Kategoria: Yleinen

Ylivieskan kaupunki juhli Rautateiden juhlavuotta Kasarmintorilla 11.6.2026. Juhlavuoden kansanjuhlassa julkistettiin höyryveturi Jumboa. Tilaisuudessa puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski:

– Arvoisa juhlaväki! Ylivieskan kaupungin puolesta minulla on kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän historialliseen rautateiden juhlavuoden kansanjuhlaan tänne kasarmialueelle!

– Päivälleen 140 vuotta sitten ensimmäinen juna saapui Ylivieskan asemalle. Juhlimme myös Ylivieska-Iisalmi- radan 100-vuotista historiaa. Rautateiden merkitys Ylivieskalle ja alueen kunnille on kiistaton. Juhlavuotta vietetään monin eri tavoin. Tammikuussa pidettiin juhlaseminaari, Rautateiden juhlavuosi- lehti julkaistiin alkuvuodesta, nyt vietämme kansanjuhlaa kasarmialueella ja monenlaisia muitakin ideoita on kehitteillä.  Molemmat radat ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin tärkeät niin Ylivieskan kuin alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. 

– Kun katsomme taaksepäin Pohjanmaan radan syntyhetkiin 1880-luvulla, meidän on mainittava ylivieskalainen kirjailija, lukkari ja valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Rautatien tulo Pohjanmaalle ei ollut itsestään selvyys, saati radan kulkeminen Ylivieskan kautta.  Vuoden 1882 valtiopäivillä käytiin ratalinjoista kovaa poliittista vääntöä. Toiset vaativat, että radan tulisi kulkea rannikkokaupunkien toisten mielestä sisämaan kautta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon valittiin myös Pietari Päivärinta. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, hyvä puhuja ja osasi esittää asiansa niin, että häntä kuunneltiin.  Hän jaksoi pitkäjänteisesti tehdä edunvalvontatyötä. Pietari Päivärintaa saamme pitkälti kiittää siitä, että Pohjanmaan rata kulkee Ylivieskan kautta Ouluun. Kun ensimmäinen juna höyryveturin vetämänä sitten pysähtyi 11.6.1886 Ylivieskan asemalle, paikalle sitä ihmettelemään oli saapunut runsaasti väkeä. Pietari Päivärinta piti puheen, rautatien rakentajia muistettiin, sekakuoro lauloi isänmaallisia lauluja ja juhlan kunniaksi tarjottiin kaikille nisukahvit.

– Pohjanmaan radan valmistuttua aloitettiin keskustelut yhdysradasta itään Savon rataan. Suunnitteluvaiheessa oli taas useita vaihtoehtoja.1900 valtiopäivillä jätettiin anomus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen. Seitsemän vuotta myöhemmin jätettiin  uudelleen anomus samasta ratalinjauksesta, joka hyväksyttiin 1909 valtiopäivillä. Rakentaminen alkoi 1917 ja radan vihkiäisiä vietettiin kesällä 1926. Ylivieska- Iisalmi- radan  valmistuttua Ylivieskasta tuli merkittävä risteysasema.

– Ratojen rakentaminen tarjosi ihmisille työtä, toimeentuloa. Kiskojen lisäksi rakennettiin siltoja, alikulkuja, pysäkkejä, asemarakennus, veturitalli, vesitorni, asemaravintola…  Säännöllisen liikenteen alettua tavaraliikenne keskittyi Ylivieskaan. Sen seurauksena 1900-luvun alussa kirkonkylällä oli mm.kauppoja, apteekki, lääkäri, sahoja, meijereitä, kansakoulu, säästöpankki jne. Rautatiet tarjosivat nopeammat yhteydet henkilö- ja tavaraliikenteelle niin etelään, pohjoiseen kuin itään. Syntyi uusi rautatieläisten ammattikunta. Ihmisiä muutti eri paikkakunnilta Ylivieskaan töihin.  Tänä päivänä, kun katsomme ympärillemme, voimme todeta, että Ylivieska ei olisi se alueen dynaaminen kaupan ja palvelujen keskus kuin se tänä päivänä on ilman rautateitä.

– Hyvät kuulijat Höyryveturit liikennöivät 1860-luvulta 1950-luvulle. Niiden käyttö loppui kokonaan 1975. Dieselvetureilla korvattiin höyryvetureita  pika- ja tavarajunissa 1950-luvulta alkaen. Pohjanmaan rata sähköistettiin 1980- luvulla ja Iisalmen radan sähköistäminen valmistui 2024. Pohjanmaan rata eli päärata on Suomen rautatieverkon henkilö- ja tavaraliikenteen runko. Pohjois-Pohjanmaalla pääradan kehittäminen on edunvalvonnan kärkihanke. Oulu- Liminka-kaksoisraiteen rakentaminen alkaa ja Liminka- Ylivieska-kaksoisraiteen suunnittelua kiirehditään, koska matkustajamäärät kasvavat vauhdilla. Ylivieskan asemaltakin tehdään 300000 matkaa vuodessa. Suunnitelmien mukaan Ylivieskasta pääsee jo loppukesällä junalla Haaparantaan Ruotsiin. Päärataryhmä julkisti huhtikuussa uuden strategian, jossa se esittää pääradan kehittämistä seuraavien vuosikymmenten aikana kansainväliseksi liikenneväyläksi turvaamaan mm. Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

– Hyvä juhlaväki! Kasarmialue ja vuonna 1886 valmistunut asemarakennus ovat merkittävä osa Ylivieskan historiaa. Aikoinaan valtionrautateiden omistuksessa ollut alue siirtyi Ylivieskan kaupungille vuonna 2004. Viime vuosina kasarmialue on kokenut huomattavan muodonmuutoksen.  Huonokuntoisimpia rakennuksia on purettu ja tilalle on rakennettu 2024 valmistunut Kasarmintori. Siitä on tullut suosittu kaupunkilaisten ja vierailijoiden kohtaamispaikka. Torille on rakennettu kioski ja esiintymislava, kolme vanhaa asuinrakennusta ja vesitornia on kunnostettu. Asemarakennuksessa ja muissa kunnostetuissa rakennuksissa toimii useita yrityksiä. Historiallisesti merkittävä alue on noussut uuteen arvoon kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä. Yli 100- vuotiaat rakennukset kertovat ajasta, jolloin rautatie toi pienelle maalaispaikkakunnalle uutta elinvoimaa ja kehitystä.

– Tänään vesitornissa on avoimet ovet ja siellä on katsottavissa Pohjanmaan radan 100-vuotisjuhliin kuvattu video. Mielenkiintoinen kohde on myös väliaikaisesti Kasarmin puodissa toimiva POP UP-museo, jonne on lahjoitettu esineistöä. Suunnitelmissa on saada rautatiemuseolle pysyvät tilat kasarmialueelta.

– Dieselveturien yleistyessä höyryvetureita päätyi romutettaviksi. Osa kuitenkin pelastettiin museokäyttöön. Ylivieskalainen veturinkuljettaja Eljas Luomanen oli keskeisessä roolissa edessänne komeilevan höyryveturi Jumbon saamisessa Ylivieskaan. Rautatiehallitus luovutti veturin Ylivieskan veturimiesten perustaman museotoimikunnan käyttöön vuonna 1978. Ehtona oli, että veturi säilytetään varikolla ja sen entisöinti tapahtuisi toimikunnan kustannuksella. Tämä tavarajunaveturi Tv1 numero 943 tuotiin Ylivieskaan Iisalmesta ja sijoitettiin VR:n varikolle. Höyryveturi on rakennettu Tampellan konepajalla 1933. Samanlaisia höyryvetureita valmistettiin Suomessa 142 kpl. Kyseiset veturit olivat vahvoja, tehoa 1000 hevosvoimaa. Ne oli tehty vetämään pitkiä ja painavia tavarajunia ja saivat siksi lempinimen ”Jumbo”. Höyryveturin piippu vaihdettiin sen mukaan poltettiinko veturissa puuta vai hiiltä. Veturissa nyt paikallaan olevaa piippua on käytetty puuta poltettaessa. Veturin perässä on tenderi eli polttoaine- ja vesivaunu. Asema-alueelle rakennetuista vesitorneista täytettiin veturin vesisäiliö, vettä mahtui 16000 l ja kolmen tunnin välein piti pysähtyä ottamaan uusi kuorma, 13 kuutiota polttopuita.

– Ylivieskalaiset veturimiehet kunnostivat Jumbon osa osalta vuosina 1980 ja -81. Veturia on kunnostettu myös vuonna 1997 ja kevään 2026 aikana. Omistus siirtyi virallisesti Ylivieskan kaupungille viime vuoden lopulla. Rautateiden juhlavuoden kunniaksi kaupunki on siirtänyt höyryveturin tendereineen veturitallilta toukokuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä tänne Rautatiekadun varrelle kunniapaikalle. Aikamoinen suoritus, onhan veturilla painoa 96200 kg, pituutta 17,8 m ja tenderillä painoa 20000 kg.

– Hyvä juhlaväki! Kiitos kuuluu paikallisille veturimiehille, joka herättivät Jumbon uuteen loistoon. Heidän ansiostaan se seisoo tässä pysyvällä pääteasemalla upeana muistomerkkinä.

– Vihimme nyt höyryveturi Jumbon uuteen tehtävään museokohteena. Olkoon se täällä aseman seudulla ilona ja ylpeyden aiheena kaikille ylivieskalaisille ja matkaajille!

– Paljastamme myös laatan, johon tekstin on koonnut museosihteeri Kati Pehkonen, ja samalla avaamme Jumbon historian kaupunkilaisten ja matkailijoiden luettavaksi.

Kaisa Haapakoski  
Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lähde:
Pop-up rautatiemuseo opasesittely Kati Pehkonen 25.5.2026
Sanomalehti Kalajokilaakso 14.7.2010 ja 10.6.2021
Rautatie juhlavuosi verkkosivut www.ylivieska.fi/rautatiejuhlavuosi/

§ 194 Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Pajukoski II -tuulivoimapuiston osayleiskaavan sekä kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditut vastineet.

Asian käsittely:
Kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ilmoitti esteellisyydestään (yhteisöjääviys) ja poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Myös valtuuston 1. varapuheenjohtaja Tiina Junttila ilmoitti esteellisyydestään (osallisuusjääviys) ja poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Asian esittelijänä toimi vs. hallintojohtaja Tiina Isotalus.

Asiantuntijoina kuultiin OX2 Finland Oy:n Heli Harjulaa ja Karoliina Komulaista, FCG Finnish Consulting Group Oy:n Susanna Paanasta sekä vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Esa Taka-Eilolaa.

Keskustelun aikana Tanja Laakkonen esitti, että kaupunginhallitus esittäisi kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hylkäämistä. Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.

Tanja Laakkonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen ja esittää kaupunginvaltuustolle Pajukoski II -tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä.

§ 195 Salmiperä–Joonaala–Huhmari ulkoilureitin reittisuunnitelma

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi ulkoilureitin reittisuunnitelman valmistelutilanteen sekä hanketoimijan kanssa sovitun vastuunjaon reitin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Asian käsittely:
Asiantuntijana kuultiin vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Esa Taka-Eilolaa.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 196 Hakalahdenkadun asemakaavan laajennus

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen ja hyväksyy siihen laaditut vastineet sekä hyväksyy Hakalahdenkadun asemakaavan laajennuksen.

Asian käsittely:
Asiantuntijana kuultiin vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Esa Taka-Eilolaa.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 197 Kaupungin suostumus voimajohdon sijoittamiseksi / Finnish Renewables Vasama Grid SPV Oy

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus antaa suostumuksen hakemuksen mukaisen voimajohdon ja siihen liittyvien rakenteiden sijoittamiseen kaupungin omistamille alueille.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 198 Liikenne- ja logistiikkavirtojen selvityshanke

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus käynnistää liikenne- ja logistiikkavirtojen selvityshankkeen, hyväksyy hankkeen tavoitteet, toteutustavan ja alustavan kustannusarvion sekä valtuuttaa elinvoimapalvelut vastaamaan hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta yhdessä teknisen toimen kanssa.

Asian käsittely:
Asiantuntijana kuultiin elinvoimajohtaja Marjaana Haapakoskea.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 199 Vieskan Teollisuustalo Oy:n liikehuoneisto 1:n tilojen osakkeiden myynti

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus päättää myydä kaupungin omistamat Vieskan Teollisuustalo Oy:n osakkeet nro 1–416 Kivioja Assets Oy:lle 220 000 euron kauppahinnalla.

Asian käsittely:
Asiantuntijana kuultiin talousjohtaja Joonas Yliluomaa.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 200 Täyttölupa nuorisotyöntekijän toimen jatkolle

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus myöntää täyttöluvan nuorisotyöntekijän toimelle määräajalle 1.7.–31.12.2026.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 201 Ylivieskan kaupunkistrategia 2026–2030

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Ylivieskan kaupunkistrategian 2026–2030 hyväksymistä liitteen mukaisesti.

Asian käsittely:
Keskustelun aikana kaupunginjohtaja Maria Sorvisto täydensi päätösesitystään. Strategiamittariston osaamista koskevaan osioon lisättiin uusi mittari, jossa seurataan kelpoisen opetushenkilöstön osuutta (kelpoisten opettajien prosenttiosuus).

Päätös:
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle strategian hyväksymistä täydennetyllä mittaristolla.

§ 202 Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokousaikataulu syksyllä 2026

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginhallituksen kokousaikataulun syksylle 2026 sekä merkitsee tiedoksi kaupunginvaltuuston kokousaikataulun ja lähettää sen valtuuston päätettäväksi.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 203 Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalon yhtiökokous 10.6.2026

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus antaa kaupungin yhtiökokousedustajalle toimiohjeen yhtiökokousta varten.

Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.

§ 204 Kunnan edustajan nimeäminen vuoden 2026 kutsuntoihin

Päätösesitys:
Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajat ja varaedustajat vuoden 2026 kutsuntalautakuntaan.

Päätös:
Kaupunginhallitus nimesi kutsuntalautakunnan jäseniksi Juha Isokosken ja Miika Kangaskorten sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen Heikki Jokisen ja Maija Huuhaan.

Kokouksen keskeiset linjaukset

Kaupunginhallitus päätti esittää Pajukoski II -tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Lisäksi hallitus vei valtuuston käsiteltäväksi Ylivieskan uuden kaupunkistrategian vuosille 2026–2030 täydennettynä opetushenkilöstön kelpoisuutta seuraavalla mittarilla. Kokouksessa hyväksyttiin myös liikenne- ja logistiikkavirtojen selvityshankkeen käynnistäminen sekä päätettiin Vieskan Teollisuustalo Oy:n osakkeiden myynnistä Kivioja Assets Oy:lle.

Kaupunginhallituksen allekirjoitettu pöytäkirja löytyy kaupunginhallituksen verkkosivuilta

Lisätiedot:
vs. hallintojohtaja
Tiina Isotalus
tiina.isotalus@ylivieska.fi

044 4429 621