Ylivieskan kaupunki 
Asemakaava ja asemakaavan muutos lainvoimainen (Hollihaka, Junnikankangas)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.2.2023 § 4 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jolla muodostuu Hollihaan 5. kaupunginosan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisaluetta.
Yhteinen alue 977-406-878-18 sisältyy kaavoitukseen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on lainvoimainen 29.3.2023
TIEDOTE
2.12.2022
Rautatiekadun ja Kauppakadun risteysalueiden sekä Rautatiekadun ja Kauppakadun kameravalvonnan asennus on käynnissä ja käytössä maanantaina 5.12.2022 alkaen.
Kyseessä on Ylivieskassa ensimmäinen kohde, jossa kameravalvonta on sijoitettu katualueelle.
Ylivieskan kaupungilla ja Poliisilla on yhteistyöhanke, jossa kameravalvonnalla parannetaan yleisten alueiden ja liikenteen turvallisuutta Ylivieskan kaupungissa.
Kameravalvonnan tarkoituksena on omaisuuden suojaus, rikosten ennaltaehkäisy ja selvittäminen, liikenneturvallisuuden varmistus ja -hallinta ja tarvittaessa onnettomuustutkinta.
Kameravalvonnan lisäämisestä Ylivieskan kaupungin alueelle on tehty myös valtuustoaloite vuonna 2020 (07.09.2020 § 43).
Risteysalueiden kameravalvonnan toteuttaminen on hankkeen viimeisimpiä kohteita, ensi vuonna kameravalvontaa lisätään vielä Asemanseudulle ja Ratavartijakadun pysäköintialueelle.
Ylivieskan keskustan yleisillä alueilla on käytössä 34 Ylivieskan kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Leena Löytynoja
leena.loytynoja@ylivieska.fi
Veijo Alavaikko
veijo.alavaikko@poliisi.fi
Koot: Lapset n. koko 30-32, naiset n. koko 38 ja miehet n. koko 42
Lanka: voidaan valita mikä tahansa sukkalanka, jota tehdään 3 tai 3,5 puikoilla käsialan mukaan. Suositellaan konepesunkestävää lankaa.
Langan menekki:
valkoinen= 75 g, 100 g, 150 g
turkoosi = 20 g
vihreä ja harmaa = tarvitaan alle 20 g
Varsi:
Luo 40/ 56 / 64 silmukkaa valkoisella langalla sukkapuikoille ja jaa silmukat 4 puikolle 10/14/16 kullekin. Kierros vaihtuu 1. ja 4. puikon välissä.
Neulo suljettuna neuleena 1 o takareunasta, 1 n yhteensä 3 cm. Jatka sileää neuletta 9 kerrosta.
OIKEAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kierroksen alusta neulotaan vielä seuraan 9 krs. ajan ensin 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
VASEMMAN JALAN SUKAN KUVIO
Neulo kierroksen alusta 1. ja 2. puikko sileää neuletta. Neulo sen jälkeen 3. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion A mukaan. Neulo loput 4/8/10 silmukkaa sileää. Kuviota A neulotaan 3. ja 4. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Jatka sileää neuletta kunnes varren pituus on yhteensä 12/14/16 cm.
Kantapää: (vahvennettu neule)
Neulo 1. puikon silmukat 4. puikolle, nyt 4. puikolla on 20/28/32 silmukkaa. Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1. silmukka neulomatta ja neulo muut nurin. Käännä työ, *nosta 1. silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka oikein*, toista * -* vielä 9/13/15 kertaa. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 12/14/16 kertaa (=24 krs./ 28 krs./ 32 krs.).
Kantapohjan kavennukset:
Neulo viimeiseksi vielä nurjan puolen kerros. Jatka vahvennettua neuletta. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 6/8/9 silmukkaa ja tee ylivetokavennus. Käännä työ. Nosta 1. silmukka neulomatta, neulo (nurjalla nurjaa), kunnes jäljellä on 6/8/9 silmukkaa, neulo 2 seuraavaa silmukkaa (nurin) yhteen. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät ja keskimmäiset silmukat 10/14/16 silmukkaa pysyvät samana. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolla (5,5 s./7,7 s./8,8 s.).
Poimi kantalapun vasemmasta reunasta 13/15/17 silmukkaa vapaalle puikolle ja neulo ne oikein puikolle 1. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 13/15/17 silmukkaa ja neulo poimitut silmukat oikein puikolle 4.
Kiilakavennukset:
Jatka näillä kaikilla 56/74/82 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukset seuraavasti: neulo 1. puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen ja tee 4. puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset joka toinen kerros kunnes jokaisella puikolla on 10/14/16 silmukkaa.
Jatka sileää neuletta vielä 2 cm.
Jalkapöydän kuvio:
Neulo kierroksen alusta 1. puikon silmukat sileää neuletta. Neulo 2. puikon alusta 4/8/10 silmukkaa ja sen jälkeen 11 silmukkaa kuvion B mukaan. Neulo sen jälkeen sileää kierros loppuun. Kuviota A neulotaan 2. ja 3. puikolla vielä seuraavan 9. krs. ajan. Muutoin neulotaan sileää neuletta.
