Avainsana: nosto

Ylivieskan kaupunginhallitus 28.9.2026

§ 292 Vastaus Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityspyyntöön vuosina 2022–2024 koulutuspalveluissa toteutettujen erityisavustusten käytöstä

Lyhyt asian kuvaus
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Ylivieskan kaupungilta selvitystä vuosina 2022–2024 toteutettujen erityisavustusten käytöstä. Kaupungin tekemän selvityksen mukaan 167 692,30 euroa henkilöstökustannuksiin käytetystä avustuksesta ei ollut tukikelpoista. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää antaa liitteen mukaisen selvityksen Opetus- ja kulttuuriministeriölle. 

Asian käsittely
Vs. sivistysjohtaja Eija Saarelaa kuultiin asiantuntijana. Puheenjohtaja Teuvo Nissilä ja jäsen Anna-Maarit Ahvenainen ilmoittivat esteellisyytensä palvelussuhdejääveinä ja paikalla olivat varaedustajat Alpo Löytynoja ja Juha Isokoski. Puheenjohtajana pykälässä toimi Juha Autio. 

Päätös
Hyväksyttiin. 

§ 293 Vesikolmio Oy:n takausanomus Nivala-Ylivieska siirtoviemäri- ja esikäsittelylaitoshankkeiden lyhytaikaisen rahoituksen korvaamisesta pitkäaikaisella lainalla

Lyhyt asian kuvaus
Vesikolmio Oy haki osakaskunnilta takauksia 10 miljoonan euron pitkäaikaiselle lainalle, jolla korvataan hankkeiden rakentamisaikainen lyhytaikainen rahoitus. Ylivieskan kaupungin takausosuus olisi enintään 2 735 000 euroa. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle:

• myönnettäväksi 100 %:n takauksen enintään 2 735 000 euron lainalle,
• perittäväksi 0,5 %:n vuotuisen takausprovision,
• vaadittavaksi vastavakuudet yrityskiinnityksinä,
• vapautettavaksi aiempia yrityskiinnityksiä esityksen mukaisesti.

Asian käsittely
Talousjohtaja Joonas Yliluomaa kuultiin asiantuntijana. Kaisa Savela ilmoitti esteellisyydestä Vesikolmio Oy:n hallituksen jäsenenä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. 

Päätös
Hyväksyttiin. 

§ 294 Valtiovarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutoksesta vuodelle 2026

Lyhyt asian kuvaus
Valtiovarainministeriö ja Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttivat vuoden 2026 valtionosuuspäätöksiä. Muutosten seurauksena Ylivieskan kaupungin valtionosuudet kasvoivat yhteensä 33 026 euroa.

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus merkitsee valtionosuuspäätökset tiedoksi eikä hae niihin muutosta.

Asian käsittely
Talousjohtaja Joonas Yliluomaa kuultiin asiantuntijana. 

Päätös
Hyväksyttiin. 

§ 295 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2027–2030

Lyhyt asian kuvaus
Kaupunginhallitus käsitteli Ylivieskan kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2027–2030. Lausunnossa korostettiin ennaltaehkäisevää työtä, lasten ja nuorten hyvinvointia, yhteistyötä kuntien ja Pohteen välillä sekä tavoitteiden seurantaa. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää esittää hyvinvointisuunnitelmaan valmistelutekstin mukaisen lausunnon. 

Asian käsittely
Asiantuntijoina kuultiin hyvinvointijohtaja Joose Kemppaista ja vs. sivistysjohtaja Eija Saarelaa. 

Keskustelun aikana Anna-Maarit Ahvenainen esitti, että toisen kappaleen jälkeen tehdään lisäys: ”Ylivieskan kaupunki pitää tärkeänä, että Pohteen hyvinvointisuunnitelmassa asetettu tavoite lasten ja nuorten varhaisesta ja oikea-aikaisesta tuesta toteutuu myös käytännössä. Koulupsykologipalvelujen saatavuus Ylivieskassa on ollut puutteellista jo usean vuoden ajan, eikä lakisääteinen palvelu ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Myös kouluterveydenhuollon lakisääteisten palveluiden jatkuvuus tulee taata. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata ja niiden toteutumista seurata kuntakohtaisesti.” Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä Ahvenaisen lisäyksen kaupungin lausuntoon.

Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi lausunnon Ahvenaisen esittämällä lisäyksellä täydennettynä. 

