Kategoriat
Yleinen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaluonnos kommentoitavana 30.9.2022 saakka

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella valmistellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelma määrittää tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa tuleville vuosille. Järjestämissuunnitelma perustuu hyvinvointialueen strategiaan, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt 2.5.2022.

Aluehallitus päätti lähettää järjestämissuunnitelman luonnoksen lausuntokierrokselle. Asukkaat, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen henkilöstö sekä eri sidosryhmät voivat tutustua luonnokseen hyvinvointialueen verkkosivuilla ja antaa siitä palautetta 15.–30.9. Järjestämissuunnitelman luonnoksesta on mahdollisuus myös antaa virallinen lausunto.

Järjestämissuunnitelman luonnosta työstetään lausuntokierrokselta saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella, ja tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää järjestämissuunnitelmasta lokakuussa.

”Toivottavasti mahdollisimman moni asukas ja yhteistyökumppani antaa näkemyksensä suunnitelmasta jatkoa varten”, sanoo hyvinvointialueen strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen.

Palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstömäärä vähenee

Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma on rakennettu huomioiden Pohjois-Pohjanmaan väestörakenne ja toimintaympäristön muutokset: asiakkaat tarvitsevat yhteen sovitettuja, monialaisesti toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Väestö ikääntyy voimakkaasti ja palvelutarpeet kasvavat. Ikäihmisten palveluiden lisäksi panostusta tarvitaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on varmistaa laadukkaat, tarpeen mukaiset, vaikuttavat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Pohjanmaan ihmisille.

”Jotta onnistumme tavoitteessa, tarvitsemme palvelujen yhteensovitusta, palvelurakenteen ja -verkoston merkittävää uudistamista sekä tasapainoisen talouden. Hyvinvointialueen henkilöstömäärä ei riitä nykyiseen palvelujärjestelmään, mikä näkyy tälläkin hetkellä palveluihin pääsyssä ja palveluiden supistamisena. Tarvitaan vahvat, riittävästi resursoidut yksiköt, joissa palvelut toimivat ja henkilöstö voi hyvin. Palveluita on tarkasteltava koko alueen näkökulmasta ja kuntarajoista riippumatta siten, että asukkaiden yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata”, sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Paino peruspalveluihin

Järjestämissuunnitelmassa palvelujen painopiste siirtyy perustasolle. Näin asiakkaille mahdollistetaan palvelut oikeaan aikaan ja vältetään paremmin joutuminen raskaiden palveluiden piiriin, sillä niiden hinta on usein kalliimpi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa nykyjärjestelmä ei toimi ihanteellisella tavalla, vaan painottuu raskaisiin palveluihin. Ne eivät usein tue ihmisen toimintakykyä, vaan päinvastoin saattavat heikentää sitä.

Painopisteen siirtäminen perustasolle vaatii kuitenkin investointeja, jotka antavat mahdollisuuden raskaiden palveluiden karsimiseen. Palveluketjujen, etälääketieteellisen keskuksen ja kotisairaalan täytyy toimia ennen kuin esimerkiksi järjestämissuunnitelmassa esitettyihin vuodeosastopaikkoihin tehdään muutoksia. Suunnitelmassa esitetään noin 23 miljoonan euron satsausta kotiin annettaviin palveluihin.

”Lyhytnäköisten säästöjen sijaan etsitään vaikuttavia toimenpiteitä, joilla pystytään vastaamaan ihmisten palvelutarpeisiin. Vanhasta on pystyttävä myös luopumaan, jotta voidaan satsata uuteen”, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.

Uudistus toteutetaan vaiheittain ja turvallisesti

Suunnitelma on määrä toteuttaa vaiheittain vuosina 2023–2025. Turvallinen siirtymä varmistetaan, ja korvaavat palvelut ovat toiminnassa ennen tällä hetkellä toimivien palveluiden lopettamista tai lakkauttamista.

”Rakenteiden täytyy vastata saamaamme valtion rahoitusta. Hyvinvointialueen talouden näkökulmasta keskeinen tavoite on, että resurssit käytetään mahdollisimman vaikuttavasti asukkaiden palveluiden järjestämiseksi. Tämä edellyttää parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä, digitalisaatiota sekä palveluiden ja rakenteiden uudistamista”, summaa Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Lähde: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/ajankohtaista/vaikuta-hyvinvointialueen-palveluihin/

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022

KUNTATIEDOTE 30.6.2022

Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee

Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.

1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.

Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.

Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.

Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle

Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.

Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.

Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin

Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.

Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.

Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin

Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.

Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.

Lisätietoja:

Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509

Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

YLIVIESKAN KAUPUNGIN VUODEN 2022 YMPÄRISTÖPALKINTO VESTIA OY:LLE

tj Olavi Soinio ja hallituksen Pj Paavo Hankonen

Jätehuolto on ollut voimakkaassa murroksessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Aiemmin käytetty kaatopaikka-termi on silti syvällä ainakin vanhempien sukupolvien alitajunnassa. Jätteet kipattiin sellaisinaan kuormina jätepenkalle. Jätteet paloivat toisinaan niin kaatopaikoilla kuin myös kotipihoilla. Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa perustettiin näille seuduille Jokilaaksojen Jäte Oy, kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö. Sen kehitysura kattaa jo reilun 20 vuoden ajanjakson. Siinä ajassa jätehuolto on kehittynyt huimasti ja kaatopaikan käsitteen olisi voinut unohtaa jo vuosia sitten. Kaatopaikasta on tullut jätekeskus, jätehuollon palvelukokonaisuus, jonne jätevirrasta jää pysyvästi vain murto-osa. Jätteet pistäytyvät siellä, niitä lajitellaan ja osin esikäsitellään, niistä muodostetaan suurempia eriä hyödyntämistä ja jatkokäsittelyä varten. Yhtiö on kuntayhteistyön ja jätehuoltopalvelujen menestystarina, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vestia Oy.  

Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt antaa Ylivieskan kaupungin vuoden 2022 ympäristöpalkinnon Vestia Oy:lle, sen menestystarinasta jätehuollon suuressa murroksessa, luottaen siihen, että yhtiö on jatkossakin tämän murroksen esimerkillisin hallitsija.    

Perustelut:

Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin 1.9.1999, muutaman vuoden väännön jälkeen siitä, mikä olisi toimivan tapa järjestää jätehuolto näillä seuduin. Varsinaisesti yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2000. Silloisen toimitusjohtajan johdolla yhtiö selätti jätteiden kuljetukseen liittyvät ja monet muutkin väännöt, osin ns. jätesodan kautta. Toiminnan vahva perusta rakennettiin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Vuonna 2007 yhtiö ristittiin uudelleen, Vestia Oy:ksi, ja uusien velvoitteiden mukainen jätekeskus valmistui saman vuoden syksyllä. Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuva, Vestia Oy:n osaksi omistama Westenergy Oy:n jätevoimala käynnistyi Mustasaaressa vuonna 2012.

Jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat lisääntyneet vuosi vuodelta – entisestä kaatopaikkatoiminnasta on kehittynyt jätealan palvelukeskus, niin kotitalouksille, yhteisöille kuin yritystoimintaakin palvelemaan. Yhtiö rakentaa jätekeskuksen palvelua vastaavia lajittelupihoja koko toimialueelleen. Samalla jätehuollosta on todella kehittynyt välttämättömyyspalvelu, itsestäänselvyys. Sen myötä jätemateriaalit päätyvät kierrätettäväksi tai energiantuotantoon. Yhtiön toiminnan tulokset näkyvät laajalti niin ilmastovaikutusten kuin roskaamisenkin pienentymisenä, mutta samaan aikaan myös laadukkaan palvelun kohtuullisina kustannuksina.

Vestia Oy:n jätekeskus ja lajittelupihat henkilökuntineen muodostavat palvelukokonaisuuden, joka on tunnetusti alansa Suomen huippua. Jätehuollon murros toki jatkuu – ja Vestia Oy kykenee siihen muutoksen vastaamaan. Voimme olla ylpeitä Vestia Oy:stä ja sen palvelukyvystä omistajilleen, viime kädessä alueen asukkaille.

Jätesota on päättynyt.

Maailman ympäristöpäivä (World Environment Day)

YK:n yleiskokous päätti päätöslauselmallaan 2994 (XXVII) 15. joulukuuta 1972 julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi. Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Suomessa päivän koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto on puolestaan perinteisesti jakanut vuotuisen ympäristöpalkintonsa tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Palkinto on jaettu Maailman ympäristöpäivänä vuodesta 1980 lähtien.

Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinto

Teknisten palveluiden lautakunnan lupajaosto päätti vuoden 2006 keväällä ryhtyä vuosittain jakamaan Ylivieskan kaupungin ympäristöpalkinnon. Lupajaoston päätöksen mukaan palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle kohteelle.

Palkinto voi­daan ja­kaa erik­seen asuinkiinteistöjen, maatila­kes­kus­ten, lii­ke- ja palvelu­sek­torin sekä teollisuuskiinteistöjen ryh­missä. Lu­pa­jaosto, nykyisin rakennus- ja ympäristölautakunta, voi kuiten­kin jättää palkinnon jakamatta jossakin kohderyhmässä sitä sen enempää perustelematta.

Vuoden 2006 palkinto annettiin Raudaskylän Kristilliselle Opistolle tunnustukseksi mm. vanhan rakennusperinteen kunnioittamisesta ja koko opistonmäen miljöön huolellisesta hoidosta.  Vuoden 2007 palkinto luovutettiin Autokorjaamo H. Erkkilälle.  Anne ja Veikko Leppälä palkittiin vuonna 2008 heidän vuosia kestäneestä työstään Vähäkankaan kylämiljöössä sijaitsevan ns. Otontalon kunnostamiseksi ja vuoden 2009 palkitut olivat Maler Oy ja R & J Kauppi Oy. Vuonna 2010 palkinto annettiin Ojantakanen –tilalle (Junno), kunnioituksesta tilan viihtyisyyden ja perinteiden kunnioittamisen ja tilahistorian tallentamisen hyväksi tehdystä työstä.  Vuoden 2011 palkinto myönnettiin kivimies Esa Nygårdille, kivityöläisyyden ”elämäntyöpalkintona”, ekologisesti kestävän materiaalin ja työtavan ylläpitämisestä. Vuonna 2012 palkinto annettiin Vähä-Pylvään Kylätoimikunnalle erityisesti Vähäkankaan kyläpuiston rakentamisesta sekä sen ja kyläyhteisöllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vuoden 2013 palkinnon sai Ylivieskan Nuorisoseura Savelan nuorisoseurantalon ansiokkaasta kunnostamisesta ja ylläpidosta, vuoden 2014 palkittu oli Ylivieskan seurakunta ja vuoden 2015 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Vuonna 2016 palkinnon saivat Mäen talo ja ns. Kivenkulman pihapiiri, vuonna 2017 Niemelänkylän kyläyhdistys ry, vuonna 2018 Ängeslevän kylämiljöö sekä vuonna 2019 Päivärinnan tila ja Marjamäen kiinteistö. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu. Vuoden 2021 palkinnon sai Asemapäällikön talo.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Joukkoliikenne toimii nyt myös kesäaikana!

Kesäaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa Jokilaaksojen kuntien välisessä joukkoliikenteessä 6.6.2022. Vaikka osa talvikauden vuoroista jää kesätauolle, useiden kuntien välillä joukkoliikenne jatkuu myös kesän aikana. Kesäaikataulut ovat voimassa koulujen kesäloman ajan.

Kesäajan joukkoliikenne palvelee pääasiassa liityntäliikennettä rautatieasemille ja asiointimatkoja. Lisäksi Ylivieskan seudulla ajetaan työmatkaliikennettä yleisimpinä työssäkäyntiaikoina useiden kuntien välillä. Aikataulut ovat saatavilla Google Mapsista sekä Matkahuollon aikatauluhausta, reittioppaasta ja Reitit ja liput -sovelluksesta. Lisätietoja lipputuotteista löytyy Matkahuollon verkkokaupasta. Aikatauluja ja tietoa lipputuotteista on saatavilla myös linja-autoista.

Alla on lueteltu ELY-keskuksen liikenne pääsuunnittain kesäaikataulukaudella sekä liikenteeseen tehdyt keskeiset muutokset. Osaan vuoroista on lisäksi tehty pieniä reitti- ja aikataulumuutoksia.

Kalajoki – Merijärvi – Oulainen

Liikennettä on maanantaista torstaihin ja lauantaisin kaksi vuoroa, perjantaisin kolme vuoroa sekä sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Oulaisten rautatieasemalla. Sunnuntaisin reitti jatkuu Ylivieskaan asti.

Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Haapavesi – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa, lauantaisin yksi vuoro ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Ylivieska – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa kumpaankin suuntaan. Koska suurin osa vuoroista ajetaan ympyräreittiä Ylivieskasta Sievin ja Sievin asemakylän kautta takaisin Ylivieskaan, vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin kautta.

Kesäaikataulukauden alkaessa käynnistyy uusi työmatkayhteys Ylivieskasta Sievin kautta Sievin asemakylälle. Vuoro saapuu Sievin asemakylälle klo 6.55. Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihdot juniin Ylivieskan rautatieasemalla onnistuvat aiempaa paremmin.

Reisjärvi – Sievi – Sievi as. – Ylivieska

Reisjärven ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Ylivieskan ja Sievin välistä liikennettä. Liikennettä on arkipäivisin, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lauantaisin vuorot ajetaan Savarin kautta.

Osaan vuoroista on tehty aikataulumuutoksia, joiden seurauksena vaihtoajat juniin Ylivieskan rautatieasemalla ovat aiempaa pidemmät. Samalla ajoaikoja Reisjärven ja Sievin välillä on lyhennetty.

Reisjärvi – Haapajärvi

Liikennettä on arkipäivisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Kaikilla vuoroilla on liityntäyhteyksiä juniin Haapajärven rautatieasemalla.

Hiekkasärkät – Kalajoki – Alavieska – Ylivieska

Liikennettä on arkipäivisin neljä, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen Kalajoelta ja Alavieskasta Ylivieskaan. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Junaliikenteen liityntävuorot ajetaan Hiekkasärkkien kautta.

Ylivieska – Oulainen

Liikennettä on arkipäivisin viisi vuoroa ja sunnuntaisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen kausilippu. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla. Lisäksi osa vuoroista ajetaan Savarin tai Oulaskankaan kautta.

Pyhäsalmi – Haapajärvi – Nivala – Ylivieska

Nivalan ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin kolme vuoroa kumpaankin suuntaan. Vuoroja voi käyttää ympärivuotiseen työmatkaliikenteeseen näiden paikkakuntien välillä. Työmatkustajille ja muille säännöllisesti matkustaville on saatavilla edullinen sarjalippu. Osa vuoroista ajetaan Nivalan Teollisuuskylään asti. Lisäksi Pyhäsalmen ja Ylivieskan välillä liikennöidään arkipäivisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan. Suurimmalla osalla vuoroista on liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Ylivieskan rautatieasemalla.

Nivalan ja Ylivieskan välinen liikenne täydentää Haapajärven ja Nivalan välistä markkinaehtoista liikennettä. Aamuisin vuorot kohtaavat Nivalassa siten, että muodostuu vaihdollinen yhteys Haapajärveltä Ylivieskaan. Myös iltapäivisin on vastaava vaihdollinen yhteys Ylivieskasta Haapajärvelle.

Tiedote julkaistu ELY-keskuksen 2.6.2022 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/jokilaaksojen-kuntien-valisen-joukkoliikenteen-kesaaikataulukausi-alkaa?publisherId=69817884&releaseId=69943186

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Vapaa-ajan palvelut

Liikuttavan hyvää yhteistyötä kunnan ja yritysten kesken

Kunnianhimoinen kaukalohanke käynnistyy Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena on yhdistää voimat lasten liikunnan edistämiseen ja luoda uusi toimintatapa kunta-yritys -yhteistyöhön. Ylivieskan pilottitoteutuksen opit tullaan tarjoamaan kaikkien Suomen kuntien saataville. Hankkeen yhtenä mahdollistajana on Euroopan johtava kaukalovalmistaja ICEPRO.

Aito huoli

Hankkeen taustalla on huoli lasten yleiskunnon ja toimintakyvyn heikkenemisestä, mitä osoittaa viimeisimpänä Opetushallituksen Move!-toimintakykymittaus. 5. ja 8. -luokkalaisille vuonna 2021 suoritetun mittauksen tuloksissa todetaan, että lähes puolella tutkituista nuorista toimintakyky on niin heikolla tasolla, että se voi häiritä arjessa selviytymistä. Hanketta koordinoivan LevelUpin toimitusjohtajan Jouni Anttilan kasvoilta paistaa huoli, kun hän kertoo ajatuksistaan.

– Sellainen kuva tulee, että esimerkiksi pihapelikulttuuri on katoamassa. Se, että liikutaan vähemmän tai aivan liian vähän rapauttaa jo motorisia perustaitojakin. Anttila muistuttaa lisäksi siitä, että liikkumattomuudella on yhteys oppimisvaikeuksiin ja sitä kautta jopa koko kansantalouteen – terveydenhuollon kustannukset nousevat, ja toisaalta oppimispolut mutkistuvat.

Matala kynnys

Hankkeen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että lapsille ja nuorille tarjotaan liikuntamahdollisuus mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

– Kaikilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta osallistua ohjattuun seuratoimintaan, muistuttaa Anttila.
– Uskomme, että tarjonta luo kysyntää, ja kaukaloille löytyy tätä kautta käyttäjiä; ja toisekseen hankkeen on kyllä tarkoitus palvella ihan kaiken ikäisiä. Viedään mukava ja vähän erilainen liikuntapaikka kohtuullisen lähelle kaikkia.

Myös Ylivieskan kaupungin hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen on samoilla linjoilla.

– Lasten ja nuorten liikkumisessa on varmasti tapahtunut polarisaatiota, aktiiviset liikkuvat aikaisempaa enemmän ja puolestaan vähemmän liikkuvat aikaisempaa vähemmän. Helposti saavutettavat matalankynnyksen liikuntapaikat ovat keskeisessä roolissa aktivoimaan kaikkia liikkumaan.

Kaikki hyötyvät

Kuntien näkökulmasta se, että liikuntapaikka tarjotaan liike-elämän tuella, on tietysti mukava ajatus, mutta ei aivan ongelmaton. Kampanjasta aiheutuu merkittävä kuluerä. Kuinka tähän on varauduttu?

– Projektin ajatukseen kuulu se, että kolmen vuoden kustannukset katetaan mukaan lähtevien yritysten toimesta, Anttila selvittää.
– Yritykset saavat näkyvyyttä paitsi konkreettisesti kaukalon laidassa, myös digitaalisen sertifikaatin muodossa.

Minkälaisille yrityksille tällainen yhteistyö sitten soveltuu – paikallisille vai valtakunnallisille?

– Sekä että, vastaa Anttila ytimekkäästi.
– Konseptissa yrityksen koolla tai toiminta-alueella ei ole merkitystä.

Kunnilta hanke vaatii ensimmäisen kolmen vuoden aikana ainoastaan maa-alueen, johon kaukalo pystytetään. Samalla kunta saa myös omiin käyttötarkoituksiinsa yhden liikuntapaikan lisää.

–  Meille päätös lähteä mukaan pilotoimaan yhteistyötä kaukalohankkeen toteuttamiseen oli selvä, Joose Kemppainen taustoittaa.
– Kaupungista löytyy johtava kaukalovalmistaja ja laaja liikuntamyönteinen yrittäjäverkosto, joten mukaan lähteminen oli itsestään selvää. Uskon myös, että hyvinvoinnin konkreettinen tukeminen olosuhteiden mahdollistamisella lisää alueen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa entistä monipuolisempaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa tulevaisuudessakin. Uskon, että tässäkin yhteistyöllä saadaan aikaan kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Itse kaukalo

Miksi juuri ICEPRO on mukana?

– ICEPROlla on jo jonkin aikaa sitten lanseerattu Playline tuoteperhe, eli pienempi kaukalo tuoteperhe, joka soveltuu sekä päiväkoti, koulu ja miksei myös yksityiskäyttöön. Vähän aikaa Jounin kanssa keskusteltuamme meillä oli syntynyt ajatus tästä kampanjasta, millä teemme kunnille lisäliikuntapaikan hankkimisen helpoksi, edesautamme lasten pihaliikuntaa ja teemme kampanjamme kautta tätä valtakunnallista ongelmaa näkyväksi. Samalla ICEPRO saa myös kaivattua näkyvyyttä Playline tuoteperheelle, hankkeen toinen puuhamies, ICEPRO:n toimitusjohtaja Lasse Pylväs vastaa.

ICEPRO on johtava kaukalovalmistaja Euroopassa, ja sen kaukaloita on nähty muun muassa jääkiekon MM-kisoissa. Nyt tarjottava kaukalo kulkee nimellä PLAYLINE ja sen strategiset mitat ovat: 7 x 15 metriä ja laidan korkeus sivuilla 0,55 metriä. Päädyissä on suojaus, jonka korkeus on 1,6 metriä laidan päälle. Kampanjapaketti sisältää lisäksi kaksi Leijonaliigamaalia ja maaliverkot. Kaukalossa on Stilmat-pelilattia, jonka päälle voi jäädyttää jään. Kesäisin kaukalossa voi pelata erilaisia pallopelejä, kuten jalkapalloa tai sählyä. Talvisin liikuntapaikka palvelee jäälajeja. Kampanjan kaukalot on ensisijaisesti suunnattu päiväkoti-, esikoulu- ja alaluokkaikäisille lapsille.

Pilotointi Ylivieskan kaupungin kanssa käynnistyi syksyllä 2021 laajalla yhteistyöllä ja sen tuloksena ensimmäinen kaukalo vihitään käyttöön Ylivieskassa alkukesästä 2022.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi ja palautti uudelleen käsiteltäväksi Tuomiperän tuulivoimapuiston rakennusluvat

Ympäristöpalvelut tiedottaa, 1.4.2022

Ylivieskan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 28.4.2020 rakennusluvat kahdeksan tuulivoimalan rakentamiseksi Tuomiperän tuulivoimapuistoon.

Rakennusluvat perustuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.12.2016 valitusten jälkeen vahvistuneeseen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan sekä poikkeamislupiin, joilla voimaloiden kokoa korotettiin kaavassa osoitettuun nähden.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 29.3.2022 kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämät luvat ja palauttanut ne uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluiden mukaan alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien ns. Nivalan reviiri, jonka alueen sisään Tuomiperän tuulivoimapuisto sijoittuu.

Oikeus toteaa, että susi on ns. luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettu laji. Liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Nämä lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Tällöin lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, ettei lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskieltoa rikota. Näiden kielteisten vaikutusten aiheutumista ei oikeuden mielestä ole voitu tässä tapauksessa poissulkea.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee hallinto-oikeuden päätöstä kokouksessaan myöhemmin keväällä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Tilinpäätös 2021: Kaupungin tulos selvästi talousarviota parempi

Avainluvut pähkinänkuoressa
Asukasluku (arvio 31.12.2021)
Tilikauden ylijäämä
Käyttötalouden toimintakate
Nettoinvestoinnit
Lainakanta
15359
4,2 milj. euroa
99 M€ (kasvu +6,2 %)
15,2 M€
125,9 milj. e (kasvu +4,6 milj.e)
+ Ylijäämäinen talous
+ Asukasluku jatkoi kasvua
+ Merkittäviä investointeja saatiin valmiiksi
(Taanilan ja Kaisaniemen koulut mm.)
– Ilman kertaeriä ja tehtyä veroprosentin korotusta, talous olisi ollut alijäämäinen

Ylivieskan kaupungin tilinpäätös 2021 on selvästi talousarviota parempi. Ylijäämäksi muodostuu 4,2 miljoonaa euroa, kun muutetussa talousarviossa ennakoitiin 1,2 milj. euroa. “Harkinnanvarainen valtionosuus, poikkeuksellisen korkeat myyntivoitot, kasvaneet verotulot ja valtion koronakorvaukset kunnille ovat hyvän tuloksen takana.” talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.

Hyvä tilikauden ylijäämä pienentää taseessa olevan kattamattoman alijäämän miljoonaan euroon, kun se korkeimmillaan vuonna 2019 oli 10,9 milj. euroa. “Kaupungin alijäämä on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä, joten tiukkaa talouskuria jatkamalla tavoitteen saavuttaminen on hyvin mahdollista. “

Kaupungin tilinpäätöksen suurin menoerä on peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuivatkin alle talousarvion, mihin vaikutti valtiolta saadut koronakorvaukset.

Elokuussa valmistuneet Taanilan ja Kaisaniemen koulut olivat Ylivieskan historian suurimmat investoinnit, joihin kului 2021 noin 5,8 ja 5,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kouluhankkeet maksoivat yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Kolmas valmistunut merkittävä kohde oli Simonpuiston päiväkoti.

Korkeasta investointimäärästä johtuen tulorahoituksella ei saatu rahoitettua kaikkia investointeja, vaan lainaa jouduttiin ottamaan lisää 4,6 milj. e. Kaupunkilaista kohti velkamäärä on 8197 euroa.

“Tästä lainamäärä kääntyy suunnitelmien mukaan laskuun vuonna 2022, kun investointimäärä vähenee selvästi.” Yliluoma toteaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Kasvatus ja opetus Työ ja yrittäminen Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Matkahuollon matkakorttien palvelupiste aloitti Ylivieskan Liikuntakeskuksessa

Matkahuollon matkakorttien osto- ja latauspalvelu siirtyi Ylivieskan Liikuntakeskukseen viime viikolla.  Voit hankkia uudet matkakortit tai ladata saldoa jo käytössä olevalle kortille jatkossa Liikuntakeskuksen kahvila Messistä.

Matkahuollon matkakortin voi nyt hankkia Ylivieskan Liikuntakeskuksessa. Liikuntakeskuksen kahvila Messi aloitti Matkahuollon palvelupisteenä viikolla 11 ja sen palveluihin kuuluu uusien matkakorttien myynti sekä matkakorttien lataus. Lipputuotteet, joissa on osoitettava oikeus ostamiseen, esimerkiksi KELAn koulumatkatukiliput, ostetaan myös palvelupisteeltä. Matkakorttien lisälataus on mahdollista jatkossakin palvelupisteen lisäksi useimmissa busseissa, kaikissa R-kioskeissa ja Bussiliput-sovelluksessa, jos matkapuhelimessasi on NFC-sirunlukuominaisuus. Palvelupiste myöntää myös Matkahuollon opiskelijakortteja. Voit lukea lisää opiskelijakorttien myöntämisperusteista https://www.matkahuolto.fi/opiskelijalippu-ja-opiskelijakortti.

”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden paikkakunnalla myös jatkossa”

Hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen

Tällainen palvelu ei ole ihan perinteinen kunnan toimintakentässä, miksi näin nyt Ylivieskassa. ”Halusimme varmistaa Matkahuollon palveluiden jatkumisen paikkakunnalla myös jatkossa”, kertoo hyvinvointijohtaja Joose Kemppainen. ”Meidän alueellamme suurin osa julkisen liikenteen käyttäjistä on perusopetuksen ja toisen asteen oppilaita. Olisi kohtuutonta ajatella, että palvelu siirtyisi pois paikkakunnalta ja ensisijaisena kärsijänä olisi juuri paikkakunnan lapset ja nuoret. Ehkäpä paikkakunnalla säilyvä palvelu herättäisi myös kiinnostuksen julkisen liikenteen käyttöön työmatkaliikenteessä”, Kemppainen jatkaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Apua ja tukea Ukrainan tilanteessa

Ukrainan sotatilanne on aiheuttanut meissä kaikissa huolta ja murhetta. Huoli sodanjalkoihin jäävistä siviileistä on herättänyt meidänkin alueellamme paljon vapaaehtoista avustustoimintaa. Tässä kootusti tietoa tällä hetkellä voimassaolevista ohjeista ja mahdollisista palvelunumeroista.

Ohjeita Ukrainasta Suomeen saapuville

Maahanmuuttoviraston laatimat toimintaohjeet Ukrainan kansalaiselle ja saavut Suomeen Venäjän hyökkäyksen takia

Ylivieska kaupunki toivoo saavansa tiedon Ukrainasta Ylivieskaan saapuvista/saapuneista sotaa paenneista ukrainalaisista. Tämä on tärkeää, jotta voimme ennakoida palvelujen järjestämistarvetta jo ennen maahanmuuttoviraston virallisia päätöksiä. Tietoja voi ilmoittaa kotouttamisasioita koordinoivalle Marita Öljymäki-Maaralle. Sähköpostitse. marita.oljymaki-maarala@ylivieska.fi tai soittamalla ma-pe 8-16 välisenä aikana p. 044 4294 471 

Kieliversiot:
Інструкції для тих, хто приїжджає у Фінляндію з України (ukr)

Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista.
Ilmoita Ukrainasta saapuvien kuljetuksista Maahanmuuttovirastolle ennakkoon

Ylivieskan kaupungin palvelupiste

Etkö löytänyt vastausta ongelmaasi? Ylivieskan kaupungin palvelupiste vastaa kysymyksiisi

Puhelimitse 044 4294 471
Arkisin klo 9-15

Sähköpostitse:
palvelupiste@ylivieska.fi

Huomioithan

Alueellamme on hiihtoloma viikolla 10. Lisäksi koronaepidemia saattaa vaikuttaa palveluihimme.

Poikkeustilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja huolta

On ymmärrettävää, että poikkeustilanne voi aiheuttaa huolta ja ahdistuneisuutta. Sota ja hätä voi herättää vanhemmissa ikäryhmissä muistoja sota-ajoista, mutta tavoittavat myös kaikenikäisiä lapsia ja nuoria niin median, somen, kavereiden kanssa juttelun kuin aikuisten keskustelujen kautta. Vanhempana on tärkeää kuunnella nuorta herkällä korvalla, pitää kiinni arjen rutiineista ja pitää yllä toivoa.

Valtakunnalliset kriisipuhelinnumerot ja nettisivut auttavat kriisienkin aikana

Mieli ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111

Sekasin-chat 12-29-vuotiaille

Punainen risti: Näin autat lasta ja nuorta kriisitilanteessa

Unicef: MIten toimia kun katastrofi pelottaa lasta

Pelastakaa Lapset ry: Lapset ja kriisin kohtaaminen

MLL: Lapsi uutistulvassa

Mieli ry: Mitä voin tehdä, jos puheet sodasta huolestuttavat?

Punainen risti: Tukea vaikeaan tilanteeseen

Ylen artikkeleista: sometutkija kehottaa pitämään taukoa TikTokista.

Tietoa avuntarjoajille Ukrainan kriisistä

Suomen Punainen Risti on perustanut Maahanmuuttoviraston pyynnöstä valtakunnallisen infopisteen avuntarjoajille, joka kokoaa tietoa tarjolla olevasta avusta ja välittää sitä eteenpäin avun koordinoimista varten.

Linkki Punaisen Ristin infopisteeseen

Haluan auttaa, kuinka lahjoittaa turvallisesti?

Vastuullinen Lahjoittaminen ry on listannut verkkosivuilleen tarkastuslistan, jonka voi käydä läpi, kun miettii lahjoitusta ja sen kohdetta. Järjestö kehottaa esimerkiksi tarkastamaan, että nämä kohdat ovat kunnossa ennen lahjoituksen tekemistä:

  • Onko keräystaholla www-sivusto ja tuntuuko sivuilla kerrottu tieto uskottavalta?
  • Onko keräystaholla yhteyshenkilö, joka voi antaa lisätietoja keräyksestä ja yhteisön toiminnasta?
  • Onko keräystahon antama tieto avointa ja luotettavaa? Onko mahdollista esimerkiksi saada yhteisön vuosikertomus?

Jos keräystahossa on jotain epäilyttävää tai epäselvää, Vala ry kehottaa, että silloin lahjoitusta ei kannata tehdä.

Poliisin ajankohtaisesta rahankeruulistasta voi myös tarkastaa, onko keräävällä taholla olemassa voimassaoleva rahankeruulupa. Listasta selviää myös, mihin taho aikoo kerättyjä varoja käyttää.
(Lue koko artikkeli: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008646799.html)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupunki osallistuu SPR:n hätäapukeräykseen

Ukrainan jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi 24.2.2022, on siviiliväestön inhimillisen kärsimyksen määrä merkittävä. Avun tarve alueella on ilmeinen. Suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat osoittaneet tukea ukrainalaisille mm. erilaisilla valaistuksilla ja muilla keinoilla.

Ylivieskan kaupunki on aiemmin käyttänyt mm. joulukortteihin varattuja määrärahoja eri hyväntekeväisyysjärjestöjen avustamiseen. Ottaen huomioon poikkeuksellinen konflikti Euroopassa ja sen laajat vaikutukset myös Suomeen ja Ylivieskaan, on perusteltua osoittaa tukea konfliktin uhreille ja antaa apua sodan vaikutusten lieventämiseen ja näin auttaa omalta osaltamme hädänalaisia.

Ylivieskan kaupunginhallitus on eilisessä kokouksessaan päättänyt osallistua Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräykseen Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi 5000 eurolla. Määräraha käytetään kaupunginhallituksen käyttövaroista.

#WeStandWithUkraine #punainenristi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare