Positiivisia ajatuksia Ylivieskasta
Siitä tietää, että ollaan jo vahvasti syksyn puolella, kun aamulla toimistoon astuessa tulee laittaa valot päälle mikäli haluaa nähdä kunnolla eteensä. Tämä ei meillä Ylivieskan kaupungilla menoa haittaa, sillä tunnetusti syksy on kunta-alan kiireisintä aikaa. Lupauduin itse kertomaan näin blogimuodossa hieman ajatuksiani nyt vajaan puolentoista Ylivieskan kaupungin palveluksessa kuluneen vuoden jälkeen.
Työn näkökulmasta aika on hujahtanut ohi nopeasti ja pitänyt sisällään monenlaista tutustumista – tutustumista kaupunkiin itseensä, kaupungin ja etenkin elinvoimapalveluiden talouteen, kaupunkiorganisaation toimintaan, sekä tutustumista etenkin uusiin työkavereihin. Näiden lisäksi olen päässyt tutustumaan moniin elinvoimapalveluille merkittäviin sidosryhmiin, joista tärkeimpänä alueen yrityksiin ja yrittäjiin. Tärkeä kumppani on myös paikallinen yrittäjäyhdistys, jonka hallituksessa edustan kaupunkia, alueen koulutustoimijat ja alueen kuntien kollegat. Toimin työni puolesta kaksisuuntaisena viestinviejänä päättäjien ja näiden lukuisten tärkeiden sidosryhmiemme välillä. Myös kaupungin johtoryhmätyöskentelyyn on ollut ilo päästä mukaan ja koenkin, että meillä on erittäin hyvä henki ja tuemme hyvin toisiamme kaupunginjohtajan johdolla, vaikka jokainen hoitaakin vastuualuettaan suhteellisen itsenäisesti. Työyhteisön yleisen ilmapiirin ja toimimisen kannalta tärkeää onkin luottamus ja tarkemmin se, että luottamus on lähtökohta yhteiseen tekemiseen. Koen, että Ylivieskassa sekä sisäisesti kaupungin työntekijöiden välillä, että kaupungin työntekijöiden ja päättäjiemme välillä luottamus on hyvällä tasolla, joka on tehnyt omasta Ylivieskalaistumisestani erittäin miellyttävän kokemuksen.
Konkreettisesti omaa työaikaani on täyttänyt esimerkiksi elinvoimastrategian valmistelu, erilaisten elinvoimaisuuteen liittyvien hankkeiden valmistelu ja hanketyöskentelyn kehittäminen, TE-uudistuksen valmisteluun osallistuminen ja esimerkiksi Junnikankankaan teollisuusalueen ensin valmisteleviin toimenpiteisiin osallistuminen sekä myöhemmin brändäystyön aloittaminen. Näiden lisäksi työpäiviini kuulu paljon palavereita, joista osan vedän, osassa toimin aktiivisena jäsenenä ja osassa pyrin keräämään tärkeää informaatiota työssäni hyödynnettäväksi. Arkeen kuuluu myös viranhaltijapäätöksiä ja nyt syksyn aikana seuraavan vuoden suunnittelu keskittyen talousarvion laatimiseen sekä elinvoimapalveluiden osalta, että laajemmin johtoryhmän jäsenenä koko kaupungin osalta. Mitään ei tarvitse tehdä yksin, vaan minulla on sekä oman tiimini että monien muiden jatkuva tuki. Edelliseen hieman yli vuoteen on mahtunut kaksi käyntiä kuntamarkkinoilla ja toisena vuonna myös eduskunnassa, käynti valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella ja esimerkiksi pelastusopistolla Kuopiossa. Minua on haastateltu useampaan lehteen ja kerkesinpä olla mukana yhdessä Ylen suorassa radiolähetyksessäkin. Kaupungin ensimmäisen elinvoimajohtajan työtehtävä onkin erittäin vaihteleva, motivoiva sekä sopivan haastava, ja olenkin nauttinut ensimmäisestä vuodestani enemmän kuin uskalsinkaan odottaa.
Paikkakuntana Ylivieska tuntuu aidosti kokoaan suuremmalta, johon vaikuttaa toki palvelujen määrä mutta myös kaupungin tiiviin keskustan ja keskustaajaman sekä kylien aktiivisuus ja tunnelma. Meidän perheellämme on ollut kokemus siitä, että Ylivieskalaiset ovat avoimia, ystävällisiä ja tulevat puhumaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi rautakaupassa, asuinkerrostalon hississä tai vaikka neuvolan odotushuoneessa. Huvittavasti kun olen tästä töissäkin puhunut, niin paikalliset ovat jopa yllättyneet ja epäuskoisena kuunnelleet, että puhummekohan me samasta paikkakunnasta! Paikkakunnan facebook-ryhmää lukiessa ymmärrän osittain työkavereideni ihmetystä, mutta haluan painottaa, että se ei ole koko totuus ja ainakin omalla kohdallani positiivisia kokemuksia on selkeästi negatiivisia enemmän. Olen edellisinä vuosina asunut useassa kunnassa ja vaikka tämä uuteen paikkaan tutustuminen onkin sitä kautta jo lähestulkoon rutiinia, ovat monet kokemukset kääntäneet diplomaattisen neutraalit ennakko-odotukset vahvan positiivisiksi. Yliveiskalaisilla on monta syytä olla kotipaikkakunnastaan ylpeitä, ja mielestäni siitä saa ja pitää myös viestiä rohkeammin.
Tällaisilla ajatuksilla toivotan jokaiselle iloista syksyä!
-Juho
