Paikkallislehti kirjoittaa: ”Valtio lappoi säkkikaupalla koronamiljoonia muun muassa Ylivieskaan – Kallion koronataistelijoille herui potista vain murusia” ja ”Kallio sai kunniltaan lisärahaa koronan hoitoon vain 1,5 miljoonaa viime vuonna”.
Heitänpä kysymyksen, paljonko olisi pitänyt saada? PPKY Kallion perussopimuksen mukaisesti Kallio ei tee voittoa eikä tappiota, vaan kunnat maksavat mahdolliset talousarvion ylittävät lisäkulut loppuvuodesta tai Kallio palauttaa kunnille kertyneen ylijäämän. Tämä asia on toisin kuin monessa muussa sote-kuntayhtymässä, esim. Soitessa tai PPSHP:ssa. Kallio ei kerrytä alijäämää taseeseen vaan jäsenkunnat kuittaavat sen heti. Kaikki syntyneet kustannukset korvataan ja maksetaan. Tilanne on siltä osin täysin sama kuin vaikkapa Kalajoella tai Oulaisissa, missä sote on osa kaupunkiorganisaatiota, kaupungin tilinpäätös näyttää ajantasaisen tilanteen. Kalliossa myös kunnat omistavat kiinteistöt ja huolehtivat kiinteistöihin liittyvistä tukipalveluista mm. kiinteistöhuollosta ja siivouksesta. Ymmärrän, miksi ratkaisu on tehty Kalliota perustettaessa, ennen pitkää, jos kuntayhtymä tekisi tappiota, on se jäsenkuntien asia joka tapauksessa. Siksipä esim. erikoissairaanhoidon ylitys tarkoittaa Ylivieskassa sitä, että talousluvut on tasapainotettava koko organisaatiossa, mm. opetuksessa, varhaiskasvatuksessa tai vaikkapa liikuntatoimessa.
”Valtio lappoi säkkikaupalla koronamiljoonia muun muassa Ylivieskaan”. Muistutan, että koronatukea ovat kaikki kaupungit ja kunnat saaneet samoilla kriteereillä, ei vain Ylivieska. Ylivieskan osalta olemme arvioineet, että koronan vuoksi tehdyt valtionosuuksien lisäykset ovat olleet noin 4,4 miljoonaan (mistä osa oli siirto vuoden 2021 valtionosuuksista) ja yhteisöveron kuntaosuuden korotus noin 0,4 miljoonaa euroa. PPKY Kallion koronalasku (mm. suojavarustekustannuksista ja testauksesta) Ylivieskalle oli hieman yli miljoona euroa. Ylivieskan kaupungilla on ollut koronakustannuksia myös omassa toiminnassaan, erityisesti sote-palveluihin tuotettavien tukipalveluiden osalta, mutta myös muualla organisaatiossa (suojavarusteet, henkilöstökustannukset lisäresurssista, hygieniatarvikkeet yms.). Toiminnan sulkujen ajoilta on tullut tulojen menetyksiä, kaupunki on hoitanut etäkoululaisille ruuan jakelua ja ikäihmisten asiointipalvelua ja monta muutakin koronavuoden aikaista juttua on ollut. Epäsuorat kustannukset ovat vaikeammin arvioitavissa. On hyvä kysymys, onko koronakorvausten osalta osumatarkkuus ollut kohdallaan, mutta on hyvä muistaa, että korona ei ole ohi eikä viime vuoden kaltaisia korvauksia ole tänä vuonna luvassa.
Ylivieskan kaupungin tilinpäätös on positiivinen, vaikka sitä miten tarkastelisi. Väkiluvun osalta Ylivieskassa oli hieno kasvuvuosi, ja tilinpäätös ilman koronatukiakin oli huomattavasti parempi kuin aikaisempina vuosina. Toimintakatteen (tuotot-menot, ei huomioi valtionosuuksia ja verotuloja) kasvu vuonna 2020 oli ainoastaan 0,3%, mikä on kiky-vuotta lukuunottamatta maltillisin menojen kasvu vuosikymmeneen. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot kasvoivat viime vuonna yli 6 % ja tämä kaikki on kompensoitu kaupungin oman toiminnan säästöillä. Kovia toimenpiteitä on tehty, mutta niillä on ollut merkitystä.
Kiitos hyvästä vuodesta kuuluu meidän henkilöstölle, luottamushenkilöille ja kaikille sidosryhmille.
