välisenä aikana p. 044 4294 471 

Kieliversiot:
Інструкції для тих, хто приїжджає у Фінляндію з України (ukr)

Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista.
Ilmoita Ukrainasta saapuvien kuljetuksista Maahanmuuttovirastolle ennakkoon

Ylivieskan kaupungin palvelupiste

Etkö löytänyt vastausta ongelmaasi? Ylivieskan kaupungin palvelupiste vastaa kysymyksiisi

Puhelimitse 044 4294 471
Arkisin klo 9-15

Sähköpostitse:
palvelupiste@ylivieska.fi

Huomioithan

Alueellamme on hiihtoloma viikolla 10. Lisäksi koronaepidemia saattaa vaikuttaa palveluihimme.

Poikkeustilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja huolta

On ymmärrettävää, että poikkeustilanne voi aiheuttaa huolta ja ahdistuneisuutta. Sota ja hätä voi herättää vanhemmissa ikäryhmissä muistoja sota-ajoista, mutta tavoittavat myös kaikenikäisiä lapsia ja nuoria niin median, somen, kavereiden kanssa juttelun kuin aikuisten keskustelujen kautta. Vanhempana on tärkeää kuunnella nuorta herkällä korvalla, pitää kiinni arjen rutiineista ja pitää yllä toivoa.

Valtakunnalliset kriisipuhelinnumerot ja nettisivut auttavat kriisienkin aikana

Mieli ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111

Sekasin-chat 12-29-vuotiaille

Punainen risti: Näin autat lasta ja nuorta kriisitilanteessa

Unicef: MIten toimia kun katastrofi pelottaa lasta

Pelastakaa Lapset ry: Lapset ja kriisin kohtaaminen

MLL: Lapsi uutistulvassa

Mieli ry: Mitä voin tehdä, jos puheet sodasta huolestuttavat?

Punainen risti: Tukea vaikeaan tilanteeseen

Ylen artikkeleista: sometutkija kehottaa pitämään taukoa TikTokista.

Tietoa avuntarjoajille Ukrainan kriisistä

Suomen Punainen Risti on perustanut Maahanmuuttoviraston pyynnöstä valtakunnallisen infopisteen avuntarjoajille, joka kokoaa tietoa tarjolla olevasta avusta ja välittää sitä eteenpäin avun koordinoimista varten.

Linkki Punaisen Ristin infopisteeseen

Haluan auttaa, kuinka lahjoittaa turvallisesti?

Vastuullinen Lahjoittaminen ry on listannut verkkosivuilleen tarkastuslistan, jonka voi käydä läpi, kun miettii lahjoitusta ja sen kohdetta. Järjestö kehottaa esimerkiksi tarkastamaan, että nämä kohdat ovat kunnossa ennen lahjoituksen tekemistä:

  • Onko keräystaholla www-sivusto ja tuntuuko sivuilla kerrottu tieto uskottavalta?
  • Onko keräystaholla yhteyshenkilö, joka voi antaa lisätietoja keräyksestä ja yhteisön toiminnasta?
  • Onko keräystahon antama tieto avointa ja luotettavaa? Onko mahdollista esimerkiksi saada yhteisön vuosikertomus?

Jos keräystahossa on jotain epäilyttävää tai epäselvää, Vala ry kehottaa, että silloin lahjoitusta ei kannata tehdä.

Poliisin ajankohtaisesta rahankeruulistasta voi myös tarkastaa, onko keräävällä taholla olemassa voimassaoleva rahankeruulupa. Listasta selviää myös, mihin taho aikoo kerättyjä varoja käyttää.
(Lue koko artikkeli: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008646799.html)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare