Kaupunginhallitus päätti myöntää 1.1.2026 alkaen täyttöluvan avoimen viran määräaikaiseen hoitamiseen siihen saakka, kunnes kaupunkisuunnittelupäällikön virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu ryhtyy suorittamaan virkaan kuuluvia tehtäviä.
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginjohtajan kehityskeskustelu 2025
Kaupunginhallitus kävi kaupunginjohtaja kanssa kehityskeskustelun, jonka tuloksena sovittiin kaupunginjohtajan työn painopisteet.
Ensi vuonna Ylivieskassa on syytä juhlaan, kun Pohjanmaan rata täyttää 140 vuotta. Samalla vietämme myös Ylivieska-Iisalmi -radan 100-vuotisjuhlaa.
POHJANMAAN RADAN alkuvaiheet ovat 1863 vuoden säätyvaltiopäivissä, jolloin aloitettiin pohdinnat Pohjanmaan radan linjauksesta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon vuoden 1882 alussa valittiin myös ylivieskalainen valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Ratatyöt Kokkolan ja Oulun välillä alkoivat vuonna 1885.
Ensimmäinen höyryjuna saapui Ylivieskan rautatieasemalle 11.6.1886.
YLIVIESKA-IISALMI -rata (Kyösti Kallion rata). Helmikuussa 1900 valtiopäiville jätettiin anomusehdotus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta, Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen kulkevalle rautatielinjalle. Yhtenä anomusehdotuksen allekirjoittajana oli ylivieskalaissyntyinen Kyösti Kallio. Vuonna 1917 ratatyöt pääsivät käyntiin Iisalmella. Vuoden 1924 alussa radan rakentaminen alkoi myös Ylivieskan päässä. Heinäkuussa 1925 kiskotusporukat kohtasivat Nivalassa ja silloinen kulkulaitosministeri Kyösti Kallio naulasi viimeiset kiskot Heikkilän maiden kohdalla. Viimeinen ratatöiden pätkä Haapajärveltä Ylivieskaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.12.1925. Radan varsinaiset vihkijäiset pidettiin 25.7.1926.
140 vuotta myöhemmin Ylivieska on merkittävä risteysasema. Raideliikenne on vilkasta, niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Ylivieskan juna-asemalta nousee junaan, laskeutuu tai vaihtaa junayhteyttä noin 280 000 matkustajaa vuosittain. Kaikki pääradan matkustajajunat pysähtyvät Ylivieskan asemalla. Lisäksi matkustusajat pohjoiseen ja etelään ovat nopeutuneet. Tällä kaikella on iso merkitys Ylivieskan kasvuun ja kehitykseen.
Ylivieskan kaupunki juhlistaa pyöreitä täyttävää raideliikennettä järjestämällä juhlavuoden seminaarin 23.1.2026 Kulttuurikeskus Akustiikassa. Lisäksi 11.6.2026 vietämme rautateiden juhlatapahtumaa Kasarmin torilla.
Rautatie juhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös tabloid-lehti, jonka voit hakea luettavaksi kaupungin eri palvelupisteistä helmikuun loppupuolella.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto siirtyy seutukaupunkiverkoston puheenjohtajaksi vuoden 2026 alusta.
Sorvisto on toiminut verkoston varapuheenjohtajana kaksi vuotta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana aloittaa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toisena varapuheenjohtajana Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen. Verkosto on vahvistanut valinnat perjantaina 12.12.2025 kokouksessaan.
Seutukaupunkiverkostoon kuuluu 57 kaupunkia ympäri Suomen. Seutukaupungit ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Seutukaupungeissa on yli 900 000 asukasta, 110 000 yritystä ja 345 000 työpaikkaa. Seutukaupungit ovat tehneet yhteistä edunvalvontatyötä jo pitkään.
Seutukaupungit ovat kiinteä osa hallituksen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta ja käyvät tiivistä vuoropuhelua valtion kanssa Työ- ja elinkeinoministeriön kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen alaisessa seutukaupunkijaostossa.
Ylivieskan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain 8.12. kokouksessaan ensi vuoden talousarvion. Talousarvio näyttää vuodelle 2026 noin 150 000 euron ylijäämää. Tuloveroprosentin Ylivieska on jo aiemmin päättänyt pitää ennallaan 10,3 prosentissa.
– Talousarvion verotulojen kannalta keskeistä on, että yleinen talouskehitys lähtisi ennustettuun, vaikkakin maltilliseen, kasvuun. Kulupuolta on tasapainotettu jo usean vuoden ajan ja tulevina vuosina keskeistä on sopeutuminen madaltuvaan lapsimäärään, kertoo talousjohtaja Joonas Yliluoma.
Kasvun jatkumisen mahdollistaminen
Ylivieskaan on kuluvan vuoden 2025 aikana tehty merkittäviä investointipäätöksiä muun muassa Taanilan kauppakeskuksen ja Koskipuhdon alueen uuden logistiikkakeskuksen hankkeiden myötä. Uusien investointien jatkuminen mahdollistetaan, kun kaupunki investoi yli 3 miljoonaa euroa kunnallistekniikkaan Junnikankankaalle ja Taanilan liikealueelle. Asumisvaihtoehtoja kehitetään muun muassa laajentamalla Salmiperän asemakaava-alueen tonttivalikoimaa.
Investoinneissa huolimatta Ylivieskan kaupungin ennakoidaan ensi vuonna pystyvän pienentämään lainamäärää nykyisestä noin 2,5 miljoonalla eurolla. Kokonaislainamäärä olisi noin 113 miljoonaa euroa.
– Lainakantaa on saatu laskettua merkittävästi vuoden 2021 huipusta, jolloin velkaa oli 125,9 miljoonaa euroa. Tämä kehitys jatkuu myös suunnitelmakaudella 2027–2028 ja valmentaa kaupunkia uuden liikunta- ja tapahtumakeskuksen rakentamiseen 2030-luvulla, toteaa kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.
Hamarin kaupunkipuron rakennustyöt etenivät nopeasti syksyn aikana ja puro valmistui marraskuussa 2025. Kaupunkipuroon johdetaan vettä Kalajoesta puron yläpäässä sijaitsevien betonisten pystyrakoportaiden kautta. Vedenotto kaupunkipuroon tulee olemaan kesäkaudella 0,2 m3/s ja talvikaudella 0,1 m3/s.
Kaupunkipuro on rakennettu kulkemaan osittain vanhoja ojastoja pitkin. Purouoman varrelle on rakennettu kivikynnyksiä ja syvempiä allasmaisia osuuksia. Kivikynnykset hillitsevät virtausnopeutta ja turvaavat vesipinnan korkeuden uomassa pienemmillä virtaamilla. Allasmaiset osuudet toimivat suojapaikkoina vesieliöstölle. Puron yläosalle on rakennettu kaksi hulevesikosteikkoa, jotka viivyttävät vesiä ylivirtaama-aikoina sekä vähentävät valuma-alueelta tulevaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta.
Kaupunkipuron alaosalla on ylitysmahdollisuus pyöräilytien ja Myllytien rumpujen kohdalla sekä Hamarin uimarannalle vievän polun kohdalla.
Kaupunkipuro edistää merkittävästi Koskipuhdon alueen tulvasuojelua ja yleistä turvallisuutta ohjaamalla yläjuoksun tulvavesiä Hamarin voimalaitoksen ohi ja tarjoamalla poistumisreitin takaisin Kalajokeen. Kalajoen tulvat ovat aiheuttaneet haittaa alueen asukkaille, ja tarve hankkeessa toteutetuille toimenpiteille on ollut suuri. Parantuneen tulvasuojelun lisäksi kaupunkipuro mahdollistaa virtavesieliöstölle väylän vaellusesteenä olevan Hamarin voimalaitoksen ohittamiseen, toimien samalla soveltuvana elinympäristönä. Hanke pienentää siten tulvasuojelurakenteista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia edistäen kuitenkin itse tulvasuojelua.
Hanke toteuttaa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2022–2027 sekä sen toimenpideohjelman tavoitteita ja keinoja Kalajoen vesistön ekologisen tilan parantamiseksi ja tavoitetilan saavuttamiseksi. Kaupunkipuron toivotaan lisäävän Kalajoen monimuotoisuutta sekä edistävän vaelluskalojen poikastuotantoa, joen hydromorfologista tilaa ja hyvän ekologisen tilan saavuttamisen edellytyksiä.
Kaupunkipuro edistää merkittävästi Koskipuhdon alueen tulvasuojelua ja yleistä turvallisuutta sekä mahdollistaa virtavesieliöstölle väylän vaellusesteenä olevan Hamarin voimalaitoksen ohittamiseen, toimien samalla soveltuvana elinympäristönä.
3. kattaa talousarviomuutos lisäämällä lainanottoa vastaavasti.
Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2026
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä henkilöstöesitykset; yksi määräaikainen osa-aikainen virka ja kolme nimikemuutosta ja esittää valtuustolle, että se hyväksyy henkilöstösuunnitelman vuodelle 2026 osana talousarviota 2026.
Vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelman hyväksyminen
Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelman.
Kuntien Hetapalveluiden osakemyynti Ylivieskan Toimitilat YTEK Oy:lle
Kaupunginhallitus päätti myydä Ylivieskan Toimitilat YTEK Oy:lle yhden (1) osakkeen Kuntien Hetapalvelut Oy:stä 200 euron hinnalla.
Kaavoituskatsaus 2026 ja kaavoitusohjelma 2026-2029
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi ja lähettää edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaavoituskatsauksen vuodelle 2026 ja kaavoitusohjelman vuosille 2026-2029.
Ylivieskan kaupungin HINKU-toimien raportointi ja päästöt
Kaupunginhallitus katsoi tilannekatsauksen tietoonsa saatetuksi ja päättää saattaa sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.
Ylivieskan kaupungin liittyminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS)
Kaupunginhallitus päätti, että Ylivieskan kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen 2026-2035. Ja ohjeistaa Ylivieskan vuokra-asunnot Oy:tä liittymään toimialansa energiatehokkuussopimukseen.
Täyttöluvat yksilö- ja starttivalmentajan osa-aikaisen sijaisuus ja yritysasiantuntijan toimen määräaikaisuus
Kaupunginhallitus myönsi osa-aikaisen, määräaikaisen yksilö- ja startti-valmentajan toimen täyttöluvan ajalle 1.1.-31.12.2026. Ja myönsi täyttöluvan yritysasiantuntijan toimen määräaikaisuuden jatkamiselle 30.6.2026 saakka.
Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu keväällä 2026
Kaupunginhallitus päätti: 1. että kaupunginhallituksen kokoukset kevätkaudella 2026 pidetään selostusosassa esitetyn kokousaikataulun mukaisesti, 2. merkitä tiedokseen kaupunginvaltuuston kokousaikataulun.
Kaupunginhallitus päätti ottaa vastaan höyryveturi TV-1 n:o 943 (Jumbo) hallinnan esitetyn dokumentaation perusteella.
Pienlennokkikentän suunnittelun käynnistäminen lentokenttäalueelle
Kaupunginhallitus päätti käynnistää pienlennokkikentän suunnittelun lentokenttäalueelle.
Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Ylivieskan lentokentän kehittämisestä ja tuottavuudenparantamisesta
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Tiina Junttilan ym. valtuustoaloite lentokentän kehittämisestä
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Ylivieskan kaupungin sponsorointituki tukena tavoitteellisessa urheilemisessa.
Ylivieskan kaupunki on myöntänyt vuoden 2025 sponsorointitukea neljälle yksilöurheilijalle ja yhdelle joukkueelle. Nyt esittelyvuorossa on Ylivieskan Kuulan yleisurheilija Peppi Mastokangas.
Peppi Mastokangas on 16-vuotias Ylivieskan Kuulan yleisurheilun kasvatti, joka on vuosien varrella edennyt nuorten sarjoissa kohti ikäluokkansa kärkeä. Nykyään hän asuu Jyväskylässä ja opiskelee lukiossa urheilulinjalla.
Kaudella 2024 Peppi nappasi SM-pronssia 100 metrin juoksussa T15-sarjassa ja sijoittui Koululiikuntaliiton SM-kisoissa toiseksi kolmiloikassa ja kolmanneksi pituushypyssä. Näiden onnistumisten myötä hänet valittiin myös Ylivieskan Kuulan vuoden yleisurheilijaksi. Pitkän tähtäimen tavoite on kansainvälisillä kilpakentillä.
– Vahvuuteni on, että minulla on luja tahto mennä kohti omia tavoitteitani. Tiedän, että minulla on myös mahdollisuus saavuttaa niitä. Kun on unelmia, se vie eteenpäin ja antaa halua jatkaa, Peppi kertoi viime vuoden kesällä tehdyssä haastattelussa.
Sittemmin tahto on todella päässyt koetukselle. Viime hallikaudella Peppi pääsi vielä sairastelukierteen jälkeen kilpailemaan normaalisti, ja kesän alussa hän ehti osallistua KLL:n SM-kisoihin, joissa sijoittui neljänneksi sekä pituudessa että kolmiloikassa. Kesän kilpailukausi jäi kuitenkin lyhyeksi loukkaantumisten vuoksi.
– Haaveet pyyhittiin nopeasti pois. Olihan se shokki aluksi, Peppi kertoo.
Nyt hän osaa jo nähdä tilanteessa myös valoisat puolet.
– Olisi voinut käydä pahemminkin, ja toipuminen on hyvässä vauhdissa. Kaverit ovat auttaneet paljon, enkä ole ainoa, jolle tämä on tapahtunut. Myös perhe ja valmentaja ovat olleet tukena, ja olemme etsineet yhdessä sellaisia asioita, joita voi tehdä toipumisen aikana.
Edellisen kauden onnistumiset mahdollistivat pääsyn lukion urheilulinjalle, mikä on lisännyt motivaatiota entisestään. Peppi toteaa haluavansa panostaa sekä urheilemiseen että opiskeluun. Jyväskylässä asuu myös valmentaja Kari Mastokangas, mikä helpottaa yhteistä työskentelyä.
Lukio on tarjonnut hyvät olosuhteet kuntoutua ja treenata opiskelun ohessa. Peppi kertoo aloittaneensa harjoittelun varman päälle.
– Syyslomalla otin ensimmäiset juoksuaskeleet. Se antaa motivaatiota ensi kesää varten jo, kun on päässyt harjoittelemaan jo normaalimmin. Tulevan talven hallikauden kilpailut ovat vielä epävarmoja, mutta haluaisin tavoitella silti ennätystäni 60 metrillä.
Peppi edustaa vielä Ylivieskan Kuulaa ja kuuluu seuran SM-ryhmään. Lisäksi hän on toiminut kesän urheilukoulujen sekä 10-14 vuotiaiden kilparyhmän vastuuvetäjänä.
– Nautin yleisurheilukoulun vetämisestä, kun omista opeista ja tiedoista on apua ja näkee, miten valmennettavat kehittyvät.
Tärkeänä taustatukena toimii koulun ja seuran lisäksi oma perhe. Molemmilla vanhemmilla on yleisurheilutaustaa, ja urheilu yhdistää koko perhettä.
Tälle vuodelle Peppi sai Ylivieskan kaupungin sponsorointituen, mikä on merkittävä apu matkalla kohti uusia tavoitteita.
– Tuella on iso merkitys. Se mahdollistaa kisamatkat ja leirityksen ja auttaa tulevaisuuteen valmistautumisessa.
Peppi Mastokankaan saavutuksia:
2025 Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut: N17 100 m 5., pituus 4., kolmiloikka 4. 2025 Tampere Junior Indoor Games N17 60 m 2. 2025 SM-hallikisat N17 kolmiloikka 9. 2024 Ylivieskan kuulan yleisurheilun vuoden urheilija 2024 SM-pronssi 100m T15 2024 pikajuoksukarnevaalien voitto T15 100m 2024 Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut: kolmiloikka 2., pituus 3., 100 m 5. 2024 Tampere Junior Indoor Games hopeaa (T15 kolmiloikka)
Vuoden 2025 sponsorointituen saajat: Painija Daniel Åkerlund, Vieskan Voima Hiihtäjä Anna-Kaisa Saari, Ylivieskan Kuula Vieska Futsal miesten edustusjoukkue Uimari Malla Hämäläinen, Vieskan Uimarit Yleisurheilija Peppi Mastokangas, Ylivieskan Kuula
Mikä sponsorointituki?
Ylivieskan kaupunki tekee sponsorointiyhteistyötä paikallisten urheilijoiden, seurojen, joukkueiden ja ryhmien kanssa. Sponsoroinnin lähtökohtana on yhteistyökumppanin tuoma valtakunnallinen positiivinen julkisuus Ylivieskan kaupungille.
Sponsoroitava taho voi olla esimerkiksi valtakunnan tasolla menestyvä urheilujoukkue tai yksilöurheilija. Ylivieskan kaupungin voimassa olevat sponsorointisopimukset tuodaan esille Ylivieskan kaupungin internetsivuilla. Sponsorointiyhteistyökumppani sitoutuu sopimuksessa tuomaan esille Ylivieskan kaupungin brändiä. Tämän lisäksi sponsoriyhteistyökumppanilta edellytetään tapauskohtaisesti määritettyä yhteistyötä.
Sponsorointia tehtäessä kaupunki arvottaa sponsoritarjoukset suhteessa kaupungin markkinoinnin ja muihin tarpeisiin. Koska kyseessä on kahdenvälinen yhteistyö, on sponsoroitavan tarjottava kaupungille vastinetta suhteessa myönnettävään tukeen. Kaupungin kannalta tärkeitä tekijöitä voivat olla mm. sponsoroitavan näkyvyys, ammatilliset kyvyt ja tuki, verkostot ja suhdetoiminta. Sponsorointi on kaupunkimarkkinointia, jonka tarkoituksena on tuoda kaupungille myönteistä julkisuutta. Hakijoiden arviointi tapahtuu hakulomakkeen sekä liitteenä toimitettavan vapaamuotoisen hakemuksen pohjalta.
Huomioi, että sponsorointituki on yhteistyötä valtakunnan tasolla menestyvän urheilujoukkueen tai urheilijan kanssa, eikä se ole perinteinen kaupungin seuratuki!
Sponsrointituen hakeminen
1. Sponsorointitukihakulomake Kaikki sponsorointitukirahaa hakevat tahot (urheilija, seura, joukkue, ryhmä) täyttävät Kunta-akkunassa olevan sähköisen hakulomakkeen (https://akkuna.fi/). Kaikkiin sarakkeisiin ei tarvitse vastausta. Muistathan täyttää yhteyshenkilön yhteystiedot oikein.
2. Vapaamuotoinen perustelu Kaikki sponsorointitukirahaa hakevat tahot kirjoittavat (urheilija, seura, joukkue, ryhmä) liitteeksi vapaamuotoisen hakemuksen. Ohjeellinen pituus 1 sivu (A4) ja toivottu tiedostomuoto on pdf. Hakemuksessa sponsorointitukirahan hakija avaa:
kuinka paljon hakija pyytää sponsorointitukirahaa
mitä hakija tarjoaa kunnalle vastineeksi
hakija voi avata muita yhteistyömahdollisuuksia.
Lisäksi hakija saa mahdollisuuden avata sponsorointihakulomakkeen eri kohtia, mikäli kokee tämän tarpeelliseksi.
Hakuaikataulu
Vuoden 2026 sponsorointitukihaku koskee kesä- ja talvilajeja ja haku on auki 1.12.2025 – 15.1.2026. Erillistä syksyn hakua ei enää ole.
Sponsointitukisumma yhteistyökumppanille on maksimissaan 1500e.
Kaupungin sponsorointitukea voi hakea vaikka sitä on aikaisemmin saatu.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue siirtyy vaiheittain uuden Esko-potilastietojärjestelmän käyttöön. Osassa aluetta järjestelmä on jo käytössä, mutta lähiviikkojen aikana yhä useamman kunnan asukkaat siirretään uuteen järjestelmään. Muutoksen yhteydessä voi siirtyä myös asukkaan vanhoja yhteystietoja.
Kun yhteystiedot ovat ajantasalla ja asukas on antanut OmaPohteessa luvan myös tekstiviestipalvelulle, asukas saa tekstiviestillä muistutuksen ajanvarauksista. Ilman puhelinnumeroa tai lupaa viestit eivät kulje.
Potilastietojärjestelmän muutos koskettaa koko hyvinvointialuetta, eli muutos on merkittävä. Asiakkaalle tuleva näkyy myös niin, että sosiaali- ja terveyspalveluissa asioidessa häneltä tullaan kysymään ehkä useastikin, ovatko tiedot ajan tasalla.
Asukkaiden oma tarkistus tarvitaan, sillä Pohde saa väestötietojärjestelmästä asukkaiden osoitteet, mutta ei puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta.
Pääset OmaPohteeseen joko OmaPohde -mobiilisovelluksella tai Pohteen verkkosivujen kautta osoitteessa www.pohde.fi. Pohteen verkkosivujen oikeassa yläkulmassa on kohta ”Kirjaudu OmaPohteeseen”. Sinun täytyy tunnistautua OmaPohteeseen, jotta näet omat tietosi. Tunnistautua voit esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai varmennekortilla.
OmaPohteesta löydät kohdan ”Ajanvaraus”, jota klikkaamalla tulet sivulle, josta verkkoajanvaraus löytyy. Verkkoajanvarausta klikkaamalla tulet sivulle, josta pääset sisään palveluun. Omat tiedot löytyvät klikkaamalla sivun oikeassa ylälaidassa olevaa omaa nimeäsi.
Kun omat tiedot aukeavat näkymääsi, voit lisätä sivulle puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Puhelinnumero tulee syöttää ilman väliviivoja, kaikki numerot yhtenäisesti ilman välilyöntejä. Myös maatunnuksellinen +358-alkuinen numero käy, mutta se ei ole välttämätön. Anna lupa myös tekstiviestipalvelulle, jos kyseinen kohta on tyhjänä. Tämä on tärkeää, sillä Pohde tiedottaa asiakkaille esimerkiksi ajanvaraustietoja tai -herätteitä tekstiviestin välityksellä. Ilman puhelinnumeroa tai lupaa, viestit eivät kulje.