Neulo sileää kunnes pikkuvarvas peittyy tai pohjan pituus on 15/20/25 cm.
Kärkikavennukset:
Vaihda työhön turkoosi lanka. Aloita sitten kärkikavennukset: neulo 1. ja 3. puikon lopussa kaksi oikein yhteen ja tee 2. ja 4. puikon alussa ylivetokavennukset joka toinen kierros, kunnes jokaisella puikolla on 5/7/8 silmukkaa. Tee sen jälkeen kavennukset jokaisella kerroksella, kunnes työssä on yhteensä 8 silmukkaa. Katkaiset lanka ja vedä se silmukoiden läpi.
Viimeistely:
Päättele langat hyvin ja voit painaa/silittää silitysraudalla valmiit sukat kostean kankaan läpi, jolloin kirjoneulekohdat asettuvat paremmin.
Nauti sukista kylminä talvi-iltoina kuuman teekupin äärellä tai takkatulen loimussa. Sopii myös saappaisiin tai viluiselle nukkujalle 😊
Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.
Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot.
Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.
Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa. Koronapandemia on vahvistanut sisäistä pitovoimaa etenkin Savonlinnassa, Alavudella, Paraisilla, Kuusamossa ja Nurmeksessa.
Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
-Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.
Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.
Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.
Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.
Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.
Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022
Tiivistelmä vetovoimatutkimuksesta
(Faktaboksi:)
Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:
Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo
20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki
10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä
Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja
Ylivieskan kaupungin puolesta:
Maria Sorvisto
kaupunginjohtaja
maria.sorvisto@ylivieska.fi; 044 4294 210
Tutkimuksen suorittajat :
Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804
Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000
Ympäristöpalvelut tiedottaa, 1.4.2022
Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 28.4.2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon.
Rakennusluvat perustuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.12.2016 valitusten jälkeen vahvistuneeseen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan sekä poikkeamislupiin, joilla voimaloiden kokoa korotettiin kaavassa osoitettuun nähden.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 29.3.2022 kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palauttanut ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.
Oikeus toteaa, että susi on ns. luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettu laji. Liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Nämä lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Tällöin lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, ettei lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskieltoa rikota. Näiden kielteisten vaikutusten aiheutumista ei oikeuden mielestä ole voitu tässä tapauksessa poissulkea.
Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee hallinto-oikeuden päätöstä kokouksessaan myöhemmin keväällä.
Matkahuollon matkakorttien osto- ja latauspalvelu siirtyi Ylivieskan Liikuntakeskukseen viime viikolla. Voit hankkia uudet matkakortit tai ladata saldoa jo käytössä olevalle kortille jatkossa Liikuntakeskuksen kahvila Messistä.
Matkahuollon matkakortin voi nyt hankkia Ylivieskan Liikuntakeskuksessa. Liikuntakeskuksen kahvila Messi aloitti Matkahuollon palvelupisteenä viikolla 11 ja sen palveluihin kuuluu uusien matkakorttien myynti sekä matkakorttien lataus. Lipputuotteet, joissa on osoitettava oikeus ostamiseen, esimerkiksi KELAn koulumatkatukiliput, ostetaan myös palvelupisteeltä. Matkakorttien lisälataus on mahdollista jatkossakin palvelupisteen lisäksi useimmissa busseissa, kaikissa R-kioskeissa ja Bussiliput-sovelluksessa, jos matkapuhelimessasi on NFC-sirunlukuominaisuus. Palvelupiste myöntää myös Matkahuollon opiskelijakortteja. Voit lukea lisää opiskelijakorttien myöntämisperusteista https://www.matkahuolto.fi/opiskelijalippu-ja-opiskelijakortti.
”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden paikkakunnalla myös jatkossa”
Hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen
Tällainen palvelu ei ole ihan perinteinen kunnan toimintakentässä, miksi näin nyt Ylivieskassa. ”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden jatkumisen paikkakunnalla myös jatkossa”, kertoo hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen. ”Meidän alueellamme suurin osa julkisen liikenteen käyttäjistä on perusopetuksen ja toisen asteen oppilaita. Olisi kohtuutonta ajatella, että palvelu siirtyisi pois paikkakunnalta ja ensisijaisena kärsijänä olisi juuri paikkakunnan lapset ja nuoret. Ehkäpä paikkakunnalla säilyvä palvelu herättäisi myös kiinnostuksen julkisen liikenteen käyttöön työmatkaliikenteessä”, Kemppainen jatkaa.
Ylivieskan kaupunki on käynnistänyt asukasmarkkinointikampanjan, jolla halutaan muistaa uusia Ylivieskaan muuttaneita asukkaita.
Vuonna 2022 Ylivieskaan muuttaneille lähetetään Tervetuloa vireään Ylivieskaan – kortti, joka sisältää myös lahjakortin johonkin seuraavista kaupungin palveluista: Liikuntapalvelut, Ylivieskan seudun kansalaisopisto tai Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikka.
Uudet asukkaat – olette lämpimästi tervetulleita Ylivieskaan, kasvun kaupunkiin!
Skarta Group Oyj:n tytäryhtiö Skarta Energy Oy, Ylivieskan kaupunki sekä Ylivieskan teollisuusalueella sijaitseva, vaativia putkistoratkaisuja voimalaitoksiin, prosessiteollisuuteen ja teollisuuteen tarjoava Recion Oy ovat tehneet aiesopimuksen uudesta Vierivoima®-hankkeesta, jonka tarkoituksena on rakentaa teollisuusalueelle hiilineutraali yrityspuisto.
Recionin omistamaa teollisuuskiinteistöä kehitetään hankkeessa kohti hiilineutraalia yrityspuistoa. Käytännössä teollisuusalueelle suunnitellaan oma sähköenergian sisäverkko, jolla sähkön tuottaminen on mahdollista lähes kokonaan ilman siirtomaksuja. Sähköverkko tuottaisi yrityspuiston yrityksille edullista sähköä, joka on tuotettu aurinkovoimalla. Recion toimii yrityspuiston ankkuriyrityksenä ja markkinoi puistoa toimitiloja tarvitseville yrityksille.
Yritysten toimitilat puistossa mahdollistetaan olemassa olevien tilojen ja alueen uudisrakentamisen avulla. Uudistetun piha-alueen laajennus toteutetaan yrityspuiston tarpeen mukaisesti.
Alueella jo toimivan yrityksen rinnalla uudet yritykset hyötyvät mm. sijainnista, raaka-aineista ja toimijoiden välisistä synergioista.
R-Yrityspuisto tarjoaa lisäksi yrityksille mm. konepajan tuotantolaitteita ja tiloja, laitteiden huolto- ja kunnossapitopalveluita sekä osaamista teräsmateriaalien hitsauksesta, lämpökäsittelystä ja metallurgiasta. Recionin tarjoamat palvelut edesauttavat yritysten asettumista puistoon ja saamaan liiketoiminnan nopeammin käyntiin pienemillä alkupanostuksilla.
”Hiilineutraalisuus on tärkeä tavoite Recionille. Toimimme vaativissa putkistourakoissa ja putkistovalmistuksessa, joiden kautta tuemme asiakkaidemme tavoitteita energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen. Toimitusketjun tulee vastata tavoitteisiin omalta osaltaan. Vierivoimahanke sopii erinomaisesti R-Yrityspuisto -hankkeeseen tuoden tärkeän lisäelementin puiston tarjoamaan ja siten lisää puiston houkuttelevuutta muista erottuvana yrityspuistona.”, Recion Oy:n toimitusjohtaja Jari Salo toteaa.
Vierivoima® on Skartan kehittämä konsepti, jonka tarkoituksena on tarjota kaupungeille, kunnille ja niiden alueella toimiville teollisille toimijoille puhtaita energiaratkaisuja. Uusiutuvan, päästöttömän ja hiilineutraalin energian tuottamisessa hyödynnetään paikallisesti tuotettua aurinko- ja tuulivoimaa, energian varastointi- ja akkuteknologiaa sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös vedyllä tuotettua sähköä. Vierivoima rekisteröitiin Skartan tavaramerkiksi marraskuussa 2021.
”Aiemmat Vierivoima-hankkeemme osoittavat, että konsepti antaa useita suoria ja välillisiä etuja sekä kunnille että yrityksille. Recionin hanke on ensimmäinen aurinkovoiman rakentamiseen painottuva hanke, ja onkin hienoa, että myös teolliset toimijat ovat löytäneet aurinkovoiman mahdollisuudet. Olemme tyytyväisiä, että Ylivieska on ollut valmis lähtemään Vierivoiman edelläkävijäksi. Yhteistyö kuntien kanssa on Skartalle tärkeää ja uskomme, että pystymme auttamaan toisiamme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, Skarta Energy Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen kommentoi.
Lähellä tuotettu energia vapauttaa pääsiirtoyhteyksistä kapasiteettia ja samalla paikallinen energia lisää alueellista riippumattomuutta. Myös alueelliset uudet liiketoimintamallit voivat kehittyä vierivoiman myötä. Nämä ovat vain osa niistä vaikutuksista, joita tullaan näkemään vierivoimakohteissa. Ehkä Ylivieskan osaltakin uusi elinvoimaisuus on se kuitenkin tärkeintä.
Hienoa saada taas uusi vierivoimakunta, sanoo Tuominen.
Ylivieskan kaupunki osallistuu energiahankkeeseen mm. edistämällä kaavoitus- ja luvitusprosessia hankkeelle osoitetun ja suunnitellun maa-alueen jatkosuunnittelussa yhteistyössä osapuolten kanssa. Kaupunki osallistuu myös hankkeen markkinointiviestintään. Sen tavoitteena on omalta osaltaan vastata Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteeseen, jossa Euroopasta tulee maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
”Hiilineutraali yrityspuisto täydentää mainiosti Ylivieskan kaupungin tavoitteita HINKU-kuntana ja luo yrityksille houkuttelevan ja energiatehokkaan toimintaympäristön. Energiatuotannon kotimaisuus ja omavaraisuus on myös erittäin tärkeää varautumisen näkökulmasta, sanoo Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.