Työtä kaikkien turvallisuuden puolesta
Yksi arjen peruspilareista on turvallisuus. Se näkyy vaikkapa siinä, että hätätilanteessa jokainen voi luottaa ammattimaisen avun saapuvan mahdollisimman nopeasti.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työstä tunnetuimman ja näkyvimmän osan muodostavat juuri erilaiset pelastustehtävät, kuten tulipalot, onnettomuudet, ihmisten ja eläinten pelastaminen ja vahingontorjunta.
Kaiken aikaa pelastuslaitos tekee kuitenkin myös vähemmän näkyvää työtä, jolla huolehditaan turvallisuudesta ja ennaltaehkäistään onnettomuuksia. Se hoitaa valvontatehtäviä, viestii turvallisuusasioista, ohjaa rakentamista ja maankäyttöä turvallisuuden näkökulmasta, arvioi riskejä, huolehtii varautumisesta ja tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Ylivieskan kaupunki toimii vielä ensi vuoden loppuun saakka Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sopimuskuntana ja samalla siis pelastuslaitoksen koko henkilöstön työnantajana.
– Tämä on poikkeava toimiala siinä mielessä, että me tuotamme pelastustoimen palvelut 17 kunnan alueelle. Paloasemia alueella on 23, ja hyvin kiinteänä osana organisaatiota ovat 21 sopimuspalokuntaa, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo.
Haapanen kuvailee niin pelastuslaitoksen työntekijöitä kuin sopimuspalokuntalaisiakin hyvin työhönsä vihkiytyneiksi ja ammattimaisesti toimiviksi.
Aivan pienestä joukosta ei ole kyse, sillä koko alueella päätoimista henkilökuntaa on tällä hetkellä 260 ja sopimuspalokuntalaisia 500 henkilöä. Lisäksi alueella toimii noin 150 palokuntanaista ja kaikkiaan 300 palokuntanuorta 20 eri nuoriso-osastossa.
Nuorten suuri määrä kertoo Haapasen mukaan siitä, että alueella tehdään pitkäjänteistä työtä ja että aktiivisia vetäjiä sekä vapaaehtoistyön tekijöitä yhä löytyy.
– Täällä on myös perinteitä. Noin puolet päätoimisesta väestä on entisiä palokuntanuoria, minä mukaan lukien. Suomesta ei taida löytyä toista samanlaista aluetta, jossa on näin paljon nuoria mukana toiminnassa.
Jokilaaksojen pelastuslaitos on tuottanut myös ensihoidon palvelut alueellaan. Vuodenvaihteessa tilanne muuttuu, sillä ambulanssitoiminta siirtyy sairaanhoitopiirin alaisuuteen, samoin noin 160 pelastuslaitoksen palveluksessa olevaa ensihoitajaa.
Ensivastetoiminta säilyy silti entisellään, eli pelastuslaitos huolehtii siitä jatkossakin yhteistyössä ensihoidon kanssa. Ammattimainen apu saadaan näin mahdollisimman nopeasti paikalle silloinkin, kun ambulanssia ei ole heti saatavissa.
Toinen muutos on edessä vuoden 2023 alussa, kun koko pelastustoimi siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi.
Haapanen korostaa, että isoin muutos koskee hallintoa ja rahoitusta. Alueen asukkaiden arkea tai pelastuslaitoksen varsinaista työtä uudistuksen ei siis pitäisi hetkauttaa.
– Palvelu jatkuu samanlaisena, ja avun tulee saapua paikalle vähintään yhtä nopeasti kuin tähänkin saakka.
Sen sijaan ensi tammikuun aluevaalit koskettavat ihan kaikkia äänestysikäisiä. Niissä alueen asukkailla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan, ketkä tekevät tulevaa hyvinvointialuetta koskevia päätöksiä.
– Pelastustoimen palvelurakenne on yksi niistä asioista, joista jatkossa päätetään koko hyvinvointialueen tasolla, Haapanen muistuttaa.
Kirjoittaja Hanna Perkkiö
