Käyttötarkoitus: AL-5 -asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
Tontin pinta-ala: 3 832 m2 (vuokrattavan alueen pinta-ala noin 2078 m2)
Luovutettava rakennusoikeus: 1 190/2600 k-m2
Pohjahinta on vuotuinen vuokra: 3570 €/vuosi
Osoite: Rautatiekatu 24 -26, 84100 Ylivieska
Tontille haetaan toteuttajaa avoimella haulla tontin lisärakentamiseen asumista varten. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa rakentamisen enintään kolmeen (3) kerrokseen. Uudisrakentamisen tulee soveltua olevaan ympäristöön. Alueen erikoislaatuisuuden takia kohteeseen on laadittu hanketta ohjaavia suunnitelmia ja lisäksi huomioitavaa on asemakaavassa edellytetty melusuojaus tontilla.
Tontista luovutettava rakennusoikeus on 1 190 k-m2. Rakennusoikeudesta jää kaupungin omistukseen 1410/2600 suuruinen osuus. Tontin alueen käytöstä laaditaan osapuolten kesken hallinnanjakosopimus, jossa alueen käyttö ja vastuualueet määritellään tarkemmin.
Tontti varataan vuodeksi, varausmaksu on 300 €. Tontin osalla on rakentamisvelvoite, joka on yksi (1) vuosi vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta.
Tarjouksen jättäminen ja vähimmäisvaatimukset:
Tontti luovutetaan vuokraamalla. Vuokrahinta on 5 % tontin luovutettavan rakennusoikeuden (1 190 k-m2) arvosta. Tarjoukset tontista tulee jättää vuotuisen vuokran perusteella. Vuotuisen vuokran pohjahinta on 3 570 €/vuosi, vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.
Tarjottavan hinnan lisäksi arvioidaan, että tarjoajalla on riittävät taloudelliset resurssit ja referenssit aiemmista vastaavista kohteista. Mikäli tarjoaja merkittävästi poikkeaa tontin käyttöä ohjaavista suunnitelmista ja rakennusten massoittelusta, niin tarjouksen yhteydessä tulee toimittaa suunnitelma tontin käytöstä ja rakennusten massoittelusta.
Kaupunki pyytää tarjouksia tontin hinnasta (euroa/vuosivuokra) ja rakentamisesta perjantaihin 2.3.2023 klo 15.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@ylivieska.fi.
Kaupunki pidättää oikeudet hyväksyä tai hylätä jätetty tarjous.
Yhteystiedot ja ladattavan materiaalin löydät tästä linkistä
Tontille haetaan toteuttajaa ARA-vuokratalolle, joka toteuttaa ikääntyneiden asumiseen suunniteltuja esteettömiä vuokra-asuntoja. Lisäksi rakennuksessa on oltava ikääntyvien palveluihin tai toimintaan liittyviä osia, esimerkiksi yhteinen kokoontumistila. Yleishyödyllisen rakennuttajan tulee kilpailuttaa ARA-tuotannon rakentaminen urakkakilpailuna. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti korkotukilainan vakuudeksi ei ole käytettävissä Ylivieskan kaupungin takausta.
Vähimmäisvaatimukset tarjouksille:
tarjoajalla arvioidaan olevan riittävät taloudelliset resurssit
suunnitelman tulee sisältää ikääntyneiden asumista.
Lisäksi arvioidaan alla olevia seikkoja:
tontin käyttösuunnitelma, hankkeen aikataulu ja mahdollinen vaiheistus
tilojen toiminnallisuus ja rakennuksen soveltuvuus kaupunkiympäristöön.
Tarjoajia pyydetään esittämään vapaamuotoisesti vastauksia yllä oleviin vähimmäisvaatimuksiin ja arviointikriteereihin sekä halutessaan muita hanketta tukevia seikkoja.
Kaupunki pyytää tarjouksia tontin rakentamisesta keskiviikkoon 15.2.2023 klo 15.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@ylivieska.fi. Vapaamuotoisten tarjouksien antajien kesken käynnistetään jatkoneuvottelut.
Yhteystiedot ja ladattavan materiaalin löydät tästä linkistä
Asemakaava ja asemakaavan muutos lainvoimainen (Toivonpuisto, Salmiperä)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.4.2023 § 16 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jolla muodostuu Toivonpuiston 9. kaupunginosan asuinpientalojen korttelialuetta sekä katu-, puisto-, erityis- ja pysäköintialuetta.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on lainvoimainen 2.6.2023.
Asemakaava ja asemakaavan muutos lainvoimainen (Hollihaka, Junnikankangas)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.2.2023 § 4 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jolla muodostuu Hollihaan 5. kaupunginosan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisaluetta.
Yhteinen alue 977-406-878-18 sisältyy kaavoitukseen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on lainvoimainen 29.3.2023
Hyvinvointialueiden aloittaessa ympäristöterveydenhuollon palvelut säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Ylivieskan kaupungin osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteen jälkeen ympäristöterveydenhuollon palvelut eli eläinlääkintäpalvelut ja terveysvalvonta tuotetaan jatkossa vastuukuntamallilla. Palvelut tuotetaan Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueelle Ylivieskan toimiessa isäntäkuntana.
Onko muutoksella vaikutusta asiakaspalveluun?
Siirto on pyritty toteuttamaan mahdollisimman vähän asiakkaisiin vaikuttaen eikä muutoksia palveluiden laajuuteen ole tapahtunut. Palvelunumerot pysyvät ennallaan sekä palvelupisteet samoina.
Terveysvalvonnan ja valvontaeläinlääkärin toimipiste:
Tasangontie 21, 84100 Ylivieska
Eläinlääkärien toimipisteet:
Ylivieska, Sievi ja Alavieska Katajistontie 2, 84100 Ylivieska
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu uudistuneeseen jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä puutarhajätteen tai kuivakäymäläjätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) ilmoitus on tehtävä Jokilaaksojen jätelautakunnalle kirjallisesti. Ilmoituslomake löytyy Jokilaaksojen jätelautakunnan verkkosivuilta. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen jatelautakunta@ylivieska.fi tai postitse osoitteeseen Jokilaaksojen jätelautakunta, PL 70, 84101 Ylivieska.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon.
Määräajat ja ilmoituksen voimassaolo
Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. 1.1.2023 jälkeen aloitetusta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä. Saapuneet ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Koska kompostointi-ilmoituksia saattaa saapua lyhyessä ajassa paljon, voi ilmoitusten käsittelyssä olla viivettä. Ilmoituksiin ei vastata erikseen, ainoastaan jos niihin liittyen tulee kysyttävää. Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.
Miksi ilmoitus pitää tehdä
Ilmoituksen tekeminen perustuu vuonna 2021 muuttuneeseen jätelakiin. Jätehuoltoviranomainen tallentaa saadut tiedot kompostointirekisteriin. Saatujen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Biojätteiden erilliskeräys
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. KIPSI-hankkeessa kipsi ja sen levitys sekä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää. Kipsihaku on nyt avautumassa uudelleen, mutta Pohjanmaan rannikolla hakua on kovan kysynnän vuoksi kohdennettu muutamalle valuma-alueelle.
KIPSI-hanke on toiminut Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019. Tänä vuonna hanke on laajentunut koko rannikon valuma-alueille EU:n elpymistuen turvin, siis myös Pohjanmaan rannikolle. KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta mereen päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
Kipsihaku kävi viime kesänä vilkkaana laajentuneella hankealueella. Nousseet logistiikkakustannukset ja suuret hakumäärät johtivat siihen, että nyt avautuvassa kipsihaussa on kohdennettava kipsikäsittelyä aiempaa tarkemmin. – Laajennetulla hankealueella hakua rajataan alueille, joilla asiantuntijoiden arvion mukaan kipsistä saadaan paras mahdollinen vesiensuojeluhyöty. Arviointi on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari. Kohteena on mm. Kalajoen valuma-alue, Nivalassa sijaitsevan Pidisjärven alapuolisilta osin. Kipsihaku aukeaa 1.12.2022 ja kysyntä jatkunee vilkkaana. Jos viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää heti haun auettua!
KIPSI-hankkeen päätavoite on siis vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyn ansiosta mikroskooppiset maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan muodostaen suurempia mikromuruja, jolloin maan mururakenne paranee. Parantunut mururakenne vähentää peltomaan huuhtoutumista ja kohentaa maan kasvukuntoa. Tuoreimpien tutkimusten mukaan peltomaiden kokonaisfosforin kuormitusta voidaan vähentää noin 30 %. Kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuormitus vähenevät noin puolella. Käsittelyn vaikutus kestää viitisen vuotta, mahdollisesti jopa pidempään. Kipsin levittämisestä ei ole kotimaisissa tutkimuksissa tai KIPSI-hankkeessa havaittu haittoja peltomaalle tai kasvustolle. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään tehokkaammin pellolla kasvien käytettävissä. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsikäsittelyn ansiosta on mahdollista parantaa myös Kalajoen tilaa, mikä on luokiteltu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi , kun haku aukeaa 1.12.2022. Tilakohtaista neuvontaa antaa ProAgria. Neuvonnassa viljelijä ja maatalousneuvoja voivat esimerkiksi tarkastella, mille lohkoille kipsi soveltuu ja vaikka täyttää yhdessä kipsihakemuksen. Nyt haettava kipsi levitetään vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla – ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea, niin tullaan tekemään myös Kalajoen valuma-alueella.
Kipsikäsittelyllä saadaan nopeasti tuloksia, eli maatalouden kuormituksen vähentymistä. Mutta rinnalle tarvitaan edelleen myös muita maatalouden vesiensuojelutoimia, sillä kipsikään ei sovellu kaikkialle. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta. KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Hankkeen käyttämä kipsi on testattua ja turvallista käyttää. Siitä myös otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.
Ylivieskan kaupunki, ympäristöpalvelut: Tapio Koistinaho, ympäristöpäällikkö, KIPSI-hankkeen ohjausryhmän jäsen 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie –Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus. Virta tuo, virta vie -hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ProAgria Oulu sekä Pylväsojan ojitusyhteisö. Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostuksen rahoitus on tullut Ylivieskan kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeet päättyvät marraskuussa 2022.
Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestettiin päätöstilaisuus Pylvään kylätalolla 19.10. Paikalle oli kutsuttu kyläläisiä kuulemaan Pylväsoja alaosalle tehdystä kalataloudellisesta elinympäristökunnostuksesta ja toimenpiteiden onnistumisesta. Tmi Arto Hautala on laatinut Pylväsojan alaosalle kunnostussuunnitelman jo vuonna 2015 ja Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa suunnitelmaa päästiin vihdoin toteuttamaan. Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Kalajoen suulta Lentokentäntien (tie nro 7830) sillalle, kattaen noin 1,4 kilometrin kokoisen alueen.
Paikalla hankkeen toimenpiteistä oli kertomassa kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Hän oli johtamassa talkoita Pylväsojalla viime syksynä ja ohjaamassa kaivinkonekuskin työskentelyä kuluvan vuoden kesäkuussa. Tahkolan mukaan kunnostustoimet olivat onnistuneet hyvin. Talkoovoimin ja konetöin puronuomaan saatiin luotua kutusoraikoita ja poikaskivikoita. Kaivinkone oli keskeisessä roolissa kivien siirtelyssä ja sillä saatiin muodostettua moni-ilmeisiä koskipaikkoja sekä lisättyä uomaan erilaisia maisema- ja suojakiviä. Konetöissä uoman pohjasta myös löydettiin soramateriaalia, jota käytettiin suunniteltujen kutusoraikkojen muodostamiseen.
Vaikka hankkeen kunnostustoimet alajuoksulla onnistuivat, on tärkeä nähdä Pylväsoja kokonaisuutena. Pylväsojan ekologinen tila on tyydyttävä ja toimenpiteitä uoman yläosissa ja valuma-alueella tarvitaan, jos vedenlaatua ja tulvasuojelua halutaan parantaa. Näiden toimien suunnitteluun Pylväsojalla on ollut käynnissä Virta tuo, virta vie -hanke. Hankkeen aikana alueelle on tehty luontoarvojen selvitys, luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma sekä Pylväs- ja Vasamanojan metsien valuma-aluesuunnitelma. Lisäksi hankkeessa on ideoitu parempia käytäntöjä maa- ja metsätalousalueiden yhteiseen vesienhallintaan. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja hidastavat veden kulkua uomassa.
Pylväsoja ja sen ympäristö on kaunis kokonaisuus. Vaikka nämä kaksi Pylväsojalla käynnissä ollutta hanketta päättyvät, on toivoa, että alueen positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Hankkeessa on muodostettu viestintämateriaalina Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista kertova flyer sekä nettisivujen https://arcg.is/5aLGu takaa löytyvä tarinakartta, josta löytyy tarkempaa tietoa Pylväsojan valuma-alueesta sekä alueelle tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.
Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista on tehty flyer, jota jaettiin Pylvään kylätalolla järjestetyssä päätöstilaisuudessa, Ylivieskan kaupunki/Maija SchussIlmakuva Pylväsojalta, Ylivieskan kaupunki/Suomen Ilmakuva OyPylväsojan alaosan konekunnostustöitä kesällä 2022, Ylivieskan kaupunki/Maija Schuss
Maksutavat muuttuvat Vestian hyötyjäteasemilla ja lajittelupihoilla 1.11.2022 alkaen. Henkilöasiakkaat voivat jatkossa maksaa jätekuormat Vestian toimipisteillä vain maksukortilla. Yritykset voivat rekisteröityä Vestian yritysasiakkaiksi, jolloin jätekuormat on mahdollista maksaa maksukortin sijaan myös laskulla.
Henkilöasiakkailla maksutapana vain maksukortti
Henkilöasiakkaat voivat maksaa hyötyjäteasemille ja lajittelupihoille tuomansa jätteet ainoastaan maksukortilla palveluautomaatille 1.11.2022 alkaen. Aiemmin maksuvaihtoehtona ollut laskutus poistuu käytöstä
Yritysasiakkailla laskutus vaatii rekisteröinnin
Yritysasiakkaat voivat maksaa lajittelupihoille tuomansa jätteet 1.11.2022 alkaen maksukortilla tai rekisteröitymällä Vestian yritysasiakkaaksi, jolloin asiointi on mahdollista maksaa laskulla. Henkilökunnan tekemistä laskuista (rekisteröitymättömät asiakkaat) Vestia Oy perii 15 euron laskutuslisän 1.11.2022 alkaen.
Vestian lajittelupihat ovat toiminnassa Haapavedellä, Kalajoella, Kärsämäellä, Nivalassa, Oulaisissa, Pulkkilassa, Pyhäjoella, Pyhäjärvellä, Pyhännällä, Sievissä ja Ylivieskassa. Toholammin ja Rantsilan lajittelupihat ovat rakenteilla. Hyötyjäteasemilla (Haapajärvi, Himanka, Kannus sekä Toholampi ja Rantsila, siihen saakka, kunnes uudet lajittelupihat on avattu) maksuvaihtoehtona käy 1.11.2022 alkaen vain maksukortti.
