Kategoriat
Podcast

Ylivieskan kaupungin podcast: Rieska-Leader

Rieska-Leader rahoittaa yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia.

Tallenne

Tallenteen tekstiversio

Alkujuonto: Tervetuloa kuuntelemaan Ylivieskan kaupungin podcastia. Näissä podcasteissa vaihtuvat vieraat keskustelevat Ylivieskan kaupunkia ja kaupunkilaisia koskevista asioista ja aiheista. Kuuntelemalla tämän podcast -sarjan jaksoja pääset helposti jyvälle siitä, mitä Ylivieskassa tapahtuu.

Kirsti Oulasmaa: Tässä on Rieska-Leaderin porukka Akustiikassa keskustelemassa meidän toiminnastamme ja esitellään vähän mitä tehdään ja minkä vuoksi. Minä olen Oulasmaan Kirsti ja toimin Rieska-Leaderin toiminnanjohtajana.

Rita Kovacs: Ja minä olen Rita Kovacs kansainvälisyyskoordinaattori ja nuorisoaktivaattori.

Asko Eerola: Ja minähän olen Eerolan Asko ja olen Leader-neuvojana ja neuvon näissä yritystuissa ja hanketukien hakemisessa.

Kirsti Oulasmaa: Ja lisäksi meidän työporukkaamme kuuluu sitten Sorvojan Laura, joka vastaa maksatusneuvonnasta ja Ojalan Ansku on meidän viestijämme, Eeronkedon Lenne joka on nuorten bisneshankkeen vetäjä.

Minäpäs kerron vielä ihan lyhkäisesti siitä, että mikä Rieska-Leader oikein on. Eli me olemme maaseudun kehittämisyhdistys ja toimitaan Ylivieskan lisäksi kuuden muun kunnan alueella. Elikkä Alavieska, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Sievi ja Kannus kuuluvat Ylivieskan lisäksi tähän meidän alueeseemme. Alue käsittää 49 000 asukasta ja jo nimikin sen kertoi, että me olemme maaseudun kehittämisyhdistys. Me teemme kehittämistä ja me tehdään sitä pääasiassa rahoittamalla erilaisia hankkeita meidän alueemme toimijoille ja toteutetaan itsekin hankkeita. Meidän toimintaamme ohjaa kehittämisstrategia.
Hankkeista ja meidän käytännön toimistamme päättää 10 henkinen hallitus, jossa on edustajat meidän alueemme kaikista kunnista. Mutta, että tämä ei menisi yksinpuheluksi niin mennäänkö sitten ihan näihin meidän varsinaisiin asioihimme? Elikkä Asko sinä neuvot yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia näiden tukien hakemisessa. Minkälaisia tukia meillä on yrityksille tarjolla?

Asko Eerola: Meidän yritystukemmehan uudistuivat todella merkittävästi tälle rahoituskaudelle. Meillähän oli aikaisemmin samanlaiset tukimuodot käytössä mitä ELY-keskuksella on, mutta nyt sitten tätä työnjakoa selkiytettiin niin, että Leaderin kohderyhmänä on pienet ja aloittavat yritykset. ELY-keskustelun asiakkaina ovat sitten suuremmat yritykset ja isommat investoinnit. Meille tuli nyt tosi monenlaisia tukia haettavaksi. Elikkä meillä käytännössä on yhdeksän erilaista tukimuotoa yrityksille haettavana. Ne ovat oikeastaan jaettu kolmeen eri toimenpiteeseen. On käynnistystuki yrityksille, jotka aloittavat sitä yritystoimintaa, sitten on kehittämistuki toimiville yrityksille ja kolmantena investointituki, jota voi sitten hakea molemmat sekä aloittavat että toimivat.

Kirsti Oulasmaa: Lähdetään yrityksen käynnistämisestä liikkeelle. Mitä se käynnistystuki käytännössä tarkoittaa?

Asko Eerola: Käynnistämistuki on tarkoitettu näille aloittaville yrityksille ja se on tarkoitettu yritystoiminnan aloituskustannuksiin. Sitä voi käyttää esimerkiksi asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Ja ihan lähes poikkeuksetta kaikki aloittavat yrittäjät ovat hankkineet esimerkiksi mainostoimistolta nettisivujen tekemistä. Tätä tukea voi käyttää myös vuokriin tietyn rajaan asti. Samaten sillä pystyy tekemään pieniä hankintoja kuten puhelin, tietokone, tulostin.

Kirsti Oulasmaa: Pitääkö olla kokopäiväinen yrittäjä, kun tätä käynnistystukea hakee?

Asko Eerola: Ei. Hakija voi olla myös osa-aikaisena yrittäjänä ja oikeastaan se tuen määrä riippuukin siitä, että aloitetaanko päätoimista yrittäjyyttä. Jos hakija aloittaa päätoimisena yrittäjänä, niin myönnettävä tuki on 7500 € ja osa-aikaiselle yrittäjälle myönnettävä tuki on vastaavasti 5000 €.

Kirsti Oulasmaa: Mainitsit myös tämän kehittämistuen. Elikkä mitäs se kehittäminen tarkoittaa? Olisiko sinulla joitakin esimerkkejä vielä siitä, että minkälaisia asioita ne yritykset ovat kehittäneet?

Asko Eerola: Kehittämistuki on tarkoitettu toimiville yrityksille ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että yritystoimintaa on harjoitettu yhden vuoden ajan, yhden tilikauden ajan. Tämä on tosi kysytty ja käytetty tuki. Tämän tuen tapauksessa puhutaan tämmöisestä vakioidusta kertakorvauksesta, joka on 3000 €. Sitä voidaan käyttää asiantuntijapalveluihin tai esimerkiksi matkoihin ja vuokriin. Asiat mihin sitä meiltä on haettu, ovat esimerkiksi tuotekehitysprojekteihin, kuluttajatutkimuksiin, tuotannon pilotointiin, prototyyppien kehittämiseen tai tekemiseen. Se mihin tätä eniten käytetty on myynnin ja markkinoinnin suunnitteluun. Siinä voi olla mukana digimarkkinoinnin kehittämistä, erilaisia messuosallistumisia, tosi monipuolisesti erilaista kehittämistoimintaa.

Kirsti Oulasmaa: Sitten se investointituki. Mitä se tarkoittaa ja kenelle se on tarkoitettu?

Asko Eerola: Investointituki on oikeastaan ainut semmoinen tukimuoto, missä meillä on tukiprosentti. Nämä muut tuet ovat setelityyppisiä vakioituja kertakorvauksia, mutta investointituessa se tuki on 40 prosenttia. Ja, siinä on semmoinen rajoitus, että ne kustannukset täytyy olla 5000–100 000 €. Sitä voi tosiaan käyttää aineellisiin investointeihin. Esimerkiksi rakennusten hankkimiseen, rakentamiseen, laajentamiseen, korjaamiseen ja sitten siellä on myös mahdollista hankkia koneita, laitteita, erilaista kalustoa, muuta tämmöistä käyttöomaisuutta. Tässä investointityössä on myös mahdollista hankkia aineettomia investointeja. Ne voivat olla esimerkiksi tietokoneohjelmistoja, tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä.

Kirsti Oulasmaa: Onko noihin yritystukiin jotakin rajoituksia? Puhuitkin aluksi, että ELY:n kanssa on sovittu jaosta sen koon mukaan. Mutta onko muita rajoituksia vielä olemassa?

Asko Eerola: Niihin on rajoituksia. Meillä on näitä eri kohderyhmiä. On nämä pienet ja aloittavat yritykset, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että me pystymme tukemaan vaan enimmillään viisi HTV:tä, eli henkilötyövuotta, työllistäviä yrityksiä. Samoin näissä investointihankkeissa hankkeiden kustannusarvio on rajattu tuohon 100 000 €. Jos sitä isompi investointi on kyseessä, niin silloin hakijana on suoraan kyseessä ELY-keskuksen asiakas.
Yritystukilain ja asetuksien kautta meille tulee myös erilaisia rajoituksia. Näillä julkisilla tuillahan ei saa vääristää kilpailua. Suurin syy siihen, että hakemukselle joudutaan tekemään, kielteinen päätös on se, että alueen kilpailutilanne on semmoinen, että sitä tukea ei voida myöntää. Siellä laissa on rajattu jo ihan lähtökohtaisestikin tiettyjä toimialoja pois, koska katsotaan että niillä aloilla on sellainen kilpailutilanne, että se tuki vääristää kilpailua. Tämän kaltaisia toimialoja ovat esimerkiksi liikennealan investoinnit, vähittäiskauppa, koneurakointi, traktorit tai vaikka vuokratilojen hankinta.

Kirsti Oulasmaa: Jos yrittäminen kiinnostaa, eikä ole vielä valmis perustamaan sitä yritystä, puhuit siihen liittyen siitä kokeilutuesta, että semmoinenkin on mahdollista, niin mitä se kokeilu sitten tarkoittaa ja kuka semmoista voi hakea?

Asko Eerola: Meillä on haettavana myös kokeilutuki ja sitä voi hakea, jos ei ole vielä perustanut sitä yritystä. Eli siinä vaiheessa, kun y-tunnusta ei vielä ole olemassa. Elikkä sitä haetaan ihan henkilönä. Siinä ajatuksena on se, että sillä tuella voi kokeilla sitä yritystoimintaa enintään neljän kuukauden ajan ja kokeilla että riittääkö ne omat tiedot ja taidot. Onko niille palveluille tai tuotteille kysyntää ja markkinoita löydettävissä.

Kirsti Oulasmaa: Yksityishenkilö voi siis hakea. Meillä on vielä yksi tukimuoto mistä ei ole puhuttu ja se on omistajanvaihdoksen tukeminen. Elikkä yrityksen perustaminen ei ole ainut vaihtoehto yritystoiminnan aloittamiseen. Kertoisitko tästä omistajanvaihdostuesta?

Asko Eerola: Puhutaan tämmöisestä oikotiestä yrittäjyyteen. Elikkä tämä tuki on tarkoitettu yrityksen ostajille. Ostaja voi tätä hakea ja sitä voi käyttää asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Eli siinä se hakija voi olla ihan henkilöhakija. Ei tarvitse y-tunnusta tai sitten kyseessä voi olla mikroyritys. Tällä tuella voi ostaa asiantuntijapalveluita ja sillä voi määritellä sen ostettavan yrityksen hintaa, suunnitella rahoitusta, selvitellä verotukseen liittyviä asioita tai vaikka sitten valmistella kauppakirjoja. Tämän tuen määrä voi olla, riippuen niistä toimista mitä siinä tehdään, 2500–5000 €.

Kirsti Oulasmaa: Rita työskentelet nuorten kanssa. Kiinnostaako nuoria yrittäminen ja onko heille tarjolla jotakin tukea yritystoimintaan ajatellen?

Rita Kovacs: Kyllä. Voisi sanoa, että nuorilla on enemmän ja enemmän kiinnostusta yrittämiseen. Meillähän on alkanut helmikuussa Nuorten Business -niminen hanke missä on meidän Lenne Eeronketo. Tässä hankkeessa nimenomaan halutaan auttaa niitä nuoria, jotka ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä, tai haluavat tai ovat jo aloittaneet yritystoiminnan. Eli hankkeessa meidän työkaverimme kartoittaa niiden nuorten tarpeita ja etsii heille sopivan mentorin, tarvittavaa asiantuntijuutta, mitä nuoret sinä vaiheessa tarvitsevatkaan, kun ovat aloittamassa sitä omaa yritystoimintaansa.

Kirsti Oulasmaa: Voisiko sanoa, että asiantuntija henkisen tuen lisäksi on tarjolla jotakin muutakin tukea nuorille?

Rita Kovacs: Vertaistukea, kyllä. Lenne on itse ollut nuori yrittäjä. Eli hänellä on omakohtaista kokemustakin näistä asioista. Nuorille voidaan myös etsiä heidän yritystoimintansa kannalta sopivaa koulutusta.

Kirsti Oulasmaa: Rieska-Leaderilla on myös Bisnes-Leader -niminen tuki, joka on tarkoitettu pienyrityksille. Ovatko myös nuoret käyttäneet sitä?

Rita Kovacs: Ovat. Sitä on haettu myös. Se on ollut myös hyvä nuorille. Sitä on yksinkertaista hakea ja monet nuoret eivät tarvitse mitään hirveän isoja kehittämishanke- tai investointihankerahoitusta. Tämän takia Bisnes-Leader on ollut hyvä työkalu myös nuorille yrittäjille.

Kirsti Oulasmaa: Asko, tuosta Bisnes-Leaderistä. Sitähän voivat hakea muutkin kuin nuoret. Tuleeko sinulle mieleen joitakin esimerkkejä?

Asko Eerola: Kyllä sitä voi hakea. Kyseinen tuki on tarkoitettu ihan kaikille pienille aloittaville yrityksille. Erityisesti on huomattu se, että tuo normaali Leader -tuen investointituessa tuen alarajana on 5000 €. Se on monelle ihan liian suuri. Jos on tarpeita tehdä pienempiä investointeja Bisnes-Leader on siihen kyllä oikein mainio väline. Siinä on myös sitten tukiprosentti ja se on 40 %. Sama prosentuaalinen määrä kuin normaalissa investointihankkeessakin on.

Kirsti Oulasmaa: Mikä lasketaan nuoreksi hankerahoitusta hakevien osalta? Mistä ikähaarukasta näiden tapauksessa puhutaan?

Rita Kovacs: Suomessa lain mukaan henkilö on nuori 29 ikävuoteen asti. Rieska-Leaderin kohdalla, vaikka meidän Nuoriso-Leader-hankkeiden kohdalla, nuoreksi lasketaan 13–25-vuotiaat.

Kirsti Oulasmaa: Meillä tosiaan on tämä Nuoriso Leader -rahoitus Reiska Leaderissä. Me aloitimme Suomessa ensimmäisenä nuorille kohdistetun rahoittamisin Keskipiste-Leaderin kanssa jo 15 vuotta sitten. Kerrotko Rita vähän tarkemmin tästä Nuoriso-Leaderistä?

Rita Kovacs: Nuoriso-Leader on rahoitus nuorten omille ideoille. Alueemme nuoret voivat hakea omiin harrastusvälineisiin, tapahtumien järjestämiseen, vaikka johonkin koulutukseenkin enimmillään 500 € neljä kertaa vuodessa. Meillä seuraava hakuaika on elokuun lopussa. Me sitten katsomme nuorisotyöryhmämme kanssa, että mitkä ovat hakuaikaan mennessä sisään tulleista hankehakemuksista rahoituskelpoisia. Meillä on samantyyppinen hallitus kuin Leaderillä. Eli nuorisotyöryhmä koostuu alueen nuorista. Heidän kanssaan käytetään läpi hankkeet ja tehdään päätöksiä. Nuoriso-Leader on yksinkertainen rahoitus, jota voi hakea nuorisoleader.fi -sivustolta löytyvällä online-hakemuksella. Se on aika lyhyt ja helppotäyttöinen. 13–25-vuotiaat voivat sen täyttämällä hakea rahoitusta omiin tarpeisiinsa.

Meillä on tärkeä sääntö näiden hankkeiden osalta. Mitä ikinä hankitaankin tai mitä järjestetään, pitää olla mahdollisimman monen mahdollista käyttää tai osallistua. Eli tarkoituksena ei ole rahoittaa minkään pikkuporukan juttuja, vaan jos hankitaan esimerkiksi frisbeegolf -välineitä harrastetoimintaa varten, niin ne frisbeekiekot ovat jossakin, vaikka nuorisotalolla tai kouluilla muidenkin saatavilla. Järjestettävät konsertit ja tapahtumatkin pitää olla ilmaisia ja avoinna myös muille paikkakunnan nuorille.

Kirsti Oulasmaa: Reiska-Leader on yksi toimija Suomen 52 ryhmästä. Euroopassa kaltaisiamme toimijoita on noin 2600. Kansainvälisyys onkin luonnollinen osa toimintaamme ja sinä Rita vastaan meidän kansainvälisestä toiminnastamme. Mitäs siellä KV-rintamalla on meneillään?

Rita Kovacs: Kyllä. Kansainvälisellä rintamalla on meneillään kaikenlaista. Meillä on tällä hetkellä Rieska-Leaderissä monta Erasmus Plus -hanketta menossa. Ehkä jotkut kuulijoista ovat kuulleet Erasmus Plus -hankkeista erityisesti kouluyhteistyön osalta? Erasmus Plussaa pystyy käyttämään myös koulun ulkopuolella ja näin me olemme tehneet. Alueemme nuorten ja esimerkiksi meidän nuorisotyöryhmämme kanssa olemme hakeneet erinäisiä rahoituksia, ja me olemme tehneet myös niin sanottua nuorisovaihtoja. Viime aikoina Saksa on ollut yksi vaihtomaistamme.

Me olemme myös tämmöistä isompaa Erasmus Plus -hanketta vetämässä, jota sanotaan tämmöisiksi kumppanuushankkeeksi, jossa sitten etsitään mahdollisuuksia järjestää nuorisotiloja keskuksien ulkopuolella, joita nuoret itse voivat vetää, että he voivat niin paljon kuin mahdollista olla itse vastuussa niistä tiloista. Tavoitteena olisi, että heidän ei tarvitse lähteä moneen kymmenen kilometrin päähän johonkin keskuksen nuorisotilaan. Vaan voisivat olla omassa kylässäkin jossakin tilassa pelaamassa ja yhdessä viettämässä aikaa muiden nuorten kanssa.

Meillä on myös vapaaehtoishankkeita. Eli meille on tullut eurooppalaisia vapaaehtoisia tälle alueelle, ja me olemme myös lähettäneet vastavuoroisesti nuoria vapaaehtoisiksi Euroopan eri maihin.

Kirsti Oulasmaa: Onko meidän alueiltamme löytynyt tämmöisiä nuorten vetämiä vapaa-ajan tiloja, joiden toiminnasta nuoret olisivat vastuussa?

Rita Kovacs: Meillä on tällä hetkellä Raudaskylällä, Raudaskylän opistolla yksi tilaa, mikä on nyt nuorten käytössä. Se ei ole vielä sataprosenttisesti nuorten oma. Mutta toivotaan, että sellaistakin tilaa löytyy ja sitten halukkaita nuoria vetäjiä, että voimme järjessä enemmänkin tämän kaltaisia tiloja. Toinen kylä, jonka kanssa jo etsitään sitä sopivaa tilaa, on Rautio.

Kirsti Oulasmaa: Näitä vapaaehtoisia tosiaan me välitämme tuolta muualta Euroopasta. Me harjoitetaan leikkisästi ilmaisutuna tällaista ”laillista orjakauppaa”. Tällä hetkellä esimerkiksi Kalajoen kaupungilla on näitä vapaaehtoisia. Periaatteessa mikä tahansa voittoa tavoittelematon yhteisö voi ottaa tätä kautta vapaaehtoisen työntekijän.

Rita Kovacs: Kyllä. Vapaaehtoiset ovat hyvin suosittuja esimerkiksi nuorisotoimessa, mutta kaikki muutkin yleishyödylliset yhteisöt voivat hakea meidän kauttamme vapaaehtoisia. Nämä vapaaehtoiset ovat 18 vuotta täyttäneitä eurooppalaisia nuoria tai jotkut voivat olla myös Euroopan ulkopuolelta. On siis myös muita yhteistyömaita. Tällä hetkellä Kalajoen kaupungilla ja Kalajoen kristillisellä opistolla on vapaaehtoisia Unkarista, Ranskasta ja Turkista. He toimivat paikallisten nuorten kanssa paikallisessa kulttuuritoimessa ja auttavat maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Kirsti Oulasmaa: Näistä vapaaehtoisista on hyvä hypätä sitten yleishyödyllisiin hankkeisiin. Elikkä Asko sanoitkin tuossa aluksi, että yritystukien lisäksi neuvotte useiden hanketukien suhteen. Niissä hakijoina ja toteuttajana on yleensä yhdistykset tai kunnat. Mitäs tukimuotoja tai minkälaisia tukia yhdistyksille meillä on tarjolla?

Asko Eerola: Meillä näiden yleishyödyllisten hakkeiden suhteen on käytännössä kaksi eri tukimuotoa tarjolla. Puhutaan tämmöisestä kehittämishankkeesta missä kustannuksena voi olla palkkakuluja tai sitten esimerkiksi ostopalvelua. Niissä käytännössä palkataan joku henkilö kehittämään sen yhdistyksen tai esimerkiksi kunnan toimintaa. Ylivieskan kaupungilla on muutama hanke tällä hetkellä meneillään, eli on kasarmintorin kehittämishanke, missä kehitetään torin toimintaa ja torin tapahtumia. Nuorisotoimella on vastaavasti hanke, jolla sitten kehitetään liikkuvan nuorisotyön mallia Ylivieskaan.

Kirsti Oulasmaa: Elikkä tarkoituksena on luoda jotakin uutta. Sillä ei ole tarkoituksena paikata kunnan loputonta budjettivajetta sillä, että tätä kautta haettaisiin palkkakuluja johonkin normitoimintaan.

Asko Eerola: Täytyy huomioida, että meillä ei ole mahdollista antaa sitä toiminta-avustusta yhdistyksille eikä muillekaan hakijoille, vaan siinä täytyy olla aina kyse kehittämishankkeesta. Se on lähtökohta, että aina on kyseessä joku uuden toiminnan aloittaminen tai toiminnan kehittäminen. Jos on esimerkiksi kyseessä urheiluseura, niin se ei pysty hakemaan valmentajan palkkaan tai pelimatkoihin tai turnausten järjestämiseen meiltä rahoitusta. Se katsotaan automaattisesti normaali seuratoiminnaksi.

Kirsti Oulasmaa: Entä investoinnit?

Asko Eerola: Se toinen tukimuoto on yleishyödyllinen investointituki. Se on meiltä haetun tuki. Näitä hakemuksia tulee kaikista eniten, sillä voidaan investoida erilaisia koneita, laitteita, kalustoa, rakennusta, tehdä erilaisia rakennelmia. Jos esimerkkiä miettisi täältä Ylivieskasta, niin ensimmäisenä tulisi mieleen Huhmarin kuntoportaat, Huhmariin on rahoitettu myös karting-rata, frisbeegolfrata ja kaupungille tämän liikkuvanuorisotilaan tämä auto eli Wauto. Voimistelijoille on rahoitettu erilaisia välineitä. Koirapuisto on rahoitettu myös tänne Ylivieskaan. Näitä esimerkkejä on kyllä tosi paljon. Nämä hankkeet voi olla myös tosi isoja. On rahoitettu pesäpallohiekkatekonurmia, jalkapallotekonurmia, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, paljon on erilaisia harrastuspaikkoja ja välineitä.

Kirsti Oulasmaa: Näissä hakijoina on yleensä paikalliset yhdistykset.

Asko Eerola: Kyllä pääsääntöisesti.

Kirsti Oulasmaa: Yhdistykset pystyvät sitten myös tekemään näissä talkootyötä?

Asko Eerola: Kyllä ja se onkin meidän hankkeissamme se erikoisuus, että sitä omarahoitusosuutta pystytään korvaamaan talkootyöllä. Talkoohinnat on ihan määritelty. Se on 20 € per tunti per henkilö ja sitten jos siinä on vielä traktori tai konetyötä mukana niin se on 60 €. Elikkä varsin hyvin niillä pystyy kattamaan sitä omarahoitusosuutta.

Kirsti Oulasmaa: Miten nämä pienimmät hankkeet? Onko niihin joitakin erityisiä tukia tai voiko niihin pieniin juttuihin saada rahoitusta?

Asko Eerola: Nyt täytyy kyllä sanoa, että meillä on tällä hetkellä todella hyvä tilanne näitten tukimuotojen osalta. Käytännössä jos se hanke on tukikelpoinen ja se hankkeen kustannusarvio on 200–360 000 € niin meiltä löytyy aina tukimuoto millä me pystymme sitä rahoittamaan. Eli myös ihan pieniin hankkeisiin on mahdollista saada tukea.

Kirsti Oulasmaa: Varsinaisten Leader-hankkeiden lisäksi on sitten vielä se Yhteisö-Leader, eikö niin? Joka on sitten vielä pienemmillä ja vielä helpommin saatavissa?

Asko Eerola: Kyllä ja se on tosiaan meidän omarahoituksemme ja se on ihan näille kaikista pienimmille hankkeille. Siinä se haku toteutetaan meidän nettisivujen kautta ja siellä on sähköinen hakulomake ja sitä kautta sitä pystyy hakemaan. Siinä on myös semmoinen erikoisuus, että hakijan ei tarvitse olla välttämättä rekisteröitynyt. Elikkä sitä voi hakea rekisteröimättömätkin toimijat. Näissä muissa hankkeissa täytyy olla sitten oikeudellinen toimija.

Kirsti Oulasmaa: Mehän koitamme kertoa meidän toiminnastamme mahdollisimman monella eri kanavalla ja jatkuvasti, mutta toki on aina toimijoita, joita ei sillä hetkellä kehittämisasiat tai muut kiinnosta, joten sitä tiedottamista pitää tehdä koko ajan. Ansku päivittää meidän nettisivujamme ja sometilejä. Niistä löytyy kyllä sitä tietoa. Toivotaan, että ihmiset innostuisivat näistä hyvistä esimerkeistä itsekin tekemään ja tarttumaan toimeen.

Mitä haluaisitte vielä sanoa?

Rita Kovacs: Minä voisin lisätä noihin yleishyödyllisiin hankkeisiin ja kehittämishankkeisiin, että näitä kehittämishankkeita voi tehdä myös kansainvälisesti. Niin kuin Kirsti aikaisemmin sanoin niin näitä vastaavan laisia Leader -ryhmiä on ympäri Eurooppaa. Meillä monet partnerit ovatkin näistä eri EU-maista, ja me pystymme tekemään ryhmien välistä kansainvälistä yhteistyötä. Tällä hetkellä meillä on kolme erilaista teema mitä työstetään erilaisten kumppanimaiden kanssa, niin kuin Puola, Latvia ja Saksa. Meillä on esimerkiksi kehitetty kansainvälisesti paikallista kulttuuriperintöä tai lähiruokaa. Asioita on saatu tarkisteltua vähän eri näkökulmista kansainvälisten partnereiden kanssa. Jos on joku hyvä kehittämisidea, johon haluaisit kenties hakea lisää ideoita ja ajatuksia joistakin kumppanimaista tai on joku kylä, joka haluaisit ystäväkyläksi jostakin toisessa maassa, niin me voisimme auttaa siinäkin.

Kirsti Oulasmaa: Eli silloin kannattaa ottaa yhteyttä Ritaan.

Asko Eerola: Minäkin voisin sanoa vielä näistä yritysten hankintatuista. Meillä on tosi paljon näitä tukimuotoja, että jos on hankeideaa tai ajatusta mitä haluaa lähteä kehittämään, ottakaa rohkeasti yhteyttä ja matalalla kynnyksellä. Voidaan katsoa sitten, että voidaanko me sitä hanketta rahoittaa ja mikä tukimuoto siihen sitten parhaiten sopisi.

Kirsti Oulasmaa: Voisi sanoa, että ihan hakijoiden puolesta me ei tehdä asioita, mutta voidaan kädestä pitäen muuten neuvoa. Niin hakuvaiheessa kun sitten sen hankkeen toteutuksessakin. Hankkeen hallinnointikaan ei ole mikään este, jos se koetaan pelottavana. Kaikissa asioissa voi olla meihin yhteydessä. Mikään inhimillinen ei ole meille vierasta näissä hankeasioissa.

Mutta olisiko tämä nyt tässä?

Asko Eerola: Joo, kiitoksia.

Rita Kovacs: Kiitos.

Kirsti Oulasmaa: Kiitos.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare