Nopeat tietoliikenneyhteydet Ylivieskassa ovat nyt tapetilla. Useat toimijat ovat ilmoittaneet rakentavansa markkinaehtoista kuituverkkoa Ylivieskaan ja aloittaneet ennakkomarkkinoinnin ja -myynnin. Ymmärrettävästi kuluttajat ovat tästä ymmällään, miten tilanne on nyt tämä, vaikka hetki sitten palvelua ei ollut tarjolla tai sen hinta oli kovasti toinen.
Kaikki tällä hetkellä Ylivieskassa tietoliikenneyhteyksiä tarjoavat toimijat toimivat kaupallisesti ja markkinaehtoisesti. Ylivieskan kaupunki ei ole osallisena yhdessäkään näistä hankkeista, eikä voi ollakaan julkisena toimijana. Ylivieskan kaupunki ei voi myöskään sanella, koordinoida tai muuten järjestää, kenen hankkeet toteutuvat tai eivät. Olemme tasapuolisesti viestimässä näistä uusista mahdollisuuksista, on hienoa, että Ylivieskassa on saatavilla nopeita tietoliikenneyhteyksiä entistä kohtuullisempaan hintaan. Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne alijäämän kattamisineen, korkeine veroprosentteineen ja lainamäärineen on hyvin kaikilla tiedossa. Ei olisi ollut realismia, että kaupunki tai kaupunkikonserni olisi voinut lähivuosina investoida miljoonia tai kymmeniä miljoonia tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen. Nyt siis kannattaa olla liikenteessä ja ilmaista kiinnostuksensa toimijoille, mikäli nopeat yhteydet kiinnostavat!
Ylivieskan kaupunki hallinnoi Fiksu Ylivieska -hanketta, jonka tarkoituksena on ollut edistää ja selvittää nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentumista Ylivieskaan. Hanke jatkuu edelleen ja seuraavaksi on vuorossa yleisötilaisuuksia. Mitä harvempaan asutulle kaupunginosalle, kylälle tai alueelle mennään, sitä kattavammin tarvitaan liittyjiä, jotta yhteydet toteutuisivat. Hankkeen puitteissa selvitetään myös, mitä uusia sähköisiä palveluja eri toimijat, myös kaupunki, voisi ottaa käyttöön. Tähän tarvitsemme apuanne!
Ylivieskan kaupunki eroaa naapurikunnistaan monessa suhteessa. Ylivieska on toki väkiluvultaan alueen suurin kaupunki, mutta muitakin eroavaisuuksia on. Ylivieskassa on tiivis taajamarakenne, yli 13 000 ylivieskalaista asuu taajamassa, prosentteina tämä on n. 86 % kunnan asukkaista. Esimerkiksi Nivalassa vastaava prosenttiluku on 65 %, Kalajoella 77 % ja Sievissä 49 %. Ylivieskassa on väestömäärä keskustaajamassa kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 9,3 %, kun taajaman ulkopuolella Ylivieskassa väkimäärä on vähentynyt -5,4 % (Lähde: Seutukaupungit, Pieni kaupungistuminen 2019). Asuminen keskustaajamassa siis tiivistyy entisestään. Näistä lähtökohdista katsottuna Ylivieskan tilanne tämän kaltaisten yksityisten investointien näkökulmasta on kiinnostava ja kuten tänä keväänä olemme tulleet huomaamaan, kiinnostusta riittää.
Pidän kuitenkin tärkeänä, että nopeat tietoliikenneyhteydet olisivat saatavalla kaikkialla Ylivieskan maantieteellisellä alueella, tämä on otettava tavoitteeksi. Ei riitä, että yhteyksiä on saatavana ainoastaan ydinkeskustassa tai taajamassa. Olemme pohtimassa jatkoa Fiksu Ylivieska -hankkeelle, joka näillä näkymin jatkuu siis vuoden loppuun saakka, ja millä tavoin ja mitä roolia kaupungilla voisi olla siinä, että yhteydet toteutuisivat mahdollisimman laajasti ja nopeat yhteydet olisivat mahdollisia kaikille halukkaille. Ylivieskan kaupunkia ja sen toimijoita on monessa yhteydessä moitittu, ja ihan syystäkin, että nopeiden tietoliikenneyhteyksien toteutumista ei ole edistetty aktiivisemmin. Työtä on kuitenkin tehty taustalla paljon ja sen seurauksena vaihtoehtoja on nyt tarjolla ja toimijoiden kiinnostus on herännyt. Ratkaisu meillä, yhdyskuntarakenteeltaan kaupunkimaisessa kasvavassa seutukaupungissa on toinen, kuin ehkä naapurikunnissa. Loppu on meistä kaupunkilaisista kiinni, tartummeko näihin vaihtoehtoihin!
