Huoltovarmuus ja varautuminen ovat nousseet vahvasti esille viime aikoina. Erilaiset ennalta-arvaamattomat tilanteet haastavat niin yksilön kuin yhteiskuntajärjestelmänkin monella tapaa. Jätehuolto on yksi merkittävä osa huoltoketjua ja sen toiminnallisuus erilaisissa poikkeustilanteissa on tärkeää.
Tätä aihetta lähestytään tammikuussa järjestettävässä Jätehuolto ja huoltovarmuus-tilaisuudessa. Mukaan tilaisuuteen on puhujaksi tulossa mm. Elinvoimakeskuksen ilmastoyksikön erityisasiantuntija Maaria Parry. Hän kertoo puheenvuorossaan miten ilmastoriskit ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen näkyy arjessamme. Kuntaliiton terveiset ja ajankohtaiset kuulumiset huoltovarmuuden näkökulmasta tuo erityisasiantuntija Tuulia Innala.
Paikallisen näkökulman ja Vestian ajankohtaiskatsauksen tekee toimitusjohtaja Olavi Soinio.
Tapahtuman järjestäjänä toimii Ylivieskan elinvoimapalveluiden SOPIVA-hanke.
– Huoltovarmuus ja varautuminen ovat aihealueita, joita meidän kaikkien on syytä miettiä niin omissa talouksissamme kuin yrityksissä. Tämän tilaisuuden puheenvuoroissa tullaan varmasti saamaan hyvä läpileikkaus siitä, mikä on ajankohtaista ja miten varautuminen näkyy esimerkiksi Vestialla, tiivistää SOPIVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Repo.
Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen on varattu aikaa myös keskusteluille.
Tilaisuus on kaikille avoin ja järjestetään Akustiikassa 20.1. Lisätietoa tapahtumasta löytyy Ylivieskan tapahtumakalenterista(tapahtumat.ylivieska.fi). Osallistujilta toivotaan ennakkoilmoittautumista tarjoiluiden vuoksi, mukaan voi osallistua myös etäyhteydellä.
Kaupunginhallitus käynnisti päätöksellään 18.09.2023 § 241 varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden palvelutarve- ja palveluverkkoselvityksen, joka laadittiin valmiiksi vuosien 2023-2024 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti Ylivieskan kaupungin kouluverkon tiivistämisestä päätöksellään 11.11.2024 §65, jossa linjattiin kolmen koulun lakkauttamisesta vuoteen 2029 mennessä. Valtuusto päätti 14.4.2025 §17 ensimmäisenä toimenpiteenä Niemelän koulun lakkautumisesta 1.8.2028.
Kevään 2026 aikana toimielimet käsittelevät Ojakylän koulun lakkauttamista kouluverkon tiivistämisen toisena toimenpiteenä. Prosessi käynnistyy 12.1.2026 kaupunginhallituksen käsittelyillä, jossa asiana on koulun lakkauttamisprosessin hallinnolliset menettelyt, kuntalaisten osallistaminen sekä henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut. Osallistamisella tarkoitetaan erityisesti lapsivaikutusten arviointia sekä kuntalaiskuulemista ja mahdollisuutta mielipiteensä ilmaisemiseen ennen päätöksentekoa. Kaupunginhallituksesta asia etenee sivistyslautakunnan ja yhteistoimintaryhmän käsittelyyn. Riittävän aineiston valmistuttua kaupunginhallitus tekee asiasta esityksen kaupunginvaltuustolle arviolta huhtikuussa 2026. Uusi kaupunginvaltuusto saa tietoa palveluverkkoselvityksestä valtuuston iltakoulussa tammikuun lopulla.
Perusteet kouluverkon muutoksille ovat edelleen palveluverkkoselvityksen aikana tehdyt selvitykset. Perusopetusikäisten lasten ja nuorten määrän tippuminen on laaja, kansallinen ilmiö. Ylivieskassa perusopetusikäisten oppilaiden määrän ennustetaan laskevan yli 550:llä vuoteen 2031 mennessä, joka on yli 25% vähennys nykyiseen oppilasmäärään verrattuna.
Ensimmäisenä lasten määrän väheneminen kohdistuu väestöennusteen mukaan alakoululaisiin, konkretisoituen oppilaiden kokonaismäärän vähenemiseen vuosikymmenen lopulla. Samalla yläkoululaisten määrä vielä hieman kasvaa muutamana vuonna, nykyisten suurimpien ikäluokkien siirtyessä yläkoululaisiksi.
Ylivieskan kaupunki on veto- ja pitovoimainen asuin- ja työskentelypaikkakunta. Valitettavasti muuttovoitollakaan ennusteen mukaista muutosta lapsi- ja oppilasmäärissä ei pystytä korjaamaan riittävästi. Kouluverkkoa tiivistämällä pystytään pitämään koulujen resurssit optimaalisella tasolla ja laadukkaina, kun kustannuksia ei suhteellisesti enemmän kohdennu kiinteistöjen kuluihin. Riittävillä opetustoiminnan resursseilla varmistetaan kohtuullisen kokoiset ryhmäkoot sekä riittävä ryhmä- ja oppilaskohtainen tuki. Toimenpiteillä myös oppilaskohtaiset kustannukset ja suhteelliset kiinteistöihin liittyvät kustannukset pysyvät kohtuullisina valtakunnalliseen keskimääräiseen tasoon nähden.
Ylivieskan taloudellisen kantokyvyn säilyttäminen edellyttää sivistyspalveluiden palveluverkon tiivistämistä. Esimerkiksi talousarviovuonna 2026 kaupunginvaltuusto piti tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ennallaan, eikä nähtävissä olevaa valtionosuuksien vajetta lähdetty korjaamaan veroja korottamalla. Ennen verojen korottamista tulee tarkastella palvelujen järjestämisen taloudellisuus ja tehokkuus, jota kaupunki on tehnyt myös kaikkia toimialoja koskevilla talouden tasapainottamisohjelmilla vuosina 2023 ja 2024.
Johtoajatuksena on edelleen jatkaa laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen järjestämistä ottaen huomioon Ylivieskan kaupungin väestökehitykseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät näkymät.
Ylivieskan kaupunki tiedottaa säännöllisesti kevään 2026 aikana kouluverkkoon liittyvän päätöksenteon etenemisestä.
Uinninvalvojan tehtävä on asiakaspalvelutehtävä, johon kuuluu tarvittaessa ensiapua, vesipelastusta sekä muita allasalueen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Uinninvalvojalta edellytetään 18 vuoden ikää.
Tehtävässä tulee olla hyväksytysti suoritettu uinninvalvontakurssi tai vastaavat taidot sekä ensiaputaidot.
Tehtävä vaatii kykyä toimia hätätilanteissa ja antaa ensiapua.
Tehtävässä suoritetaan uinninvalvojan testiuinti vähintään kerran vuodessa. Testiuintia voit käydä maksutta harjoittelemassa Ylivieskan uimahallissa, mikäli työt meillä kiinnostavat.
Esimerkkisuoritus löytyy Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sivuilta www.suh.fi
Vaikka sinulla ei tällä hetkellä olisi pätevyyttä mutta haluaisit olla mukana lisäämässä hyvinvointia ja hyvää oloa, ja siinä sivussa hankkia vähän lisätuloja, soita 044 4294 357 tai laita sähköpostia piia.jylha@ylivieska.fi niin keskustellaan lisää!
Ylivieskan kaupungin koulutuspalvelut hakee uimaopettajaa määräaikaiseen työsuhteeseen osaksi Ylivieskan uusi aalto 26–27 -hanketta. Hanke toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä valtionavustuksella ja sen tavoitteena on vahvistaa perusopetuksen oppilaiden uimataitoa ja vesiturvallisuustaitoja.
Uimaopettajana vastaat perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) uimaopetuksen tuki- ja lisäopetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta koulupäivän aikana. Työ painottuu erityisesti heikon uimataidon omaavien oppilaiden tukemiseen sekä uimaopetuksen pedagogisten toimintamallien kehittämiseen yhteistyössä koulujen henkilöstön kanssa.
Työskentelyjaksot 1.1.-31.5.2026. Työ jatkuu uudelleen syksyllä 2026 ja kestää arviolta kevääseen 2027 saakka hankkeen määrärahojen puitteissa. Työaika on noin 60 % yleistyöajasta.
Tehtäviin kuuluu mm. – perusopetuksen uimaopetustuntien toteuttaminen – tuki- ja lisäuimaopetuksen järjestäminen osana koulupäivää – oppilaiden uimataidon ja vesiturvallisuustaitojen arviointi – yhteistyö luokan- ja aineenopettajien sekä muiden sidosryhmien kanssa – hankkeen toiminnan kehittäminen ja raportointi
Hakemus liitteineen (CV) on toimitettava 19.1.2026 kello 15:00 mennessä Kuntarekry.fi työnhakupalvelun kautta.
Toivomme sinulta – Vähintään 18 vuoden ikä – Soveltuva liikunta- tai ohjausalan koulutus/tutkinto – SUH:n uimaopettajakoulutus tai hyvä uimataito ja halu kouluttautua (koulutus onnistuu työn ohella). – EA-taitoja – Valmiutta ohjata lapsia turvallisesti ja rauhallisesti – Hyvä suomen kielen taitoa; englanti eduksi – Oma-aloitteisuutta ja positiivista asennetta
Toimeen valitun on ennen työn aloittamista esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 §:n tarkoittama rikosrekisteriote.
Annika ja Pauli Poikkimäki rakensivat ensimmäisen omakotitalonsa Olmalaan seitsemän vuotta sitten. Viisihenkinen perhe on viihtynyt uudessa kotipaikassaan, jossa koulu ja harrastukset ovat lähellä. Nyt he ovat jälleen rakennustyömaalla samassa tutuksi tulleessa naapurustossa.
Ylivieska on vuosien varrella vakiintunut Annika ja Pauli Poikkimäen perheen kotikaupungiksi. Niinpä Sievistä lähtöisin oleva pariskunta rakentaa parhaillaan jo toista omakotitaloaan Olmalan alueella.
Perheen ensimmäinen talo valmistui vuoden 2019 lopulla, jolloin oli vuorossa muutto Sievistä Ylivieskaan. Työpaikat säilyivät yhä Sievissä, jossa Pauli työskentelee rakennusalalla ja Annika hammashoitajana.
Olmala valikoitui rakennuspaikaksi, sillä Poikkimäet pitivät alueesta jo ensivierailulla.
– Kävimme katsomassa myynnissä olevaa taloa ja innostuimme ajatuksesta rakentaa oma. Lopulta emme edes miettineet muita alueita, Annika kertoo.
Alueen vetovoimaa lisäsi sen sijainti. Pyörällä pääsee keskustaan viidessä minuutissa, mutta ympärillä avautuu silti väljää maisemaa ja maalaismainen tunnelma.
– Vaikka ollaan taajamassa, niin pihalle voi kuulua hevosen hirnuntaa, Pauli toteaa.
Perheen arkeen sopi myös se, että uuden Taanilan koulun rakentaminen oli käynnissä. Nyt 7.-luokkalainen Saana ja 5.-luokkalainen Jaako kulkevat lyhyttä koulumatkaa, ja yhtenäiskoulu mahdollistaa opintien jatkumisen tutussa ympäristössä vuosiksi eteenpäin.
Tontti löytyi helposti
Ylivieskassa perheeseen syntyi vielä Aino, joka nyt on 3,5-vuotias. Lisääntyneen tilan tarpeen vuoksi syntyi ajatus uudesta kodista, joka palvelisi entistä paremmin perheen tämänhetkisiä tarpeita.
Naapurustossa oli sopivasti tontteja myynnissä, ja koska koko perhe oli kotiutunut hyvin Olmalaan, muita vaihtoehtoja ei tälläkään kertaa juuri mietitty.
– Tässä on mukava, rauhallinen lapsiperhenaapurusto, jossa riittää leikkikavereita, Annika kuvailee.
Poikkimäet laittoivat nykyisen talonsa myyntiin kesällä 2024 ja varasivat samalla uuden tontin. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2025 toukokuussa, ja uuden kodin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Yksikerroksisessa, 170-neliöisessä talossa on neljä makuuhuonetta, tilava keittiö-olohuone sekä saunatupa. Rakennusinsinöörinä työskentelevä Pauli on vastannut suunnittelusta, ja talon elementit tulivat valmiina Sievi Elementiltä.
Ylivieskan kaupungin rooli tontin ostoprosessissa ja rakennuslupien kanssa saa Poikkimäen pariskunnalta kiitosta. Asiointi on ollut sujuvaa, ja suhtautuminen rakentajiin on ollut joustavaa ja vastaanottavaista.
– Aina on saatu henkilö kiinni, jos on ollut jotain selvitettävää, ja tarvittavat tiedot ja aineistot ovat tulleet viipymättä, Pauli sanoo.
Yhdessä tekemällä eteenpäin
Ensimmäistä taloa rakennettaessa mukana oli timpuri, mutta tällä kertaa Poikkimäet ovat tehneet lähes kaiken itse. Päivätöiden jälkeen illat kuluvat työmaalla.
Naapurit ovat suhtautuneet kannustavasti ja tarjonneet apuaan. Myös läheisiltä on saatu monenlaista tukea ja tarvittaessa myös hoitoapua kuopukselle.
– Täysin kahdestaan tästä ei selvittäisikään, Annika toteaa.
Rakentamisessa on omat palkitsevat hetkensä: aina kun saa jonkin työvaiheen valmiiksi, se tuo iloa. Välillä eteen tulee myös sellaista, mihin ei ole osattu varautua
– Aina ei työvaiheiden vaatimaa aikaa ole pystynyt ennakoimaan tarkoin. Se ei haittaa, kun itselle tekee. Ilman pakottavaa aikataulua pystyy välillä järjestelemään työvaiheita tilanteen mukaan, Pauli pohtii.
Yhteen hiileen puhaltaen työt luistavat, ja motivaatiota pitää yllä ajatus siitä, että muuttopäivä lähenee.
– Huumorintaju on tärkeää, ja se auttaa jaksamaan. Voimia antaa myös se, että tässä rakennetaan itselle omaa unelmakotia, Annika kiteyttää.
Kohti uuden kodin arkea
Aikoinaan tehty päätös muuttaa Ylivieskaan on osoittautunut oikeaksi. Poikkimäet kokevat, että omat toiveet ja odotukset ovat täyttyneet ja että he ovat viihtyneet hyvin.
Ylivieskan monipuoliset palvelut tukevat lapsiperheen arkea. Nuorimmainen on päivähoidossa ja isommat lapset lähikoulussa. Hyvät harrastusmahdollisuudet ovat perheelle tärkeitä, ja niitä kaupungissa riittää. Perheessä harrastetaan muun muassa jalkapalloa ja jääkiekkoa, ja myös muskarit ovat tulleet tutuksi
Kaupat sijaitsevat lähellä, ja rakentamisen aikana on ollut iso etu, että puuttuvia tarvikkeita on saanut nopeasti.
Poikkimäet ovat pohtineet asuinpaikkaansa myös taloudellisesta näkökulmasta. Oman talon rakentaminen on iso investointi, ja sijainnilla on merkitystä.
– Tontit ovat täällä kohtuuhintaisia, ja asunnoille on kysyntää. Siihen uskaltaa luottaa, että jos jostain syystä koti pitää myydä, niin täällä sille löytyy ostaja, Annika sanoo.
Entä mikä olisi hyvä vinkki muille talon rakentamista harkitseville?
– Kannattaa rohkeasti vain tarttua toimeen ja suunnittelusta toteutukseen. Silloin kun kodille on tarve, on myös oikea hetki rakentaa, Pauli toteaa.
Vaikka työtä riittää yhä, katseet on suunnattu jo kohti uuden kodin arkea. Haaveissa on ainakin lisääntyvä yhteinen aika perheen kanssa.
– Ja jos töiden jälkeen vihdoin kerkeäisi istahtaa sohvalle tai terassille, Pauli lisää.
Rakennustyömaa on pitänyt Pauli ja Annika Poikkimäen kiireisinä, mutta yhteispeli ja huumori siivittävät urakkaa.
Toivonpuiston kaupunginosan Salmiperän alueen Salmikankaankadun ja Keskisalmelankadun uudet tontit ovat varattavissa 1.1.2026 alkaen.
Salmiperän alueella luonto ja luonnon rauha on lähellä. Tonttien sijainti lähellä liikunnan palveluja ja liikuntareittejä tekee alueesta halutun asuinalueen. Alue sijaitsee myös lähellä kouluja ja muita keskustan palveluja.
Tontteihin voi käydä tutustumassa ennakkoon paikan päällä. Tiedot tonteista löytyy maastosta ja Ylivieskan karttapalvelusta, josta myös tonttien varaaminen on mahdollista 1.1.2026 alkaen.
Ole nopea – tontit luovutetaan varausjärjestyksessä! Rakentamaan pääset syksyllä 2026.
Lisätietoja Ylivieskan kaupungin verkkosivuilta tontit-osiosta
Maria Puranen maanmittausinsinööri maria.puranen@ylivieska.fi 044 4294 247
Joulun ja uudenvuoden aika vaikuttaa Pohteen palveluihin – toimi näin, jos tarvitset hoitoa tai neuvoja
Vastaanotot
Sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanotot ovat kiinni jouluna 24.–26.12.2025, uudenvuodenpäivänä 1.1.2026 ja loppiaisena 6.1.2026, ja osa on kiinni myös laajemmin.
Digitaalisen sote-keskuksen chat palvelee normaalisti ja voit keskustella sairaanhoitajan kanssa myös pyhänä. Chat on auki maanantaista perjantaihin kello 7–21 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 8–18. Asiointi Digitaalisessa sote-keskuksessa tapahtuu kirjautumalla OmaPohteeseen Pohteen verkkosivuilla tai OmaPohde-sovelluksessa.
Jos haluat arvioida oireesi ensin itse verkossa: täytä Omaolon oirearvio osoitteessa omaolo.fi.
Jos haluat ensin lisätietoja verkossa: Koko maan kattavan Terveyskylän verkkosivuilla on Päivystystalo, josta saat itsehoito-ohjeita ja sen kautta voit käyttää Päivystyshelppi-palvelua, joka ohjaa ja neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Osoite on terveyskyla.fi/paivystystalo.
Päivystys ja kiireellinen hoito illalla, yöllä, viikonloppuna ja juhlapyhänä
Soita Päivystysapuun 116 117.
Hätätilanteessa soita 112.
Päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa annetaan illalla, yöllä, viikonloppuna ja juhlapyhänä seuraavissa paikoissa:
Oulaskankaan ja Raahen kiirevastaanotot (auki joka päivä kello 8–22)
Oulun seudun yhteispäivystys OYSissa (aina auki)
Kuusamon sosiaali- ja terveyskeskuksen päivystys (aina auki).
Muista
Jos vointi on huono tai kivut kovat esimerkiksi illalla tai yöllä, soita Päivystysapuun heti – älä odota aamuun. Hätätilanteessa soita aina 112.
Kaupunginhallitus päätti myöntää 1.1.2026 alkaen täyttöluvan avoimen viran määräaikaiseen hoitamiseen siihen saakka, kunnes kaupunkisuunnittelupäällikön virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu ryhtyy suorittamaan virkaan kuuluvia tehtäviä.
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Kaupunginjohtajan kehityskeskustelu 2025
Kaupunginhallitus kävi kaupunginjohtaja kanssa kehityskeskustelun, jonka tuloksena sovittiin kaupunginjohtajan työn painopisteet.
Ensi vuonna Ylivieskassa on syytä juhlaan, kun Pohjanmaan rata täyttää 140 vuotta. Samalla vietämme myös Ylivieska-Iisalmi -radan 100-vuotisjuhlaa.
POHJANMAAN RADAN alkuvaiheet ovat 1863 vuoden säätyvaltiopäivissä, jolloin aloitettiin pohdinnat Pohjanmaan radan linjauksesta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon vuoden 1882 alussa valittiin myös ylivieskalainen valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Ratatyöt Kokkolan ja Oulun välillä alkoivat vuonna 1885.
Ensimmäinen höyryjuna saapui Ylivieskan rautatieasemalle 11.6.1886.
YLIVIESKA-IISALMI -rata (Kyösti Kallion rata). Helmikuussa 1900 valtiopäiville jätettiin anomusehdotus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta, Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen kulkevalle rautatielinjalle. Yhtenä anomusehdotuksen allekirjoittajana oli ylivieskalaissyntyinen Kyösti Kallio. Vuonna 1917 ratatyöt pääsivät käyntiin Iisalmella. Vuoden 1924 alussa radan rakentaminen alkoi myös Ylivieskan päässä. Heinäkuussa 1925 kiskotusporukat kohtasivat Nivalassa ja silloinen kulkulaitosministeri Kyösti Kallio naulasi viimeiset kiskot Heikkilän maiden kohdalla. Viimeinen ratatöiden pätkä Haapajärveltä Ylivieskaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.12.1925. Radan varsinaiset vihkijäiset pidettiin 25.7.1926.
140 vuotta myöhemmin Ylivieska on merkittävä risteysasema. Raideliikenne on vilkasta, niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Ylivieskan juna-asemalta nousee junaan, laskeutuu tai vaihtaa junayhteyttä noin 280 000 matkustajaa vuosittain. Kaikki pääradan matkustajajunat pysähtyvät Ylivieskan asemalla. Lisäksi matkustusajat pohjoiseen ja etelään ovat nopeutuneet. Tällä kaikella on iso merkitys Ylivieskan kasvuun ja kehitykseen.
Ylivieskan kaupunki juhlistaa pyöreitä täyttävää raideliikennettä järjestämällä juhlavuoden seminaarin 23.1.2026 Kulttuurikeskus Akustiikassa. Lisäksi 11.6.2026 vietämme rautateiden juhlatapahtumaa Kasarmin torilla.
Rautatie juhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös tabloid-lehti, jonka voit hakea luettavaksi kaupungin eri palvelupisteistä helmikuun loppupuolella.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto siirtyy seutukaupunkiverkoston puheenjohtajaksi vuoden 2026 alusta.
Sorvisto on toiminut verkoston varapuheenjohtajana kaksi vuotta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana aloittaa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toisena varapuheenjohtajana Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen. Verkosto on vahvistanut valinnat perjantaina 12.12.2025 kokouksessaan.
Seutukaupunkiverkostoon kuuluu 57 kaupunkia ympäri Suomen. Seutukaupungit ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Seutukaupungeissa on yli 900 000 asukasta, 110 000 yritystä ja 345 000 työpaikkaa. Seutukaupungit ovat tehneet yhteistä edunvalvontatyötä jo pitkään.
Seutukaupungit ovat kiinteä osa hallituksen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta ja käyvät tiivistä vuoropuhelua valtion kanssa Työ- ja elinkeinoministeriön kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen alaisessa seutukaupunkijaostossa.