§ 296 Ylivieskan kaupungin yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen

Lyhyt asian kuvaus
Kaupungin vuoden 2027 talousarvion valmistelu ja noin 1,6 miljoonan euron sopeutustarve edellyttävät talouden tasapainottamistoimia, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää:

1. käynnistää yhteistoimintamenettelyn taloudellisin ja tuotannollisin perustein,
2. kohdistaa menettelyn koko kaupungin henkilöstöön,
3. toteuttaa neuvottelut yhteistoimintaryhmässä lain edellyttämällä tavalla.

Asian käsittely
Asia käsiteltiin heti § 292:n jälkeen. Asiantuntijoina kuultiin henkilöstöpäällikkö Nina Savolaista ja talousjohtaja Joonas Yliluomaa. Anna-Maarit Ahvenainen oli esteellinen palvelussuhdejäävinä eikä osallistunut käsittelyyn, paikalla oli varaedustaja Alpo Löytynoja. 

Päätös
Hyväksyttiin. 

§ 297 Ylivieskan lukion rehtorin rekrytoinnin keskeyttäminen

Lyhyt asian kuvaus
Kaupunginhallitus käsitteli lukion rehtorin rekrytointia tilanteessa, jossa kaupunki oli käynnistämässä henkilöstöä koskevia yhteistoimintaneuvotteluja ja rekrytointikielto oli voimassa. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää keskeyttää lukion rehtorin rekrytoinnin ja jättää tehtävän tässä vaiheessa täyttämättä yhteistoimintaneuvottelujen käynnistymisen vuoksi.

Asian käsittely
Asia käsiteltiin kokouksen kolmantena asiapykälänä. Asiantuntijoina kuultiin henkilöstöpäällikkö Nina Savolaista ja talousjohtaja Joonas Yliluomaa. Anna-Maarit Ahvenainen oli esteellinen palvelussuhdejäävinä ja paikalla oli varaedustaja Alpo Löytynoja. 

Päätös
Hyväksyttiin. 

§ 298 Osallistuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäiville 2.–3.11.2026

Lyhyt asian kuvaus
Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestää maakuntapäivät Oulussa 2.–3.11.2026. Päivien teemoina ovat tekoäly, teknologia, tulevaisuus, kulttuuri ja medialukutaito. 

Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto ja johtoryhmän jäsenet voivat osallistua Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäiville 2026.

Päätös
Hyväksyttiin

Lisätietoja
Vs. hallintojohtaja
Tiina Isotalus
tiina.isotalus@ylivieska.fi
044 4294 621

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tiedote 15.9.2026

Kaupungin talouden sopeutusohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kokouksessaan 14.9.2026 talouden tunnusluvuista sekä haastatteluista nousseita havaintoja ja talouden tasapainottamisen keinovalikoimaa 1,5 m€:n vuosittaisen sopeuttamistarpeen saavuttamiseksi.

Ohjausryhmä näkee, että säästöjen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman henkilöstöön sekä rakenteisiin kohdistuvia muutoksia. Tämänhetkisen valmistelutilanteen mukaan kaupunginhallitukselle on tarkoitus esittää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä 28.9.2026 pidettävässä kokouksessa.

Sopeutusohjelmaa valmisteleva ohjausryhmä on kokouksessaan linjannut myös ennakoivan rekrytointikiellon käyttöönotosta. Rekrytointikielto tulee voimaan välittömästi.

Linjauksen tavoitteena on varautua kaupungin talouden sopeuttamistarpeisiin sekä mahdollistaa henkilöstöresurssien kokonaisvaltainen tarkastelu osana käynnissä olevaa sopeutusohjelmaa. Ennakoivalla rekrytointikiellolla varaudutaan mahdollisiin tuleviin henkilöstöjärjestelyihin ja pyritään säilyttämään mahdollisimman laajat vaihtoehdot henkilöstöratkaisujen toteuttamiseksi sekä varmistetaan yhteistoimintaneuvottelujen laillinen eteneminen.

Rekrytointikiellon voimaantulon jälkeen uusia rekrytointeja ei käynnistetä ilman erillistä lupaa. Kaikki käynnissä olevat rekrytoinnit, joissa valintapäätöstä ei ole vielä tehty, keskeytetään toistaiseksi.

Lisätiedot:
Kaupunginjohtaja
Maria Sorvisto
maria.sorvisto@ylivieska.fi

Henkilöstöpäällikkö
Nina Savolainen
nina.savolainen@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

§ 281 Kasvukyky – PK-yritysten talouden ja rahoitusvalmiuden vahvistaminen -hanke
Merkitään pöytäkirjaan, että asiantuntijana kuultiin elinvoimajohtaja Marjaana Haapakoskea. Haapakoski poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Kaupunginhallitus päätti osallistua hankkeeseen ja rahoittaa sitä vuosina 2027–2029 enintään 41 000 eurolla edellyttäen, että hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen.

§ 282 Lausunto Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan valitukseen

Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, kaupunginhallituksen jäsen Ilkka Kivi ja valtuuston varapuheenjohtaja Tiina Junttila ilmoittivat esteellisyydestä asian käsittelyssä. Sorvisto ja Kivi ovat asiassa yhteisöjäävejä ja Junttila osallisuusjäävi (hallintolaki § 28). Sorvisto, Kivi ja Junttila poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Asian esittelijänä toimi hallintojohtaja Tiina Isotalus.

Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Tanja Laakkonen esitti, että ”Kaupunginhallitus lausuu valitukseen, että valitus sisältää useita aiheellisia huomioita. Valitus tulisi hyväksyä ja kaava kumota”. Laakkosen esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti antaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle lausunnon Pajukoski II -tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta liitteen mukaisesti. 

§ 283 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Lahdessa 16.–17.10.2026
Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Heikki Jokinen esitti, että tänä vuonna kaupunginhallitus ei nimeä yrittäjäpäiville luottamushenkilöedustajaa.

Kaupunginhallitus päätti, että valtakunnallisille yrittäjäpäiville ei lähetetä luottamushenkilöedustajaa.

§ 284 Luottamushenkilön eropyyntö Ylivieskan kaupungin luottamustehtävistä
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Tapio Hintsalan luottamustehtävät todetaan päättyneiksi, Kaisa Savela kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi, keskusvaalilautakuntaa pyydetään määräämään uusi varavaltuutettu keskustan valtuustoryhmään sekä että Tapio Hintsalan tilalle valitaan jäsen sivistyslautakuntaan ja kaupunginhallituksen edustaja vammaisneuvostoon. 

Lisätiedot:
Vs. hallintojohtaja Tiina Isotalus
tiina.isotalus@ylivieska.fi
044 4294 621

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tiedote STT Info 7.9.2026/Seutukaupungit

Seutukaupunkiverkoston investointikysely kertoo merkittävästä meneillään olevasta siirtymästä perinteisen teollisuuden investoinneista kohti puhtaan energian ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeita. Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus. Euromääräisesti tunnistettujen hankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.

Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti datakeskuksiin, vetytalouteen sekä puhtaan energian tuotantoon. Kyselyaineistossa mm. Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.

Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.

Kyselyyn vastanneiden seutukaupunkien investointihankkeista suunnitteilla on 83 % ja käynnissä 17 %.  Suunniteltujen investointien määrän arvioidaan olevan jopa 45–60 miljardia euroa, vaikka kaikista seutukaupunkien investointihankkeista ei ole tietoa ja kaikki hankkeet eivät ole vielä julkisia. Tulevaisuuden investointipotentiaali voi olla myös moninkertainen, sillä esimerkiksi puhtaan siirtymän energiainfrastruktuurin osalta osaaminen ja uudet teknologiat kehittyvät nopeasti.

Uutta kasvua syntyy eri puolille Suomea

Datakeskuksista on muodostumassa seutukaupunkien merkittävin yksittäinen investointiluokka. Kyselyssä 14 seutukaupunkia ilmoitti datakeskushankkeista, joiden arvioitu kokonaisarvo ylittää 27 miljardia euroa. Suurimpia datakeskushankkeita on seutukaupungeista mm. Kalajoella, Salossa, Forssassa, Torniossa, Kristiinankaupungissa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kemissä.

Energiasektorin hankkeita esiintyy lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa seutukaupungeissa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi muun muassa vety, e-metanoli, kestävät lentopolttoaineet (SAF), biokaasu ja akkuvarastot (BESS) ovat uusien investointien kohteena.

Merkittäviä tuulivoimahankkeita on muun muassa Kalajoella, Torniossa, Kankaanpäässä, Pieksämäellä, Iisalmessa, Ylivieskassa ja Kurikassa.

Aurinkovoimahankkeita on ainakin 11 seutukaupungissa. Kasvu näkyy erityisesti vanhoilla turvetuotantoalueilla, seutukaupunkien tarjoamilla potentiaalisilla laajoilla maa-alueilla sekä datakeskusten läheisyydessä.

Kyselyaineiston perusteella vedyn ja sähköpolttoaineiden eli e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotanto on tällä hetkellä nopeimmin kasvava investointisegmentti. Vetytaloushankkeita on esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Kannuksessa sekä e-metanolin tuotantolaitoksia muun muassa Kristiinankaupungissa ja Pieksämäellä.

Myös matkailun ja liikerakentamisen investointinäkymät arvioitiin kyselyaineistossa kohtalaisiksi. Seutukaupungeista matkailun merkitys ja potentiaali kuntataloudelle on korostunut mm. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Kalajoella.

Suuri osa datakeskus-, vety- ja suurista energiainvestoinneista ajoittuu kyselyn perusteella seuraavien 3–5 vuoden ajalle.

”Seutukaupunkiverkoston kysely antaa vahvan viestin siitä, että datakeskus- ja energiainvestointien aalto ulottuu myös suurempien keskuskaupunkien ulkopuolelle. Kysely auttaa myös omalta osaltaan hahmottamaan kokonaiskuvaa energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeiden määrästä seutukaupunkien osalta”, kuvailee Ylivieskan kaupunginjohtaja ja Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Maria Sorvisto.

”Seutukaupungeilla on mahdollisuus toimia uuden kasvun alustoina ja vahvistaa samalla koko Suomen energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria ja teollista uudistumista”, Sorvisto päättää.

Kuntaliiton Seutukaupunkiverkoston investointikyselyyn vastasi yhteensä 26 seutukaupunkia verkoston 58 seutukaupungista aikavälillä 17.6.–31.8.2026.

Mikä on Seutukaupunkiverkosto?

Kuntaliiton koordinoimaan Seutukaupunkiverkostoon kuuluu tällä hetkellä 58 seutukaupunkia. Verkoston seutukaupungeissa asuu yhteensä reilut 900 000 asukasta, ja niissä toimii noin 100 000 yritystä. Seutukaupungit ovat seutukuntiensa tai talousalueidensa keskuksia, ja ne ovat usein maakuntiensa toiseksi suurimpia kaupunkeja.

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana kaudella 2026–2027 toimii Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toinen varapuheenjohtaja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.

Lue lisää Seutukaupunkiverkostosta Kuntaliiton verkkosivuilta

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Rautateiden juhlavuoden kunniaksi Ylivieskan kaupunki käynnistää tonttikampanjan 1.9.2026 alkaen.

Tonttikampanjan aikana on mahdollisuus ostaa kampanjaan kuuluvia tontteja edulliseen tarjoushintaan kaupungin tonttivalikoimasta.

Kampanjaan on valittu joukko omakoti-, paritalo- ja rivitalotontteja Kiviojalta, Kaisaniemestä, Salmiperältä, Niemelänkylältä ja Olmalasta. Lisäksi kampanjaan kuuluu yksi keskustassa sijaitseva kerrostalotontti.

Kaikki tontit ovat rakennuskelpoisia ja niissä on vesi- ja viemäriliittymävalmius.

Hinnat alkaen 4000 euroa.

Kampanja-aika 1.9.2026 – 30.8.2027

Huomioi, että tämä tarjous on ainutkertainen

Kaikki kaupungin varattavat tontit löytyy Ylivieskan kaupungin karttapalvelusta. Kampanjahinnat koskevat erikseen kampanjaan merkittyjä tontteja.

Muistathan kaupungin uuden palvelun, jossa yksityinen maanomistaja voi ilmoittaa omistamansa tontin Ylivieskan kaupungin karttapalveluun/tonttipörssiin. Tämä uusi palvelu mahdollistaa yksityisten tonttien lisänäkyvyyttä Ylivieskassa.
Lisää tonttisi Kunta-Akkuna -portaaliin

Ylivieska tarjoaa asukkailleen, turvallisen, väljän ja viihtyisän asuinympäristön, jossa arki on sujuvaa ja palvelut lähellä

Tervetuloa rakentamaan Ylivieskaan – kasvun kaupunkiin!

Lisätietoja Tonttikampanja 2026-2027 sivuilta

Maankäyttöinsinööri
Maria Puranen
maria.puranen@ylivieska.fi
044 4294 247

Jaa sosiaalisessa mediassa: