Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kategoria: Yleinen
Tiedote 28.11.2022
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu uudistuneeseen jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen
ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä
puutarhajätteen tai kuivakäymäläjätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta.
Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki,
Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) ilmoitus
on tehtävä Jokilaaksojen jätelautakunnalle kirjallisesti. Ilmoituslomake löytyy Jokilaaksojen
jätelautakunnan verkkosivuilta. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen
jatelautakunta@ylivieska.fi tai postitse osoitteeseen Jokilaaksojen jätelautakunta, PL 70, 84101 Ylivieska.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian
tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon.
Määräajat ja ilmoituksen voimassaolo
Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. 1.1.2023 jälkeen aloitetusta kompostoinnista
tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä
vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä. Saapuneet ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Koska kompostointi-ilmoituksia saattaa saapua lyhyessä ajassa paljon, voi ilmoitusten
käsittelyssä olla viivettä. Ilmoituksiin ei vastata erikseen, ainoastaan jos niihin liittyen tulee kysyttävää.
Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi
kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden
kuluessa lopettamisesta.
Miksi ilmoitus pitää tehdä
Ilmoituksen tekeminen perustuu vuonna 2021 muuttuneeseen jätelakiin. Jätehuoltoviranomainen
tallentaa saadut tiedot kompostointirekisteriin. Saatujen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte
saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään
myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen
suunnittelussa ja toteutuksessa.
Biojätteiden erilliskeräys
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan
taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan
keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla
vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Lisätietoja
Anu Linnala,
jätehuoltosuunnittelija, puh 040 5586 330,
anu.linnala(at)ylivieska.fi
Jokilaaksojen jätelautakunta
Jaa sosiaalisessa mediassa:
TIEDOTE
2.12.2022
Rautatiekadun ja Kauppakadun risteysalueiden sekä Rautatiekadun ja Kauppakadun kameravalvonnan asennus on käynnissä ja käytössä maanantaina 5.12.2022 alkaen.
Kyseessä on Ylivieskassa ensimmäinen kohde, jossa kameravalvonta on sijoitettu katualueelle.
Ylivieskan kaupungilla ja Poliisilla on yhteistyöhanke, jossa kameravalvonnalla parannetaan yleisten alueiden ja liikenteen turvallisuutta Ylivieskan kaupungissa.
Kameravalvonnan tarkoituksena on omaisuuden suojaus, rikosten ennaltaehkäisy ja selvittäminen, liikenneturvallisuuden varmistus ja -hallinta ja tarvittaessa onnettomuustutkinta.
Kameravalvonnan lisäämisestä Ylivieskan kaupungin alueelle on tehty myös valtuustoaloite vuonna 2020 (07.09.2020 § 43).
Risteysalueiden kameravalvonnan toteuttaminen on hankkeen viimeisimpiä kohteita, ensi vuonna kameravalvontaa lisätään vielä Asemanseudulle ja Ratavartijakadun pysäköintialueelle.
Ylivieskan keskustan yleisillä alueilla on käytössä 34 Ylivieskan kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Leena Löytynoja
leena.loytynoja@ylivieska.fi
Veijo Alavaikko
veijo.alavaikko@poliisi.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tiedote 29.11.2022
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. KIPSI-hankkeessa kipsi ja sen levitys sekä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää. Kipsihaku on nyt avautumassa uudelleen, mutta Pohjanmaan rannikolla hakua on kovan kysynnän vuoksi kohdennettu muutamalle valuma-alueelle.
KIPSI-hanke on toiminut Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019. Tänä vuonna hanke on laajentunut koko rannikon valuma-alueille EU:n elpymistuen turvin, siis myös Pohjanmaan rannikolle.
KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta mereen päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
Kipsihaku kävi viime kesänä vilkkaana laajentuneella hankealueella. Nousseet logistiikkakustannukset ja suuret hakumäärät johtivat siihen, että nyt avautuvassa kipsihaussa on kohdennettava kipsikäsittelyä aiempaa tarkemmin. – Laajennetulla hankealueella hakua rajataan alueille, joilla asiantuntijoiden arvion mukaan kipsistä saadaan paras mahdollinen vesiensuojeluhyöty. Arviointi on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari. Kohteena on mm. Kalajoen valuma-alue, Nivalassa sijaitsevan Pidisjärven alapuolisilta osin. Kipsihaku aukeaa 1.12.2022 ja kysyntä jatkunee vilkkaana. Jos viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää heti haun auettua!
KIPSI-hankkeen päätavoite on siis vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyn ansiosta mikroskooppiset maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan muodostaen suurempia mikromuruja, jolloin maan mururakenne paranee. Parantunut mururakenne vähentää peltomaan huuhtoutumista ja kohentaa maan kasvukuntoa. Tuoreimpien tutkimusten mukaan peltomaiden kokonaisfosforin kuormitusta voidaan vähentää noin 30 %. Kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuormitus vähenevät noin puolella. Käsittelyn vaikutus kestää viitisen vuotta, mahdollisesti jopa pidempään. Kipsin levittämisestä ei ole kotimaisissa tutkimuksissa tai KIPSI-hankkeessa havaittu haittoja peltomaalle tai kasvustolle. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään tehokkaammin pellolla kasvien käytettävissä. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsikäsittelyn ansiosta on mahdollista parantaa myös Kalajoen tilaa, mikä on luokiteltu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi , kun haku aukeaa 1.12.2022. Tilakohtaista neuvontaa antaa ProAgria. Neuvonnassa viljelijä ja maatalousneuvoja voivat esimerkiksi tarkastella, mille lohkoille kipsi soveltuu ja vaikka täyttää yhdessä kipsihakemuksen. Nyt haettava kipsi levitetään vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla – ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea, niin tullaan tekemään myös Kalajoen valuma-alueella.
Kipsikäsittelyllä saadaan nopeasti tuloksia, eli maatalouden kuormituksen vähentymistä. Mutta rinnalle tarvitaan edelleen myös muita maatalouden vesiensuojelutoimia, sillä kipsikään ei sovellu kaikkialle. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.
KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Hankkeen käyttämä kipsi on testattua ja turvallista käyttää. Siitä myös otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antavat:
Ympäristöministeriö:
Antton Keto, ohjelmapäällikkö, Vesiensuojelun tehostamisohjelma
KIPSI-hankkeen ohjausryhmän pj
0295 250148, 0504319289, antton.keto@gov.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Minna Kolari, projektipäällikkö, KIPSI-hanke
0295 025062, minna.kolari@ely-keskus.fi
Mats Willner, erityisasiantuntija, KIPSI-hanke
0295 022138, mats.willner@ely-keskus.fi
Ylivieskan kaupunki, ympäristöpalvelut:
Tapio Koistinaho, ympäristöpäällikkö,
KIPSI-hankkeen ohjausryhmän jäsen
044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Maija Schuss, ympäristöasiantuntija
044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Nivalan kaupunki, alueellinen maaseutuhallinto:
Mervi Vähäsöyrinki, vs. maaseutujohtaja
040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Osallistu liikuntapalveluiden asiakaskyselyyn!
Strategiamme mukaan liikuntapalveluissa tulee tehdä säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä.
Nyt vuorossa on Kahvila Messin asiakkaille suunnattu kysely.
Pääset vastaamaan tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/messin-asiakaskysely
Voit täyttää kyselyn myös paperiversiona, kaavakkeita löydät liikuntakeskuksesta.
Kiitos etukäteen!
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jaa sosiaalisessa mediassa:
TIEDOTE
2.11.2022
Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie –Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus. Virta tuo, virta vie -hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ProAgria Oulu sekä Pylväsojan ojitusyhteisö. Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostuksen rahoitus on tullut Ylivieskan kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeet päättyvät marraskuussa 2022.
Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestettiin päätöstilaisuus Pylvään kylätalolla 19.10. Paikalle oli kutsuttu kyläläisiä kuulemaan Pylväsoja alaosalle tehdystä kalataloudellisesta elinympäristökunnostuksesta ja toimenpiteiden onnistumisesta. Tmi Arto Hautala on laatinut Pylväsojan alaosalle kunnostussuunnitelman jo vuonna 2015 ja Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa suunnitelmaa päästiin vihdoin toteuttamaan. Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Kalajoen suulta Lentokentäntien (tie nro 7830) sillalle, kattaen noin 1,4 kilometrin kokoisen alueen.
Paikalla hankkeen toimenpiteistä oli kertomassa kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Hän oli johtamassa talkoita Pylväsojalla viime syksynä ja ohjaamassa kaivinkonekuskin työskentelyä kuluvan vuoden kesäkuussa. Tahkolan mukaan kunnostustoimet olivat onnistuneet hyvin. Talkoovoimin ja konetöin puronuomaan saatiin luotua kutusoraikoita ja poikaskivikoita. Kaivinkone oli keskeisessä roolissa kivien siirtelyssä ja sillä saatiin muodostettua moni-ilmeisiä koskipaikkoja sekä lisättyä uomaan erilaisia maisema- ja suojakiviä. Konetöissä uoman pohjasta myös löydettiin soramateriaalia, jota käytettiin suunniteltujen kutusoraikkojen muodostamiseen.
Vaikka hankkeen kunnostustoimet alajuoksulla onnistuivat, on tärkeä nähdä Pylväsoja kokonaisuutena. Pylväsojan ekologinen tila on tyydyttävä ja toimenpiteitä uoman yläosissa ja valuma-alueella tarvitaan, jos vedenlaatua ja tulvasuojelua halutaan parantaa. Näiden toimien suunnitteluun Pylväsojalla on ollut käynnissä Virta tuo, virta vie -hanke. Hankkeen aikana alueelle on tehty luontoarvojen selvitys, luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma sekä Pylväs- ja Vasamanojan metsien valuma-aluesuunnitelma. Lisäksi hankkeessa on ideoitu parempia käytäntöjä maa- ja metsätalousalueiden yhteiseen vesienhallintaan. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja hidastavat veden kulkua uomassa.
Pylväsoja ja sen ympäristö on kaunis kokonaisuus. Vaikka nämä kaksi Pylväsojalla käynnissä ollutta hanketta päättyvät, on toivoa, että alueen positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Hankkeessa on muodostettu viestintämateriaalina Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista kertova flyer sekä nettisivujen https://arcg.is/5aLGu takaa löytyvä tarinakartta, josta löytyy tarkempaa tietoa Pylväsojan valuma-alueesta sekä alueelle tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja:
Hankesivusto: www.meidankalajoki.fi/pylvasojan-hankkeet
Tarinakartta: https://arcg.is/5aLGu
Maija Schuss
Ympäristöasiantuntija maija.schuss@ylivieska.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kategoriat
Valokuiturakentamista Ylivieskaan!
Ylivieskan kaupungin hallinnoima Fiksu Ylivieska -hanke on selvitellyt mm. paikallista kuituverkkoyhteyden tarvetta ja sen kehittymistä alueille, joilla sitä ei ole vielä saatavilla. Hankkeen myötä asiasta on käynnistetty myös viranomaiskäyttöön suunnattu markkina-analyysi, jossa selviteltiin valokuituhankkeiden rahoitusosuuksia Ylivieskaan.
Näiden myötä valokuiturakentaminen onkin saanut Ylivieskassa odotetun buustin ja useat yritykset ovat olleet kiinnostuneita valokuiturakentamisesta kaupunkiimme.
Tämänhetkiset kuiturakentamisen markkinaehtoiset tarjoajat Ylivieskassa:
Valoo Täyskuitu on ilmoittanut investoivansa Ylivieskaan ja aikoo rakentaa valokuituverkkoa Ylivieskaan keväällä 2023 ja rakentaa lisää alueita myös vuonna 2024. Kuiduttamishankkeen arvo n. 2,5 miljoonaa. Tarkista oman alueesi tilanne tästä:
https://www.valoo.fi
Lounea on ilmoittanut myöskin halukkuutensa valokuituverkon rakentamiseen Ylivieskassa ja kaavailee aloittamista keväällä 2023
https://lounea.fi/ylivieska
Valokuitusen verkkoa rakennetaan Hakalahti-Kiviojan alueelle kesällä 2023, jolloin verkon piirissä on n. 200 kotitaloutta.
Tarkista saatavuus tästä: https://valokuitunen.fi/
Elisa
Entinen PPO, nykyinen Elisa on vienyt kuituyhteyksiä eri puolille Ylivieskaa.
https://elisa.fi/netti/omakotitalot/talokuitu/
Mikä valokuitu?
Valokuitu tuo kotiisi nopeimman mahdollisen internetyhteyden. Kun yhteys on nopea ja kaista rajaton, kaikki kodin asukkaat voivat käyttää haluamiaan laitteita ja palveluita yhtä aikaa ilman, että yhteys ruuhkautuu, hidastuu tai alkaa pätkiä. Valokuitu ei välitä sääilmiöistä eikä se kuormitu naapurinkaan netinkäytöstä. Valokuitu nostaa kiinteistösi arvoa, tekee asuinalueesta houkuttelevamman ja pitää myös kunnan elinvoimaisena. Valokuitu on myös ympäristö- ja lompakkoystävällinen.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
KUNTATIEDOTE 25.10.2022
Maksutavat muuttuvat Vestian hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla 1.11.2022 alkaen. Henkilöasiakkaat voivat jatkossa maksaa jätekuormat Vestian toimipisteillä vain maksukortilla. Yritykset voivat rekisteröityä Vestian yritysasiakkaiksi, jolloin jätekuormat on mahdollista maksaa maksukortin sijaan myös laskulla.
Henkilöasiakkailla maksutapana vain maksukortti
Henkilöasiakkaat voivat maksaa hyötyjäteasemille ja lajittelupihoille tuomansa jätteet
ainoastaan maksukortilla palveluautomaatille 1.11.2022 alkaen. Aiemmin maksuvaihtoehtona ollut laskutus poistuu käytöstä
Yritysasiakkailla laskutus vaatii rekisteröinnin
Yritysasiakkaat voivat maksaa lajittelupihoille tuomansa jätteet 1.11.2022 alkaen maksukortilla tai rekisteröitymällä Vestian yritysasiakkaaksi, jolloin asiointi on mahdollista maksaa laskulla. Henkilökunnan tekemistä laskuista (rekisteröitymättömät asiakkaat) Vestia
Oy perii 15 euron laskutuslisän 1.11.2022 alkaen.
Lisätietoa yritysasiakkaaksi rekisteröitymisestä osoitteessa: https://www.vestia.fi/lajittelupiha-yrityksille/
Vestian lajittelupihat ovat toiminnassa Haapavedellä, Kalajoella, Kärsämäellä, Nivalassa,
Oulaisissa, Pulkkilassa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Pyhännällä, Sievissä ja Ylivieskassa. Toholammin ja Rantsilan lajittelupihat ovat rakenteilla.
Hyötyjäteasemilla (Haapajärvi, Himanka, Kannus sekä Toholampi ja Rantsila, siihen
saakka, kunnes uudet lajittelupihat on avattu) maksuvaihtoehtona käy 1.11.2022 alkaen
vain maksukortti.
Lisätietoja:
Vestia Oy:n asiakaspalvelu, p. (08) 410 8700, asiakaspalvelu@vestia.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tule mukaan kehittämään uusia kulttuurireittejä Ylivieskaan!
Alueellisessa Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hankkeessa ovat mukana Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Sievi, Oulainen, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi ja Kempele.
Yhteisenä tavoitteena on:
- kehittää alueen kulttuurimatkailua
- luoda kuntarajojen yli toimiva elävä ja rikas kulttuurimatkailuverkosto
- lisätä alueen kulttuurimatkailun näkyvyyttä
- lisätä kulttuurimatkailupalvelujen ja -tuotteiden markkinapotentiaalia ja markkinakelpoisuutta
- kehittää uusia kulttuuri- ja elämystuotteita ja palveluja
- synnyttää luovilta aloilta uusia sisältöjä matkailutuotteisiin
- digiosaamisen kehittäminen, myös palveluiden löytymisen parantamiseksi
- luoda alueelle verkkopohjainen kulttuurimatkailukartasto
Tulossa on erilaisia työpajoja ja asiantuntijoiden antamaa sisältökoulusta. Työpajoihin ovat tervetulleita kulttuuripalveluiden toimijat, yhdistysten toimijoita, kulttuurialan yrittäjiä, matkailuyrittäjiä ja muita kulttuurialan ja matkailualan toimijoita (ks. päivittyvä tapahtumakalenteri www.kalajoki.fi/kuma-hanke).
Tule mukaan kulttuurireittien kehittämistyöhön!
Ylivieskassa aloitetaan syksyllä 2022 jo olemassa olevien sekä uusien kulttuurireittien kehittäminen. Ylivieskan kaupungin kulttuuripalvelut ja Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke kutsuvat ideointiin ja tietojen keruuseen mukaan kylät, kyläyhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja muut alueen historian ja kulttuuriperinnön tuntijat.
Millaisia kiinnostavia kulttuurikohteita, historiakohteita ja tarinoita teidän kunnassa ja kylällä on?
Kulttuuria on myös kulttuuriperintö, muinaishistoria, taiteet, itseoppineet taiteilijat, soittajat, käsityöläiset, elinkeinohistoria, kulttuurimaisemat yms.
Tietoja ja tarinoita voi toimittaa suoraan hankkeen projektipäällikölle (yhteistiedot alla), tai Ylivieskan kyläyhdistyksille tai kotiseutuyhdistykselle. Jo olemassa olevia tietoja ja kirjoja hyödynnetään, joten niitäkin voi vinkata.
Esimerkkejä kulttuurireiteistä, joita on hahmoteltu:
- kulttuurireitit pyöräillen (kylät mukana)
- kulttuurikohteet maastossa ja luonnossa (jos muinais- ja historiakohteita poluilla jne.)
- kulttuurikävelyt keskustoissa ja kyläpinnassa (patsaat, museot, rakennukset, muut kohteet)
- seurakuntien kanssa yhteistyössä hautausmaakierrokset ym.
Kulttuurimatkailuhankkeen kautta kootaan ja organisoidaan reittitietoa, ja tavoitteena on viedä reitit lopulta verkkopohjaiseen ja mobiilikäyttöiseen kulttuurimatkailukartastoon. (Hankkeen varoista ei voida kustantaa opastauluja, esitteitä, markkinointia, reitin rakentamista maastoon tms., mutta voidaan opastaa muiden mahdollisten rahoitusten ääreen toteutuksessa.)
Yhteystiedot:
Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke
Merja Nevalainen
projektipäällikkö
P. 040 1878 609
merja.nevalainen@kalajoki.fi
kalajoki.fi/kuma-hanke
Hankkeen rahoittaa Maaseuturahasto. Hallinnoija on Kalajoen kaupunki. Hankeaika 1.4.2022 – 30.9.2024.
Jaa sosiaalisessa mediassa: