Kirjaston kevät

Kirjallisuuspiirissä torstaina 13.4. klo 18.00–19.00 tutustumme Petra Rautiaisen teoksiin. Lue vaihtoehtoisesti joko Tuhkaan piirretty maa (2020; saksalaisten vankileirit Lapissa, jälleenrakennus, saamelaisten kohtalot) TAI Meren muisti (2022; Ruija, Jäämeri, öljynporaus, ilmastonmuutos, valaat). Lisätietoja Kirjallisuuspiirin sivulla.
Kirjallisuuspiirin kokoontumiset kerran kuukaudessa torstaisin klo 18–19. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Voit tulla mukaan itseäsi kiinnostavilla kerroilla tai vaikka joka kerta. Luettavaa kirjaa on saatavilla palvelutiskiltä. Ohjaaja: Marita Hietasaari. Tervetuloa!
Kevään kokoontumiskerrat ja luettavat teokset:
Haluatko sinä olla kulttuurikaveri, joka mahdollistaa toiselle ikimuistoisia hetkiä?
Joskus kuka hyvänsä voi ajatella, että yksin ei tule lähdettyä kulttuuritapahtumiin, vaikka tarjonta kiinnostaisikin. Vapaaehtoinen kulttuurikaveri on rohkaisija ja innostaja, kaveri, jonka kanssa on mukava ja helppo lähteä museoon, konserttiin tai kesäteatteriin. Kulttuurikaveri ei ole avustaja, vaan itsekin kulttuurista kiinnostunut ihminen.
Kulttuurikaverikoulutus järjestetään kuntien ja ALVA-verkoston yhteistyönä. Koulutus kestää yhteensä 10 tuntia ja on maksuton. Tarkat kokoontumispaikat ilmoitetaan myöhemmin. Tarjoamme makoisat iltakahvit.
Ke 12.4. klo 18-20.30 Ylivieskassa
Ke 19.4. klo 18-20.30 Nivalassa
Ke 26.4. klo 18-20.30 Sievissä
Ke 3.5. klo 18-20.30 Alavieskassa
• Kulttuurikaverin tehtävät
• Ihmisten kohtaaminen ja erityisryhmien huomiointi
• Kuntien kulttuuritoiminta ja -kohteet
Anitta Anunti p. 044-742 7629 tai
anitta.anunti@rko.fi
Haku aukeaa ma 6.3. klo 10.00
Ylivieskan kaupunki tekee sponsorointiyhteistyötä paikallisten urheilijoiden, seurojen, joukkueiden ja ryhmien kanssa. Sponsoroinnin lähtökohtana on yhteistyökumppanin tuoma valtakunnallinen positiivinen julkisuus Ylivieskan kaupungille.
Sponsoroitava taho voi olla esimerkiksi valtakunnan tasolla menestyvä urheilujoukkue tai yksilöurheilija. Ylivieskan kaupungin voimassa olevat sponsorointisopimukset tuodaan esille Ylivieskan kaupungin internetsivuilla. Sponsorointiyhteistyökumppani sitoutuu sopimuksessa tuomaan esille Ylivieskan kaupungin brändiä. Tämän lisäksi sponsoriyhteistyökumppanilta edellytetään tapauskohtaisesti määritettyä yhteistyötä.
Sponsorointia tehtäessä kaupunki arvottaa sponsoritarjoukset suhteessa kaupungin markkinoinnin ja muihin tarpeisiin. Koska kyseessä on kahdenvälinen yhteistyö, on sponsoroitavan tarjottava kaupungille vastinetta suhteessa myönnettävään tukeen. Kaupungin kannalta tärkeitä tekijöitä voivat olla:
mm. sponsoroitavan näkyvyys, ammatilliset kyvyt ja tuki, verkostot ja suhdetoiminta. Sponsorointi on kaupunkimarkkinointia, jonka tarkoituksena on tuoda kaupungille myönteistä julkisuutta. Hakijoiden arviointi tapahtuu hakulomakkeen sekä liitteenä toimitettavan vapaamuotoisen hakemuksen pohjalta.
Hakeminen
1. Sponsorointihakulomake
Kaikki sponsorirahaa hakevat tahot (urheilija, seura, joukkue, ryhmä) täyttävät hakulomakkeen, joka löytyy Kunta Akkunan kautta. Kaikkiin sarakkeisiin ei tarvitse vastausta. Muistathan täyttää yhteyshenkilön yhteystiedot oikein.
2. Vapaamuotoinen perustelu
Kaikki sponsorirahaa hakevat tahot kirjoittavat (urheilija, seura, joukkue, ryhmä) liitteeksi vapaamuotoisen hakemuksen. Ohjeellinen pituus 1 sivu (A4) ja toivottu tiedostomuoto on pdf. Hakemuksessa sponsorirahan hakija avaa: a) kuinka paljon hakija pyytää sponsorirahaa, b) mitä hakija tarjoaa kunnalle vastineeksi, c) hakija voi avata muita yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi hakija saa mahdollisuuden avata sponsorointihakulomakkeen eri kohtia, mikäli kokee tämän tarpeelliseksi.
Aikataulu
Tulevan kesälajien sponsoriraha on haettavana 15.4. asti.
Kiinnostaisiko esiintyminen Ylivieskan kaupungin kulttuuripalveluiden järjestämissä tapahtumissa?
Tarjoamme paikallisille esiintyjille/esiintyjäryhmille esiintymismahdollisuuksia, joissa puitteet, tekniikka ja teknikko ovat valmiina.
Ylivieskan kulttuuripalvelut vastaa alueellisen Kulttuurikeskus Akustiikan lisäksi Kotiseutumuseo Puuhkalasta, Helaalan myllystä sekä järjestää ja koordinoi tapahtumia myös muualla kaupungissa.
Kulttuuripalveluiden järjestämiä vuosittaisia tapahtumia ovat mm. Myllymarkkinat, joulun avajaiset, kotiseutuviikko, Itsenäisyyspäivän juhla ja Akustiikan klubi-illat.
Lainatuimpien vuositilastot ovat usein yksitoikkoista luettavaa. Toisaalta listat kuvaavat aikansa ilmiöitä: ketkä kirjailijat, mitkä sarjat ja mitkä kirjallisuudenlajit upposivat lukijoihin. Joillakin listoilla on enemmän vaihtelua, ja esimerkiksi henkilöhistorioiden ystävä voi bongata lainatuimpien joukosta lisää lukuvinkkejä. Tarkemmat listat lainatuimmista löydät sivun alareunasta.
Aikuisten kertomakirjallisuuden lainatuimpien listakärkeä hallitsevat tutut nimet ja sarjat. Lainatuin teos on Anneli Kivelän Katajamäki-sarjan kuudestoista osa Katajamäki kukoistaa. Seuraavat sijat menevät tutuille tekijöille: toisena on Enni Mustonen romaanillaan Tekijä, joka on Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan kymmenes ja viimeinen osa. Kerrottakoon Mustosen ystäville, että uuden Rouvankartanon tarinoita -sarjan aloitusosa ilmestyy huhtikuussa ja on jo varattavissa. Kolmantena on Lucinda Riley, jonka Atlas, Papa Saltin tarina on ollut pitkään Joki-kirjastojen varatuin teos. Tämä kauan odotettu Seitsemän sisarta -sarjan päätösosa ilmestyy toukokuussa. Muuten listalle mahtuu useita eri kirjailijoita ja genrejä. Historiallisista romaaneista voisi mainita Anneli Kannon teoksen Rottien pyhimys ja Merja Mäen Ennen lintuja. Jännityskirjallisuuden nimistä poimittakoon Anna Jansson, Elly Griffiths ja Lisa Jewell.
Henkilöhistorioiden lainatuin on Lotta-Sofia Saahkon Kahvia ja karjalanpiirakoita. Lotan ja papan tarinat ovat keränneet paljon lukijoita, sillä Saahkon kaksi muutakin teosta löytyy listalta. Toisena on Antti Tuurin Mies kuin pantteri. Teos kertoo vuonna 1955 syntyneestä Jukka Wahlroosista, jolla on Downin oireyhtymä. Listalta löytyy henkilökuvia Irja Askolasta ja Samuli Edelmannista Iso-Britannian hallitsijaperheeseen ja Saudi-Arabian kapinalliseen prinsessaan. Toisinaan kirja jää syystä tai toisesta hyllynlämmittäjäksi. Esimerkiksi Bruce Springsteenin ja Barack Obaman keskustelukirja Renegades ja Philip Normanin Jimi Hendrixin elämäkerta Wild thing odottavat vielä lukijoitaan. Muista tietokirjoista kiinnostivat eniten hyvinvointiin liittyvät teokset ja käsityökirjat.
Nuorten aikuisten romaaneista luettiin Karen McManuksen jännäreitä ja Holly Bournen ihmissuhderomaaneja niin suomeksi kuin englanniksi. Nuorten kertomakirjallisuuden lainatuimpien listaa hallitsee Jeff Kinney Neropatin päiväkirjoillaan. Niistä muutamasta muusta listalle mahtuvasta voisi nostaa esiin Eva Frantzin Osasto 23 ja Juhana Salakarin ja Jii Roikosen Vitsipitsat. Nuorten suosituimpia tietokirjoja ovat yhä erilaiset ennätys- ja pelikirjat, sillä kolmenkymmenen lainatuimman joukossa on peräti kahdeksantoista Minecraft ja Fortnight-opasta. Listan kärjessä on Guinnessin ennätystenkirja, joita niitäkin on listalla seitsemän.
Lasten lainatuimpien kärjessä keikkuu Mila Teräksen Hotelli Hämärä ja kummituspurkki, jota luetaan myös luokkasarjana. Paula Norosen Yökoulu-sarjan suosiota (listasijoituksia yhdeksän) on noussut uhkaamaan Mestarietsivä Peppunen seitsemällä nimekkeellä. Suosiota selittää myös se, että näissä arvoituskirjoissa pääsee lukijakin ratkomaan tehtäviä. Troll-taiteilijanimen takana ovat japanilaiset Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa. Kuvakirjojen lainatuimmat ovat kolmelta tekijältä, sillä kolmenkymmenen lainatuimman joukosta löytyy vain Anneli Kannon Viisi villiä Virtasta -sarjaa, Martin Handfordin Missä Vallu -piilokuvakirjoja ja täysin voittamattomat Tatu ja Patu, jotka ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen käsialaa.