Ylivieskan kaupunki mahdollistaa paikallisten maanomistajien tonttien lisänäkyvyyden kaupungin hallinnoimassa karttapalvelussa. Yksityiset maanomistajat voivat ilmoittaa omistamansa, rakentamattoman tontin karttapalveluun.
Palvelun tarkoituksena on saada yksityisten omistamille tonteille lisänäkyvyyttä.
Samassa karttapalvelussa näkyy myös kaupungin omistamat, myynnissä olevat tontit.
Järjestelmä perustuu maanomistajan antamiin tietoihin Ylivieskassa sijaitsevasta rakennuspaikasta. Maanomistaja vastaa antamiensa tietojen luotettavuudesta ja antaa lisätietoja kaupankohteesta.
Mahdollisen tonttikaupan valmistelevat ja tekevät aina omistaja ja ostaja sopimallaan tavalla. Kaupunki ei osallistu kauppavalmisteluihin.
Mitä teet?
Kirjaudu Kunta-Akkunaan ja ilmoita omistamasi tonttisi tai rakennuspaikkasi tiedot lomakkeelle. Me lisäämme tonttisi tiedot kaupungin karttapalveluun. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen.
Kaupunki markkinoi karttapalvelussa olevia kaikkia tontteja säännöllisesti omilla kanavillaan.
§ 229 Sopeutusohjelman valmistelu ja ohjausryhmän nimeäminen
Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin talouden sopeutusohjelman valmistelun käynnistämistä ja ohjelmaa ohjaavan työskentelyn organisointia. Tarkoituksena on vastata kaupungin talouden haasteisiin sekä ohjata valmistelutyötä poliittisesti ja viranhaltijajohdon yhteistyönä.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä talouden sopeutusohjelman ohjausryhmäksi kaupunginhallituksen, valtuuston puheenjohtajiston, kaupunginjohtajan ja talousjohtajan sekä valtuuttaa yhteistoimintaryhmän nimeämään henkilöstön edustajan. Toimialajohtajat ja henkilöstöpäällikkö toimivat asiantuntijoina tarvittaessa.
§ 230 Kaupunginhallituksen otto-oikeuden käyttäminen sivistyslautakunnan päätökseen koskien Ylivieskan lukion rehtorin viran täyttämistä
Kaupunginhallitus käsitteli Ylivieskan lukion rehtorin viran täyttämistä sen jälkeen, kun kaupunginhallitus oli käyttänyt asiassa otto-oikeuttaan. Käsittelyssä päätettiin jatkaa rekrytointiprosessia soveltuvuusarviointien avulla.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että seuraavat hakijat lähetetään soveltuvuustesteihin:
Heinäaho Merja,FT Huuki-Anthopoulou Maija, FM Kumpulainen Eeva, FM
Soveltuvuustestauksen hoitaa Eezy Personnel tarjoukseen perustuen.
Asiantuntijana kuultiin vs. sivistysjohtaja Eija Saarelaa.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
§ 231 Uuden kaupunkistrategian toimeenpano
Kaupunginhallitus käsitteli vuonna 2026 hyväksytyn kaupunkistrategian toimeenpanoa. Tarkoituksena on varmistaa, että strategian tavoitteet näkyvät kaupungin toimintaohjeissa, suunnittelussa ja talousarviotyössä.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää: 1. että kaupungin osastrategiat ja periaatelinjaukset päivitetään vastaamaan uutta kaupunkistrategiaa, 2. että uuden strategian tavoitteet huomioidaan tulevaisuudessa kaikissa kaupungin toimintaohjeissa ja viestinnässä, 3. että jokaisen toimialan ja tulosalueen tulee käsitellä uusi kaupunkistrategia omassa toiminnassaan ja esittää talousarvioon 1-3 strategiaa toteuttavaa tavoitetta.
Kaupunginhallitus antoi lausunnon Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta. Lausunnossa korostettiin erityisesti pääradan kehittämistarpeita ja Liminka-Ylivieska-kaksoisraiteen merkitystä alueen saavutettavuudelle, kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle.
Päätösehdotus: Ylivieskan kaupunginhallitus lausuu ohjelmakokonaisuudesta seuraavaa: Ylivieskan kaupunki näkee erittäin huolestuttavana, että suunnitelmakaudella väylien kunto heikkenee ja korjausvelka kasvaa. Liikenneverkon parantamiseen rahoitus ei juuri riitä. Perusväylänpidon suunnitelman ulkopuolelle jää runsaasti tärkeitä tarpeita kuten esimerkiksi rataverkon isojen peruskorjausten jatkaminen. Pääradan kapasiteetti ja välityskyky ovat esimerkiksi ratkaisevan tärkeitä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Väylien kunnon heikkeneminen tulee näkymään elinkeinoelämän kuljetuksissa. Pääradalla Liminka-Ylivieska kaksoisraidehanke tulee nostaa väyläverkon suunnitteluohjelmaan ja sen jälkeen investointiohjelmaan sen merkittävyyden ja vaikuttavuuden vuoksi. Päärata on Suomen valtasuoni sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä ja tulevaisuudessa myös väylä Eurooppaan. Pääradan pullonkaulana on sen vilkasliikenteiset, yksiraiteiset osuudet, jotka hankaloittavat mm. elinkeinoelämän kuljetuksia. Päärata turvaa myös huoltovarmuutta.
Kaupunginhallitus käsitteli lausuntoa Oikeuspalveluviraston toimipaikkaverkostosta. Lausunnossa korostettiin Ylivieskan asemaa laajan vaikutusalueen palvelukeskuksena ja oikeuspalvelujen alueellista saavutettavuutta.
Päätösehdotus: Ylivieskan kaupunginhallitus lausuu asiassa seuraavaa: Ylivieskan kaupunki pitää tärkeänä, että Ylivieskassa on Oikeuspalveluviraston toimipaikka jatkossakin sisältäen sekä edunvalvontatoimiston ja talous- ja velkaneuvontatoimiston että oikeusaputoimiston toimipaikat. Ylivieska palvelee tarkastelun mukaan noin 80 000 asukkaan aluetta yli maakuntarajan. Alueen asukkaille ja väestön yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että Oikeuspalveluviraston palvelut ovat tosiasiassa saavutettavissa.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
§ 234 Koulutuspalveluiden täyttöluvat
Asia koski Ylivieskan lukion akatemiaopintojen valmentajien määräaikaisten tehtävien täyttämistä lukuvuodelle 2026-2027. Täyttöluvilla turvataan opiskelun ja harrastustoiminnan yhdistävän akatemiamallin toteuttaminen.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus myöntää Ylivieskan lukion akatemia-opintojen valmentajien määräaikaisten toimien täyttöluvat lukuvuodelle 2026-2027 tarvittavien opiskelupäivien ajalle.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
§ 235 Liikunnanohjaajan toimen täyttölupa
Kaupunginhallitus käsitteli liikunnanohjaajan määräaikaisen sijaisuuden täyttämistä työvapaan ajalle. Tehtävän täyttäminen on tarpeen liikuntapalveluiden nykyisen palvelutason säilyttämiseksi.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus myöntää täyttöluvan liikunnanohjaajan toimeen ajalle 18.8.2026-31.7.2027.
Kaupunginhallitus käsitteli hyvinvointikoordinaattorin tehtävän täyttämistä vakinaisesti. Tehtävän tarkoituksena on turvata muun muassa hyvinvoinnin edistämisen, kotouttamistyön ja järjestöyhteistyön jatkuvuus.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus myöntää hyvinvointikoordinaattorin toimen täyttöluvan toistaiseksi 1.9.2026 alkaen.
Kaupunginhallitus käsitteli kaupungineläinlääkärin sijaisuuden täyttämistä virkavapaan ajaksi. Ratkaisulla varmistetaan eläinlääkintähuollon palveluiden ja päivystyksen jatkuvuus koko yhteistoiminta-alueella.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus myöntää täyttöluvan kaupungineläinlääkärin lakisääteisen virkavapaan sijaisuuteen aikavälille 14.9.2026-24.8.2027. Sijaisuus on kokoaikainen.
Kaupunginhallitus käsitteli valtuustoryhmien puheenjohtajien toimikunnan kokoonpanon päivittämistä. Muutoksella mahdollistetaan myös muun ryhmän nimeämän edustajan osallistuminen tilanteissa, joissa ryhmäpuheenjohtaja on estynyt.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä ryhmäpuheenjohtajien toimikuntaan seuraavasti: kunkin valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (toimikunnan puheenjohtaja), kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja hallintojohtaja. Valtuustoryhmää voi edustaa myös muu ryhmän nimeämä jäsen, mikäli ryhmäpuheenjohtaja on estynyt.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
§ 239 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite Euroopan ulkopuolisista ohjelmistoista luopumisesta
Kaupunginhallitus käsitteli valtuustoaloitetta, joka koskee Euroopan ulkopuolisten ohjelmistojen ja pilvipalveluiden korvaamista eurooppalaisilla tai avoimen lähdekoodin ratkaisuilla. Valmistelussa arvioitiin aloitteen vaikutuksia tietoturvaan, kustannuksiin, opetukseen, hankintoihin ja palvelutuotantoon.
Päätösehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että: Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi. Aloitteessa esitetyt tavoitteet huomioidaan osana kaupungin ICT-kehittämistä, hankintojen suunnittelua sekä digitaalisen suvereniteetin, tietoturvan ja jatkuvuudenhallinnan vahvistamista. Opetussektorin digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisessä seurataan aktiivisesti vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämistä yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
Tämän päätöskoonnin laatimiseen on käytetty tekoälyä.
Lisätiedot: vs. hallintojohtaja Tiina Isotalus tiina.isotalus@ylivieska.fi 044 4294 621
Ylivieskan kaupunki toteuttaa kuntalaiskyselyn osana Viipyvä vesi – hanketta.
Kyselyn tavoitteena on osallistaa kuntalaisia vesienhoitotyöhön ja kartoittaa kuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia alueen vesistön nykytilasta, haasteista, käytöstä ja toiveista. Kyselyn vastauksia hyödynnetään tulevien hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Viipyvä vesi – hankkeen rahoituksesta vastaa Ylivieskan kaupunki, jolle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt 60 % valtionavustuksen Ahti-ohjelmasta.
Voit tehdä kyselyn anonyymina tai halutessasi jättää yhteystiedot, jolloin osallistut kulttuurikeskus Akustiikan lahjakortin arvontaan.
VIUHKA-hanke kutsuu kuntalaiset mukaan vieraskasvien soolotalkoisiin. Haapajärvellä, Alavieskassa ja Ylivieskassa haitallista komealupiinia voi torjua omaehtoisesti merkityillä talkookohteilla 22.6. alkaen aina kasvukauden loppuun saakka.
Komealupiini on haitallinen vieraslajikasvi, joka leviää tehokkaasti syrjäyttäen kotimaisia kasvilajeja. Talkoiden tavoitteena on vähentää lupiinin leviämistä sekä kannustaa kuntalaisia tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
”Haitalliset vieraslajikasvit uhkaavat luonnonmonimuotoisuuttamme. Kannustamme kaikkia osallistumaan torjuntatyöhön soolotalkoissa ja kotipihoilla”, kertoo VIUHKA- hankkeen projektipäällikkö Kalle Hellström.
Ylivieskan kaupungissa on kesällä 2026 useita merkittyjä soolotalkookohteita, joilta kaupunki kannustaa poistamaan haitallista vieraskasvia komealupiinia. Soolotalkoot jatkuvat elokuun loppuun saakka ja erillistä lupaa vieraskasvien poistamiseen näiltä kohteilta ei tarvita. Tunnistat soolotalkookohteet kohteelle pystytetystä kyltistä. Soolotalkookohteita löytyy:
Kaupunginkirjasto (lehtilukusalin puolella)
Pajalankadun ja Rautatiekadun risteys
Taanilan koulu (takana niitty)
Hakalahti, Ukko-Pekantie
Kaisaniemi, Kantotie
Hollihaka, Alpuumintien ja Kelotien risteys
Toivonpuisto, Kanatie
Kuntoportaat, Salmiperäntie 42
Pyörreperä, Myrskytie (päässä oleva kevyen liikenteen väylä)
Raudaskylä, Raudaskoskentie 5
Tee näin:
Pakkaa mukaasi jätesäkkejä ja etsi lähin tai muuten mieluisin soolotalkookohteesi.
Talkoissa poistetaan komealupiinia. Tarkista, että tunnistat lajin ja torju kasvi keräämällä tai riipimällä sen kukinto, kitkemällä koko kasvi tai kaivamalla kasvi juurineen maasta.
Vieraskasvien kukinnot ja juuret tulee pakata jätesäkkeihin. Jätesäkit kasataan niille osoitetulle paikalle.
Voit haastaa ystäviäsi ja tuttujasi mukaan soolotalkoisiin tunnisteella #soolotalkoot
Tapahtuman järjestävät ProAgria Pohjois-Suomen / Oulun Maa- ja kotitalousnaisten VIUHKA-hanke sekä Ylivieskan kaupunki.
Oletko nähnyt jättipalsamia Kalajokilaakson alueella? Ilmoita havaintosi ja osallistu samalla arvontaan!
VIUHKA-hanke kutsuu kuntalaiset mukaan jättipalsamin havainnointikilpailuun, jonka tavoitteena on kerätä havaintoja jättipalsamin esiintymisestä. Havainnot auttavat seuraamaan vieraslajin leviämistä ja kohdentamaan torjuntatoimia entistä tehokkaammin.
Kilpailuun voi osallistua tekemällä jättipalsamihavainnon maksuttomalla iNaturalist-sovelluksella tai Laji.fi-palvelussa 10.6.–31.8.2026.
Kaikkien kilpailuun osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kolme 50 euron S-ryhmän lahjakorttia.
Näin jätät havainnon iNaturalist-sovelluksella:
Lataa iNaturalist oman puhelimesi sovelluskaupasta. Sovellus on maksuton.
Rekisteröidy sovelluksen käyttäjäksi. Muista vahvistaa sähköpostiosoitteesi.
Salli sovelluksen käyttää sijaintiasi ja kameraasi.
Voit ottaa havainnosta kuvan sovelluksen kautta tai valita kuvan puhelimesi kuvagalleriasta.
Täytä kuvan tiedot. Osan tiedoista voit jättää myös tyhjäksi, jolloin muut käyttäjät voivat auttaa havaintotietojen täydentämisessä.
Voit tallentaa havainnon myös keskeneräisenä. Kynä-painikkeesta pääset muokkaamaan havaintojasi.
Painamalla ylälaidan kolmea viivaa saat auki valikon, jota kautta pääset muun muassa omaan profiiliin.
Tutki-välilehdellä pääset tarkastelemaan muiden käyttäjien havaintoja.
Voit kommentoida omia tai muiden käyttäjien jättämiä havaintoja.
VIUHKA-hankkeessa kehitetään haitallisten vieraskasvilajien torjuntaa neljässä Kalajokilaakson kunnassa vuosina 2024-2026. Hankkeessa tärkeimmät torjuttavat lajit ovat jättiputki, jättipalsami ja komealupiini. Vieraskasvien torjuntamenetelmiä testataan kuudella pilottikohteella. Menetelmiä voivat olla muun muassa kasvuston murskaus tai peittäminen muovilla, erilaiset katemateriaalit, kuumavesikäsittely, otsonivesi, liekitys, laidunnus ja pyrolyysineste. Lisäksi tehdään maanomistajien neuvontaa vieraskasvien torjumiseksi. Tärkeää on asukkaiden tietoisuuden lisääminen haitallisista vieraskasveista. Tätä edistetään järjestämällä vieraskasvi-infoja ja talkootapahtumia. Kuntalaisia ja toimijoita kannustetaan torjuntatoimiin omilla kohteillaan. Hankkeen päätösvuonna kootaan tulokset ja laaditaan kuntien yhteinen vieraskasvilajien torjuntasuunnitelma.
Hankkeen kumppaneina ja osarahoittajina toimivat Nivalan, Ylivieskan ja Haapajärven kaupungit sekä Alavieskan kunta. Hallinnoija: ProAgria Pohjois-Suomi, MKN Pohjois-Suomi Rahoittaja: Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Pohjanmaan Elinvoimakeskus 95 %, kunnat 5 % (Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Ylivieska)
OmaPohde on turvallinen verkkopalvelu, jossa Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaat voivat hoitaa sosiaali- ja terveysasioitaan. Voit käyttää OmaPohdetta puhelimella tai tietokoneella missä ja milloin vain.
Sosiaalipalveluiden hakeminen OmaPohteessa
Nyt myös sosiaalihuollon sähköinen asiointi on mahdollista OmaPohde –palvelussa. Sähköinen asiointi sujuvoittaa sosiaalihuollon asioiden hoitamista. Voit hakea apua arjen tilanteisiin, kuten taloushuoliin, asumiseen tai perheen jaksamiseen OmaPohteessa, missä ja milloin vain ilman paperilomakkeiden tulostamista, täyttämistä ja lähettämistä. Halutessasi myös perinteinen asiointi on kuitenkin edelleen mahdollista.
Voit tehdä hakemuksia, täydentää niitä ja vastata lisätietopyyntöihin OmaPohde palvelussa. Sosiaalihuollon ammattilaiset voivat lähettää sinulle palvelun kautta viestejä ja voit vastata niihin helposti ja nopeasti.
OmaPohde on tietoturvallinen palvelu, jonka käyttö vaatii vahvan tunnistautumisen. Myös läheisesi voi hoitaa asioitasi OmaPohteessa, jos annat hänelle puolesta asioinnin valtuutuksen Suomi.fi-palvelussa.
Sosiaalihuollon ilmoitusten tekeminen sähköisesti
Sosiaalihuollon ilmoitukset, kuten huoli-ilmoituksen ja lastensuojeluilmoituksen voi nyt tehdä sähköisesti kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Linkit ilmoitusten tekemiseen löydät Pohteen verkkosivuilta pohde.fi
Ylivieskan kaupunki juhli Rautateiden juhlavuotta Kasarmintorilla 11.6.2026. Juhlavuoden kansanjuhlassa julkistettiin höyryveturi Jumboa. Tilaisuudessa puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski:
– Arvoisa juhlaväki! Ylivieskan kaupungin puolesta minulla on kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän historialliseen rautateiden juhlavuoden kansanjuhlaan tänne kasarmialueelle!
– Päivälleen 140 vuotta sitten ensimmäinen juna saapui Ylivieskan asemalle. Juhlimme myös Ylivieska-Iisalmi- radan 100-vuotista historiaa. Rautateiden merkitys Ylivieskalle ja alueen kunnille on kiistaton. Juhlavuotta vietetään monin eri tavoin. Tammikuussa pidettiin juhlaseminaari, Rautateiden juhlavuosi- lehti julkaistiin alkuvuodesta, nyt vietämme kansanjuhlaa kasarmialueella ja monenlaisia muitakin ideoita on kehitteillä. Molemmat radat ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin tärkeät niin Ylivieskan kuin alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.
– Kun katsomme taaksepäin Pohjanmaan radan syntyhetkiin 1880-luvulla, meidän on mainittava ylivieskalainen kirjailija, lukkari ja valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Rautatien tulo Pohjanmaalle ei ollut itsestään selvyys, saati radan kulkeminen Ylivieskan kautta. Vuoden 1882 valtiopäivillä käytiin ratalinjoista kovaa poliittista vääntöä. Toiset vaativat, että radan tulisi kulkea rannikkokaupunkien toisten mielestä sisämaan kautta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon valittiin myös Pietari Päivärinta. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, hyvä puhuja ja osasi esittää asiansa niin, että häntä kuunneltiin. Hän jaksoi pitkäjänteisesti tehdä edunvalvontatyötä. Pietari Päivärintaa saamme pitkälti kiittää siitä, että Pohjanmaan rata kulkee Ylivieskan kautta Ouluun. Kun ensimmäinen juna höyryveturin vetämänä sitten pysähtyi 11.6.1886 Ylivieskan asemalle, paikalle sitä ihmettelemään oli saapunut runsaasti väkeä. Pietari Päivärinta piti puheen, rautatien rakentajia muistettiin, sekakuoro lauloi isänmaallisia lauluja ja juhlan kunniaksi tarjottiin kaikille nisukahvit.
– Pohjanmaan radan valmistuttua aloitettiin keskustelut yhdysradasta itään Savon rataan. Suunnitteluvaiheessa oli taas useita vaihtoehtoja.1900 valtiopäivillä jätettiin anomus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen. Seitsemän vuotta myöhemmin jätettiin uudelleen anomus samasta ratalinjauksesta, joka hyväksyttiin 1909 valtiopäivillä. Rakentaminen alkoi 1917 ja radan vihkiäisiä vietettiin kesällä 1926. Ylivieska- Iisalmi- radan valmistuttua Ylivieskasta tuli merkittävä risteysasema.
– Ratojen rakentaminen tarjosi ihmisille työtä, toimeentuloa. Kiskojen lisäksi rakennettiin siltoja, alikulkuja, pysäkkejä, asemarakennus, veturitalli, vesitorni, asemaravintola… Säännöllisen liikenteen alettua tavaraliikenne keskittyi Ylivieskaan. Sen seurauksena 1900-luvun alussa kirkonkylällä oli mm.kauppoja, apteekki, lääkäri, sahoja, meijereitä, kansakoulu, säästöpankki jne. Rautatiet tarjosivat nopeammat yhteydet henkilö- ja tavaraliikenteelle niin etelään, pohjoiseen kuin itään. Syntyi uusi rautatieläisten ammattikunta. Ihmisiä muutti eri paikkakunnilta Ylivieskaan töihin. Tänä päivänä, kun katsomme ympärillemme, voimme todeta, että Ylivieska ei olisi se alueen dynaaminen kaupan ja palvelujen keskus kuin se tänä päivänä on ilman rautateitä.
– Hyvät kuulijat Höyryveturit liikennöivät 1860-luvulta 1950-luvulle. Niiden käyttö loppui kokonaan 1975. Dieselvetureilla korvattiin höyryvetureita pika- ja tavarajunissa 1950-luvulta alkaen. Pohjanmaan rata sähköistettiin 1980- luvulla ja Iisalmen radan sähköistäminen valmistui 2024. Pohjanmaan rata eli päärata on Suomen rautatieverkon henkilö- ja tavaraliikenteen runko. Pohjois-Pohjanmaalla pääradan kehittäminen on edunvalvonnan kärkihanke. Oulu- Liminka-kaksoisraiteen rakentaminen alkaa ja Liminka- Ylivieska-kaksoisraiteen suunnittelua kiirehditään, koska matkustajamäärät kasvavat vauhdilla. Ylivieskan asemaltakin tehdään 300000 matkaa vuodessa. Suunnitelmien mukaan Ylivieskasta pääsee jo loppukesällä junalla Haaparantaan Ruotsiin. Päärataryhmä julkisti huhtikuussa uuden strategian, jossa se esittää pääradan kehittämistä seuraavien vuosikymmenten aikana kansainväliseksi liikenneväyläksi turvaamaan mm. Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
– Hyvä juhlaväki! Kasarmialue ja vuonna 1886 valmistunut asemarakennus ovat merkittävä osa Ylivieskan historiaa. Aikoinaan valtionrautateiden omistuksessa ollut alue siirtyi Ylivieskan kaupungille vuonna 2004. Viime vuosina kasarmialue on kokenut huomattavan muodonmuutoksen. Huonokuntoisimpia rakennuksia on purettu ja tilalle on rakennettu 2024 valmistunut Kasarmintori. Siitä on tullut suosittu kaupunkilaisten ja vierailijoiden kohtaamispaikka. Torille on rakennettu kioski ja esiintymislava, kolme vanhaa asuinrakennusta ja vesitornia on kunnostettu. Asemarakennuksessa ja muissa kunnostetuissa rakennuksissa toimii useita yrityksiä. Historiallisesti merkittävä alue on noussut uuteen arvoon kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä. Yli 100- vuotiaat rakennukset kertovat ajasta, jolloin rautatie toi pienelle maalaispaikkakunnalle uutta elinvoimaa ja kehitystä.
– Tänään vesitornissa on avoimet ovet ja siellä on katsottavissa Pohjanmaan radan 100-vuotisjuhliin kuvattu video. Mielenkiintoinen kohde on myös väliaikaisesti Kasarmin puodissa toimiva POP UP-museo, jonne on lahjoitettu esineistöä. Suunnitelmissa on saada rautatiemuseolle pysyvät tilat kasarmialueelta.
– Dieselveturien yleistyessä höyryvetureita päätyi romutettaviksi. Osa kuitenkin pelastettiin museokäyttöön. Ylivieskalainen veturinkuljettaja Eljas Luomanen oli keskeisessä roolissa edessänne komeilevan höyryveturi Jumbon saamisessa Ylivieskaan. Rautatiehallitus luovutti veturin Ylivieskan veturimiesten perustaman museotoimikunnan käyttöön vuonna 1978. Ehtona oli, että veturi säilytetään varikolla ja sen entisöinti tapahtuisi toimikunnan kustannuksella. Tämä tavarajunaveturi Tv1 numero 943 tuotiin Ylivieskaan Iisalmesta ja sijoitettiin VR:n varikolle. Höyryveturi on rakennettu Tampellan konepajalla 1933. Samanlaisia höyryvetureita valmistettiin Suomessa 142 kpl. Kyseiset veturit olivat vahvoja, tehoa 1000 hevosvoimaa. Ne oli tehty vetämään pitkiä ja painavia tavarajunia ja saivat siksi lempinimen ”Jumbo”. Höyryveturin piippu vaihdettiin sen mukaan poltettiinko veturissa puuta vai hiiltä. Veturissa nyt paikallaan olevaa piippua on käytetty puuta poltettaessa. Veturin perässä on tenderi eli polttoaine- ja vesivaunu. Asema-alueelle rakennetuista vesitorneista täytettiin veturin vesisäiliö, vettä mahtui 16000 l ja kolmen tunnin välein piti pysähtyä ottamaan uusi kuorma, 13 kuutiota polttopuita.
– Ylivieskalaiset veturimiehet kunnostivat Jumbon osa osalta vuosina 1980 ja -81. Veturia on kunnostettu myös vuonna 1997 ja kevään 2026 aikana. Omistus siirtyi virallisesti Ylivieskan kaupungille viime vuoden lopulla. Rautateiden juhlavuoden kunniaksi kaupunki on siirtänyt höyryveturin tendereineen veturitallilta toukokuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä tänne Rautatiekadun varrelle kunniapaikalle. Aikamoinen suoritus, onhan veturilla painoa 96200 kg, pituutta 17,8 m ja tenderillä painoa 20000 kg.
– Hyvä juhlaväki! Kiitos kuuluu paikallisille veturimiehille, joka herättivät Jumbon uuteen loistoon. Heidän ansiostaan se seisoo tässä pysyvällä pääteasemalla upeana muistomerkkinä.
– Vihimme nyt höyryveturi Jumbon uuteen tehtävään museokohteena. Olkoon se täällä aseman seudulla ilona ja ylpeyden aiheena kaikille ylivieskalaisille ja matkaajille!
– Paljastamme myös laatan, johon tekstin on koonnut museosihteeri Kati Pehkonen, ja samalla avaamme Jumbon historian kaupunkilaisten ja matkailijoiden luettavaksi.
Kaisa Haapakoski Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Lähde: Pop-up rautatiemuseo opasesittely Kati Pehkonen 25.5.2026 Sanomalehti Kalajokilaakso 14.7.2010 ja 10.6.2021 Rautatie juhlavuosi verkkosivut www.ylivieska.fi/rautatiejuhlavuosi/
Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski ja kaupungin maskotti Pietu höyryveturi Jumbon julkistamistilaisuudessa.
