Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Verkasalon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Verkasalon tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksytty

Hanke sijoittuu kolmen kunnan (Kalajoki, Alavieska ja Ylivieska) alueelle, Kalajoen Rautiosta noin 3 kilometriä itään, Ylivieskan keskustasta noin 7 kilometriä länteen ja Alavieskan keskustasta noin 7 kilometriä etelään. Kaava-alueen koko on noin 700 hehtaaria.

Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Ylivieskan kaupunkiin 9 tuulivoimalan ja niihin liittyvien huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman rakentaminen laatimalla MRL 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan 6.10.2025 § 71.

Osayleiskaava on lainvoimainen 17.12.2025.

— — — — — — — — —

Liite 11, Havainnevideo Verkasalon tuulivoimahankkeesta: katso tästä

— — — — — — — — —

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Kansalaisopisto Yleinen

Kansalaisopisto joululomalla 22.12.2025 -6.1.2026

Hiljennymme joulun viettoon

ja toimisto on suljettu 22.12.2025-6.1.2026

Olemme työn ääressä jälleen 7.1.2026

Hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Kansalaisopisto Yleinen

Ilmoittautuminen kansalaisopiston kursseille

Tiesithän, että kursseillemme voit ilmoittautua 24/7 myös loman aikana www.uusi.opistopalvelut.fi/ylivieska

Tervetuloa opiskelemaan!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Joulun ja uudenvuoden aika vaikuttaa Pohteen palveluihin

Joulun ja uudenvuoden aika vaikuttaa Pohteen palveluihin – toimi näin, jos tarvitset hoitoa tai neuvoja

Vastaanotot

Sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanotot ovat kiinni jouluna 24.–26.12.2025, uudenvuodenpäivänä 1.1.2026 ja loppiaisena 6.1.2026, ja osa on kiinni myös laajemmin.

Poikkeusaukioloajat löydät Pohteen verkkosivuilta.

Digitaalisen sote-keskuksen chat palvelee normaalisti ja voit keskustella sairaanhoitajan kanssa myös pyhänä. Chat on auki maanantaista perjantaihin kello 7–21 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 8–18. Asiointi Digitaalisessa sote-keskuksessa tapahtuu kirjautumalla OmaPohteeseen Pohteen verkkosivuilla tai OmaPohde-sovelluksessa.

Jos haluat arvioida oireesi ensin itse verkossa: täytä Omaolon oirearvio osoitteessa omaolo.fi.

Jos haluat ensin lisätietoja verkossa: Koko maan kattavan Terveyskylän verkkosivuilla on Päivystystalo, josta saat itsehoito-ohjeita ja sen kautta voit käyttää Päivystyshelppi-palvelua, joka ohjaa ja neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Osoite on terveyskyla.fi/paivystystalo.

Päivystys ja kiireellinen hoito illalla, yöllä, viikonloppuna ja juhlapyhänä

Soita Päivystysapuun 116 117.

Hätätilanteessa soita 112.

Päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa annetaan illalla, yöllä, viikonloppuna ja juhlapyhänä seuraavissa paikoissa:

Oulaskankaan ja Raahen kiirevastaanotot (auki joka päivä kello 8–22)

Oulun seudun yhteispäivystys OYSissa (aina auki)

Kuusamon sosiaali- ja terveyskeskuksen päivystys (aina auki).

Muista

Jos vointi on huono tai kivut kovat esimerkiksi illalla tai yöllä, soita Päivystysapuun heti – älä odota aamuun. Hätätilanteessa soita aina 112.

Lisätietoja Pohteen verkkosivuilta www.pohde.fi/ajankohtaista

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupunginhallituksen kokouksen 15.12.2025 päätöksiä

Irtaimen investointimäärärahan kohdentaminen 2026

Kaupunginhallitus päätti kohdentaa irtaimen investointimäärärahan seuraavasti vuodelle 2026:

– Yleissivistävät koulutuspalvelut 15.000 euroa
– Liikuntapalvelut 20.000 euroa
– Tekniset palvelut 155.000 euroa

Kartoittajan toimen täyttäminen

Kaupunginhallitus päätti myöntää täyttöluvan kartoittajan toimelle 1.1.2026 alkaen.

Kaupunkisuunnittelupäällikön viran täyttäminen

Kaupunginhallitus päätti

1. muuttaa virkanimikkeen kaupunginarkkitehdistä kaupunkisuunnittelupäälliköksi,

2. myöntää täyttöluvan kaupunkisuunnittelupäällikön virkaan 1.1.2026 alkaen.

Kaupunkisuunnittelupäällikön tehtävien väliaikainen hoitaminen

Kaupunginhallitus päätti myöntää 1.1.2026 alkaen täyttöluvan avoimen viran määräaikaiseen hoitamiseen siihen saakka, kunnes kaupunkisuunnittelupäällikön virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu ryhtyy suorittamaan virkaan kuuluvia tehtäviä.

 Tilapalvelupäällikön tehtävien väliaikainen hoitaminen

Kaupunginhallitus päätti

1. perustaa tilapalvelupäällikön viran,

2. myöntää täyttöluvan tilapalvelupäällikön tehtävien hoitamiseen 1.1.2026 alkaen, 31.12.2026 saakka.

Kotiseutuyhdistyksen kuntalaisaloite Rautatiemuseon perustamiseksi Ylivieskaan

Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Nuorisovaltuuston kuntalaisaloite Ylivieskan skeittiparkin kehittämisestä

Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle, ja kaupunginhallitus odottaa hyvinvointilautakunnan käsittelyn asiaan.

Vasemmiston valtuustoryhmän valtuustoaloite, jalankulku/pyörätien valaiseminen kaksi-kolme valaisinta (2-3) Koskelantienkohta – Unikontienpää

Kaupunginhallitus merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunginjohtajan kehityskeskustelu 2025

Kaupunginhallitus kävi kaupunginjohtaja kanssa kehityskeskustelun, jonka tuloksena sovittiin kaupunginjohtajan työn painopisteet.

Lisätietoja asiassa antaa:

Marjaana Haapakoski
vs. hallintojohtaja
044 4294 611
marjaana.haapakoski@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Rautateiden juhlavuosi 2026 Ylivieska

Ensi vuonna Ylivieskassa on syytä juhlaan, kun Pohjanmaan rata täyttää 140 vuotta. Samalla vietämme myös Ylivieska-Iisalmi -radan 100-vuotisjuhlaa.

POHJANMAAN RADAN alkuvaiheet ovat 1863 vuoden säätyvaltiopäivissä, jolloin aloitettiin pohdinnat Pohjanmaan radan linjauksesta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon vuoden 1882 alussa valittiin myös ylivieskalainen valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Ratatyöt Kokkolan ja Oulun välillä alkoivat vuonna 1885.

Ensimmäinen höyryjuna saapui Ylivieskan rautatieasemalle 11.6.1886.

YLIVIESKA-IISALMI -rata (Kyösti Kallion rata). Helmikuussa 1900 valtiopäiville jätettiin anomusehdotus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta, Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen kulkevalle rautatielinjalle. Yhtenä anomusehdotuksen allekirjoittajana oli ylivieskalaissyntyinen Kyösti Kallio. Vuonna 1917 ratatyöt pääsivät käyntiin Iisalmella. Vuoden 1924 alussa radan rakentaminen alkoi myös Ylivieskan päässä. Heinäkuussa 1925 kiskotusporukat kohtasivat Nivalassa ja silloinen kulkulaitosministeri Kyösti Kallio naulasi viimeiset kiskot Heikkilän maiden kohdalla. Viimeinen ratatöiden pätkä Haapajärveltä Ylivieskaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.12.1925. Radan varsinaiset vihkijäiset pidettiin 25.7.1926.

140 vuotta myöhemmin Ylivieska on merkittävä risteysasema. Raideliikenne on vilkasta, niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Ylivieskan juna-asemalta nousee junaan, laskeutuu tai vaihtaa junayhteyttä noin 280 000 matkustajaa vuosittain. Kaikki pääradan matkustajajunat pysähtyvät Ylivieskan asemalla. Lisäksi matkustusajat pohjoiseen ja etelään ovat nopeutuneet. Tällä kaikella on iso merkitys Ylivieskan kasvuun ja kehitykseen.

Ylivieskan kaupunki juhlistaa pyöreitä täyttävää raideliikennettä järjestämällä juhlavuoden seminaarin 23.1.2026 Kulttuurikeskus Akustiikassa. Lisäksi 11.6.2026 vietämme rautateiden juhlatapahtumaa Kasarmin torilla.

Rautatie juhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös tabloid-lehti, jonka voit hakea luettavaksi kaupungin eri palvelupisteistä helmikuun loppupuolella.

Tervetuloa juhlavuosi 2026!

Ylivieskan rautatieasema 1886 ja nyt

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Yleinen

Kaupunginjohtaja Maria Sorvisto seutukaupunkiverkoston puheenjohtajaksi

Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto siirtyy seutukaupunkiverkoston puheenjohtajaksi vuoden 2026 alusta.

Sorvisto on toiminut verkoston varapuheenjohtajana kaksi vuotta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana aloittaa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toisena varapuheenjohtajana Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen. Verkosto on vahvistanut valinnat perjantaina 12.12.2025 kokouksessaan.

Seutukaupunkiverkostoon kuuluu 57 kaupunkia ympäri Suomen. Seutukaupungit ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Seutukaupungeissa on yli 900 000 asukasta, 110 000 yritystä ja 345 000 työpaikkaa. Seutukaupungit ovat tehneet yhteistä edunvalvontatyötä jo pitkään.

Seutukaupungit ovat kiinteä osa hallituksen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta ja käyvät tiivistä vuoropuhelua valtion kanssa Työ- ja elinkeinoministeriön kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen alaisessa seutukaupunkijaostossa.

Seutukaupunkiverkosto: Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri, Äänekoski

Lisätietoja seutukaupunkiverkostosta Kuntaliiton verkkosivuilta (www.kuntaliitto.fi)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Työ ja yrittäminen Yleinen

Työllisyyspalvelut jouluna ja vuodenvaihteessa – poikkeuksia aukioloissa ja palveluissa

YKN-työllisyysalueen toimipisteiden ja puhelinpalvelun palveluajoissa on poikkeuksia joulun ja uuden vuoden yhteydessä. Poikkeukset koskevat myös asiakaspalvelua sähköpostitse.

Työllisyyspalvelut on kokonaan suljettu 24.–26.12.2025 sekä uudenvuodenpäivänä 1.1.2026 että loppiaisena 6.1.2026.

Normaaliin rytmiin työllisyyspalveluissa palataan 7.1.2026 alkaen.

Starttiraha- ja palkkatukihakemuksia ei käsitellä 22.–31.12.2025.

Palveluajat 22.12.2025–6.1.2026

  • 22.–23.12. Kaikki toimipisteet kiinni, mutta palvelemme etänä; asiakaspalvelu auki normaalisti
  • 24.–26.12. Työllisyyspalvelut suljettu joulun ajan
  • 29.–30.12. Työllisyyspalvelut avoinna normaalisti
  • 31.12. Työllisyyspalvelut avoinna kello 9–11.30
  • 1.1. Työllisyyspalvelut suljettu uudenvuodenpäivänä
  • 2.1. Kaikki toimipisteet kiinni, mutta palvelemme etänä; asiakaspalvelu auki kello 9–11.30
  • 5.1. Työllisyyspalvelut avoinna normaalisti
  • 6.1. Työllisyyspalvelut suljettu loppiaisena

Sievissä, Alavieskassa ja Merijärvellä asiointi toimipisteessä aina vain ajanvarauksella. Otathan myös huomioon, että toimipisteet ja puhelinpalvelu ovat suljettuina kello 11.30–12.30 lounastauon ajan.

Asioi sähköisesti Työmarkkinatorilla

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupunginvaltuuston 8.12.2025 kokouksen päätökset

Takaisin
Kategoriat
Podcast Yleinen

Ylivieskan kaupungin podcast: Millä mielellä uuteen valtuustokauteen?

Tallenne

Tallenteen tekstiversio

Maria Sorvisto

[ 00:00:00 ] Tervetuloa kuulemaan Ylivieskan kaupungin podcast-sarjaa.

Minä olen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja minulla on tänään täällä studiossa mukana valtuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski ja hallituksen puheenjohtaja Teuvo Nissilä.

Ja me keskustellaan tänään, että miten uusi valtuustokausi on lähtenyt liikenteeseen ja miten tällä kaudella ehkä sitten mennään eteenpäin.

Mutta aloitetaanko siitä, että kertokaa lyhyesti vähän itsestänne ja mikä sai teidät politiikan pariin, Kaisa?

Kaisa Haapakoski

[ 00:00:34 ] Kiitoksia. Aikanaan lähdin ehdokkaaksi, kun olin pitkään vetänyt kuoroja, lähinnä lapsi- ja nuorisokuoroa. Ja meillä Ylivieskan kaupungissa ei ollut yhtään akustista salia. Tästä syystä lähdin ajamaan tänne sitä ja niinhän se sitten muutaman kauden jälkeen onnistuikin, ja 2003 valmistui Ylivieskaan tämä kulttuurikeskus Akustiikka, joka on ollut meidän imagollekin hyvä asia ja kaikin puolin palvellut musiikin harrastajia Ylivieskassa. Ja siitä asti on sitten tullut aina valittua valtuustoon nyt alkoi kymmenes kausi valtuutettuna.

Ja tänä aikana olen ehtinyt olla melkein kaikkien hallintokuntien Luottamustehtävissä ja monissa ylikunnallisissa myöskin. Ja viimeksi ehkä vaativin tehtävä oman kunnan näiden luottamustehtävien lisäksi oli Jedun valtuuston puheenjohtajana toimiminen.

Maria Sorvisto

[ 00:01:34 ] Siinä on paljon kokemusta kunta-alalta ja monenlaisista tehtävistä kertynyt. Akustiikasta täytyy vielä sanoa, että tällähän me tälläkin hetkellä istumme. Akustiikassa vierailee vuosittain noin 80 000 kävijää ja niitä kävijöitä on muualtakin kuin Ylivieskasta. Teuvo, sinulla on vähän lyhempi ura politiikassa. Mikä sai sinut lähtevään mukaan vaaleihin ehdokkaaksi?

Teuvo Nissilä

[ 00:01:57 ] Joo, kiitos, joo tosiaan toisin kuin Kaisalla on pitkä kokemus, mä oon sitten sieltä toisesta päästä, eli kovin lyhyt on vielä tämä kokemukseni. Viisi kuukautta tässä nyt on. tätä uutta valtuustokautta mennyt ja olen tosiaan ihan tuore. Tuore kaupunginvaltuutettu en ole aikaisemmin ollut valtuutetun tehtävässä ja siitä sitten voi sanoa, että hyppy syvään päätyy vielä, että hallituksen puheenjohtajaksi kerta heitolla.

No minulla politiikkaa kohtaa on ollut semmoinen niin kuin Valtava kiinnostus aina ja tietenkin tuon oman ammattitaustankin vuoksi olen aina ollut yhteiskunta-asioista kiinnostunut. Ja tuota. Minulla ei sellaista yksittäistä mitään asiaa tai teemaa ole, minkä takia minä lähdin, mutta ajattelin näin, että kun paluumuuttajana tänne synnyinseudulle kolme vuotta sitten perheeni kanssa muutettiin, niin ajattelin, että se voisi vielä olla sellainen asia, mihin voisi lähteä mukaan siellä kotikaupungissa.

Ja nimenomaan siksi, että minä näen kun maailmalla olleena ja suuremmissa kaupungeissa pitkään asuneena, että Ylivieskalla on aivan valtava potentiaali. Tätä kaupunkia kannattaa todella kehittää. Ja se oli ehkä semmoinen eteenpäin työntävä voima siinä, että miksi sitten lähdin. Nyt olen ihan tyytyväinen, että tuli lähdettyä.

Maria Sorvisto

[ 00:03:28 ] Kyllä. Itse olen aina kokenut, että kyllä kunta-asiat ovat sellaisia, elämänmakuisia pääsee vaikuttamaan asioihin, mutta myös ihmisen kokoisia asioita, mitä meillä kaupungilla käsitellään. Mitenkäs? Valtuustokausi on lähtenyt käyntiin, niin kuin Teuvo totesi, tuossa viisi kuukautta on menty ja monta kokousta on jo tässä vaiheessa kerätty pitääkin.

Teuvo Nissilä

[ 00:03:51 ] Joo, tosiaan nyt on tuommonen aika on kulunut, kesästä on jo tultu tänne lähemmäksi joulua jo. Voi sanoa, että valtavan hyvin on lähtenyt. Minähän en voi verrata sitä mihinkään muuhun valtuustokauteen, kun ei kokemusta ole, mutta tämä lyhyellä aikaa tullut kokemus on osoittanut sen, että meillä on erittäin hyvä valtuutettujen joukko Ylivieskassa eri puolueista. Valtuutettuja ja valtavaa hyvää yhteistyötä. Näin olen sen saanut ymmärtää ja tämmöisen käsityksen olen sitä saanut. Ja tämmöinen yhteisen tekemisen meininki, niin siellä luottamuspuolella kuin sitten yhteistyössä. Meidän kaupungin erittäin hyvän virkahenkilöstön kanssa ja mistä nyt erityisesti iloitsen. Olen iloinen siitä, että meillä on yhteinen näkymä Ylivieskan suhteen. Me nähdään Ylivieska kasvukaupunkina, kasvupaikkana monessakin mielessä. Totta kai tunnistetaan myös haasteetkin, mitä tässä kaupungissa on, mutta ennen kaikkea nähdään positiivisesti kaupungin kaikki mahdollisuudet. Mitä kaikkea hyvää täällä on. Mä oon siihen kiinnittänyt erityisesti huomiota, kun oon kuunnellut puheenvuoroja mitä valtuutetut ovat käyttäneet. Sillä mielin niin kuin erityisen hyvää näköalaa siihen, että tämäkin valtuustokausi vie palamatkaa, mahdollisesti Ylivieskaa eteenpäin.

Maria Sorvisto

[ 00:05:16 ] Kiitoksia. Kaisa, miltä valtuustokauden käynnistys näyttää sieltä valtuuston puheenjohtajan näkövinkkelistä katsoen?

Kaisa Haapakoski

[ 00:05:24 ] No heti kauden alussa kokoonnuimme valtuustoseminaariin Laukaalle jo meillä pitempään valtuustossa olleilla ja uusilla valtuutetuilla. Oli siellä mahdollisuus tutustua. Asiantuntijan johdolla sitten aloitimme kuntastrategian työstämisen. Ja olemme jatkaneet. strategian laadintaa iltakouluissa sitten myöhemmin vielä. Valtuutetuista noin puolet on uusia ja näin olemme saaneet heidätkin heti mukaan, vaikuttamaan kotikuntamme tulevien vuosien toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Olemme myös käyneet viime kaudella laaditut valtuuston pelisäännöt, läpi ja mielestäni ilmapiiri kokouksissa on ollut hyvä. Keskustelu toisia arvostavaa, näyttäisi siltä, että on kaikki edellytykset rakentavaan päätöksentekoon tällä kaudella.

Maria Sorvisto

[ 00:06:21 ] Kyllä, strategiatyöstä tuosta muutamalla sanalla mainitsittekin, sehän meillä nyt on menossa, meillä Ylivieskassa on ollut tavoitteena pitkään. Kasvun kaupunki. Mitä odotuksia tälle valtuustokaudelle teillä on? Jatkuuko Ylivieskan kasvu? Haluaako Kaisa aloittaa?

Kaisa Haapakoski

[ 00:06:39 ] Ylivieskan asukasluku on kasvanut lähes koko 2000-luvun. Ja pandemia aiheutti siihen vähän hämminkiä. Ja sen väistyttyä nyt uskon kyllä Ylivieskan kasvuun tälläkin valtuustokaudella. Tänä vuonna on jo vietetty useiden yritysten avajaisia. Erityisen ilahtunut olen Taanilan alueen rakentumisesta. VaasaGroup rakennuttaa parhaillaan 11 000 neliötä vuokratilaa, jota sitten yritykset voivat vuokrata Ja tiedossa on, että Ainakin Keskon Citymarketin toiminta siirtyy Taanilaan isompiin tiloihin. Ruotsalaisen vähittäiskauppaketjun Rustan myymällä tulee sinne uutena toimijana. Muitakin yritysneuvotteluja on käynnissä, mutta ne eivät ole vielä maalissa. Ja kun yrityksellä menee hyvin, niin työpaikkoja ja kasvua syntyy luotan tähän.

Maria Sorvisto

[ 00:07:37 ] Entäpäs Teuvo, mitä odotuksia sinulla tälle meneillään olevalle kaudelle on? Onko kasvua? Sinunkin näköpiirissä.

Teuvo Nissilä

[ 00:07:46 ] Joo, kyllä mä ihan samalla tavalla näen kuin Kaisakin säkin tämän kaupungin kasvun ja sen mahdollisuudet, että tässä kun katsoo ympärille ja kaupunkia ja sitten. Voidaan lähes, ei nyt ihan viikoittain, mutta kuukausittain lukea uutisista, että mitä kaikkea uutta Ylivieskaan tulee. Perä toisessa jälkeen uusia yrityksiä ja uusia, palvelukonsepteja yritykset tuo tänne ja tarjoaa. Mä uskon edelleen tähän asiaan näiden yritysten kautta, tulee sitä kasvua, ne tuo meille työpaikkoja, ne tuo meille palveluita. Ja sitten tietenkin väestön osalta on tietenkin se, että yrityksethän nyt ei välttämättä suoraan niitä asukkaita tuo lisää, työpaikkoja tuo, mutta että uskoisin tähän väestönkin kasvuun sillä tavalla kuin me ollaan. Kaupungissa saataisiin enemmän päätä auki, jos niin voi sanoa, niin asuntorakentamiselle kaikin tavoin.

Teuvo Nissilä

[ 00:08:47 ] Ajattelen näin, että meidän kaupunkina pitää, jos ei itse, niin ainakin luoda mahdollisuuksia. kaikin tavoin edesauttaa sitä, että meillä on rakentamiskelpoisia tontteja niin yrityksille niin asuntorakentamiseen. Kaikkeen tähän, tämähän se kasvun edellytys on, mutta ennen kaikkea tämä yritysten tuleminen, niin minä ajattelen sen niin, että jos yrittäjäkin huomaa sen, että tänne kannattaa investoida ja tänne kannattaa yritys tuoda, niin, me sitten ymmärretään se kyllä kaupungillakin, että yrityksissä ollaan tässä aina askeleen edellä.

Maria Sorvisto

[ 00:09:21 ] Kyllä, näinhän se on ja jotenkin itsestänikin tuntuu, että eletään tosi innostavia aikoja myös omassa työssä, että pitkään on tehty töitä monien hankkeiden eteen ja nyt sitten kun niitä on tuolla toteutumassa, niin se luo kyllä uskoa tulevaan varmasti meille kaikille. Toisaalta eletään myös vähän kuntien murrosaikaa, näin jos voisi sanoa isossa koko Suomen kuvassa, meillä kuntakentässä paljon puhutaan siitä, että kuntien tilanteet eriytyvät, kun niillä on paljon erilaisia kehityskulkuja taloudessa, väestökehityksessä yritysten osalta. Itse ajattelen, että tämä valtuustokausi tulee varmaan näyttämään, miten valtiovalta suhtautuu näihin kuntien erilaisiin tilanteisiin ja onko sieltä tulossa sitten jonkinlaisia säädöksiä tai kehotuksia tai kannustuksia meille kunnille sitten asioiden eteenpäin viemiseen. Paljon positiivisia asioita tuossa tuli jo teidän vastauksissa esille, mitä kaikkea meillä kaupungilla on menossa. Haluaisitteko vielä jotain lisätä mitä iloista tai positiivista on menossa?

Kaisa Haapakoski

[ 00:10:32 ] No ainakin tuo Valtatie 27 uusi ylikulkusilta; on vihdoin saamassa valtion ensi vuoden budjettirahoituksen 14 miljoonaa euroa. Silta on huonossa kunnossa ja se on tärkeä investointi meille. Ja Lehtonen Oy:n logistiikkakeskus rakentuu tuonne Koskipuhtoon siellä on iso alue sitä varten. Puuilo avaa myymälän entisiin City-Marketin tiloihin. No Jedun omistamaa kiinteistöä vierimaantiellä peruskorjataan parhaillaan, Centria ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitos. Jedun käyttöön. Jedun koulutustarjonta kasvaa Ylivieskassa, kun liiketalouden koulutukset alkavat ensi syksynä täällä. Uusi yhteiskampus, uskoisin, että lisää vetovoimaa ja tarjoaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet väyläopintoihin.

Maria Sorvisto

[ 00:11:30 ] Siinä oli monta positiivista asiaa, ihan poikkeuksellisen paljon. Onko Teuvo vielä jotain lisättävää?

Teuvo Nissilä

[ 00:11:36 ] No jotakin tuli mieleen, mä nostaisin edelleen tuon, kun kysymys oli se, että mitä positiivisia asioita on meneillään. Meillä on ollut, ensi vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta siitä, kun tuo rautatie tuohon tuli ja se on edelleen positiivinen, se on siinä meneillään ja se on meille semmoinen asia, että se on yksi kasvun edellytys, että meillä tuommoinen rautatie tuossa on ja vielä risteysasema. Valtava määrä matkustajia nousee ja tulee tähän Ylivieskan asemalle, se palvelee suuremminkin tätä, kuin pelkästään Ylivieskan kaupunkia,  toimi käytännössä koko alueen tämmöisenä rautatiekeskuksena. Mä näen sen merkityksen todella suurena asiana. Ja mitä kaikkea sen ympärille on sitten tullut. Silloin on ollut viisaita päättäjiä kuin semmoinen, rata on saatu kulkemaan tämän Ylivieskan läpi.

Teuvo Nissilä

[ 00:12:36 ] Samaten tähän liikenneasiaan vielä se, että kaupungista on muodostunut tämmöinen logistinen Keskus voi näin sanoa, että paljon logistiikka-alan yrityksiä ja sitten tietenkin tämä liikenteellinen tai maantieteellinen paikka Ylivieskalla, että ollaan tämmöisessä useamman ison tien risteyksessä Oulun, Seinäjoen, Iisalmen, Kalajoen välisessä risteyskohdassa ja sitten lisättynä tämä rautatieasia, niin meidän sijainti on semmoinen, että se on meille sellainen hieno ominaisuus tälle kaupungille ja se on siellä itse asiassa tämän koko kasvun sellainen aivan keskeinen tekijä, että tavara kulkee, ihmiset kulkee ja liikenne kulkee.

Maria Sorvisto

[ 00:13:18 ] Juuri näin ja tosiaan ensi vuonna Rautateiden juhlavuotta tullaan sitten juhlistamaan monin erilaisin tilaisuuksiin. Entäpä sitten haasteita? Mitä haasteita me kohtaamme päätöksenteossa tai kuntaelämässä. kenties tällä valtuustokaudella.

Kaisa Haapakoski

[ 00:13:34 ] No, Ylivieskan velkamäärähän on suuri. Mutta meillä on erinomaiset palvelut, ja olemme paljon investoineet. Muun muassa viime vuosina on toteutettu, kaksi isoa kouluinvestointia. Ja taloustilanne vaatii tästäkin syystä sitten tasapainottamista, näistä isoista investoineista johtuvat poistot ovat, kiristymässä kunnan taloutta. Säästöjen löytäminen on aina haastavaa, koska se kohdistuu ihmisten arjesta selviämiseen. Sote-palvelujen säilyminen alueella huolettaa ja Pohteen haluun vuokrata nykyisten vuokrasopimusten päätyttyä nyt käytössä olevia kiinteistöjä. Syntyvyyden lasku tuo mukanaan monenlaista painetta samoin kuin väestön ikääntyminen.

Maria Sorvisto

[ 00:14:33 ] Entä myös Teuvo, mitä ajattelet?

Teuvo Nissilä

[ 00:14:34 ] Samoja teemoja minulla on mielessä, mitä Kaisa tässä hyvin jo toi esille. Ja taloustyöllisyys, turvallisuudenkin voisin nostaa siihen, ehkä sitä avaan sitten vähän tarkemmin, mutta talous on meillä on tiukkaa jatkossakin, mutta me ollaan tietenkin semmoisessa tämmöinen kasvukaupungin ongelmakin tämä tavallaan, että investoida pitää ja liikkeitä tulee ja monenlaisia, meillä lapsia vielä on, nuoria on vielä hyvin ja senkin suhteen ihan kohtuulliset näkymät niin kuin on ja ei tämä pelkästään Ylivieskan haaste ole se, että lasten tai syntyvyyden väheneminen ja sitä myötä sen tietää, että lapsia on tulevaisuudessa vähemmän, se on kaikkien kuntien haaste. Se vaikuttaa aikanaan työllisyyteen, työvoimansaatavuuteen, osaajien saamiseen. Kyllä meillä ne haasteet tässä on. Mutta sitten turvallisuusasiasta, hyvät palvelut, hyvät liikenneyhteydet, ne ovat osa turvallisuutta.

Teuvo Nissilä

[ 00:15:42 ] Ja meillä kumminkin sellaisia on, että mä kehottaisin ihan, kaikkia kaupunkilaisiakin katsomaan ympärille, että mitä kaikkea hyvää meillä tässä kaupungissa on. Kaikkea ei voi saada, kaikkea toki kehitellään ja ollaan jalat maassa ja realistisia ja tämmöistä järkevää kasvua. Se on ehkä se Ylivieskan suunta. Ja sitten kyllä tämä, mistä mainitsin aikaisemmin, tämä asuntorakentamisen haaste, mä en sitä ongelmana pidä, vaan mä pidän sitä haasteena. Että uskallettaisiin investoida Ylivieskaan, kun katsoo ympärille, kuinka yritykset investoivat ja uusia nousee. Ihan samalla tavalla tuonne rakentamispuolelle ja sijoittamiseen, että Ylivieskaan kannattaa ja Ylivieskaan uskaltaa sijoittaa.

Maria Sorvisto

[ 00:16:38 ] Se on juuri näin ja tosiaan meidän vuokrataloyhtiöhän sai, tuossa kesän korvalla valmiiksi Saimaankadulle uusia vuokrarivitaloja, ne ovat nyt ihan täynnä. No niin, mitä teemoja haluaisitte itse tuoda keskusteluun tällä valtuustokaudella? Tänään on puhuttu Taloudesta, kasvusta, väestönkasvusta, yritysten investoinneista, nämä monesti tulee kunnille annettuina, onko jotain muita asioita, mitä haluaisitte ottaa esille?

Kaisa Haapakoski

[ 00:17:07 ] Yhden asian voisin nostaa tässä, että kun meillä Ylivieskassa väestö Ikääntyy, niin ikäihmisille pitäisi saada uusia asumisvaihtoehtoja. Ne ikäihmiset, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan ja palveluasuntopaikkoja on rajallinen määrä, niin voisivat sitten löytää jonkun sopivan siihen semmoisen välimuodon. Ylivieskassa on jo monen valtuustokauden aikana puhuttu senioritalon rakentamisesta, mutta se ei ole vielä toteutunut, koska rahoittajaa ei ole löytynyt.

Maria Sorvisto

[ 00:17:40 ] Se on totta. Senioritaloista on ollut monta yritystä ja toivottavasti vielä sekin asia saadaan eteenpäin, Teuvo.

Teuvo Nissilä

[ 00:17:49 ] No teemaa tälle valtuustokaudelle mä haluaisin pitää niin kuin tästä omasta roolistanne käsin, kun on hallituksen puheenjohtaja, että tämmöinen tulevaisuus usko ja sen ympärille, sen ympärille sitten ajatella tätä Ylivieskan kaupungin kehittämistä, koska kaikkia lähtee siitä uskota ja luotetaan tulevaisuuteen. Me ollaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosaan vahva keskuskaupunki. Jossa me tuotetaan itse asiassa naapurikuntiinkin palveluita näitä, kun me täällä kehitetään ja tänne tulee yrityksiä. Pitämällä yllä tätä vahvaa väestörikasta ja hyvien palveluiden kaupunkia ja aluetta. Kaikissa keskusteluissa ja paikoissa, missä neuvotellaan ja missä keskustellaan, se on sellainen asia, tämä luottamus ja usko, vaikka se nyt ei itsessään kerro juuri mitään, mutta jos meillä ei sitä ole, niin mitä me sitten ollaan kehittämässä? Että minä tässä haluaisin jopa vähän haastaa alueen yrityksiä, rakentajia ja sijoittajia siihen, että uskokaa Ylivieskaan, uskokaa tulevaisuuteen. Rakentakaa rohkeasti, sijoittakaa rohkeasti., tänne kannattaa tulla.

Kaisa Haapakoski

[ 00:19:19 ] Hallituksen puheenjohtajana sanoihin on helppo päättää tämä, että voi yhtyä niihin kyllä.

Maria Sorvisto

[ 00:19:24 ] Kyllä. Näinhän se on. Olen joskus kuullut sanottavan, että asenne ratkaisee ja asenne ratkaisee varmasti aina.

Maria Sorvisto

[ 00:19:33 ] Ihan tähän loppuun viimeisenä vähän niin kuin bonuskysymyksenä haluaisin kysyä teiltä. Meillä kuntaelämässä Valtakunnan politiikan toimesta ollaan pitämässä norminpurkutalkoita, sillä tarkoitetaan, että että voitaisiin poistaa tai keventää kuntia koskevaa sellaista lainsäädäntöä, joka kenties haittaa tai rajoittaa kuntien toimintaa eikä ole ihan välttämätöntä. Jos te saisitte päättää, niin minkä kuntien toimintaa koskevan normin purkaisitte? Löytyykö sellaista, mikä kaipaisi vähän muutosta?

Kaisa Haapakoski

[ 00:20:11 ] Normien purustahan on puhuttu pitkään vuosia, ja se on totta, että sääntelyä on liikaa. Siihen varmasti kaikki yhtyvät tähän mielipiteeseen. Viime vuonna kunnilta on kysytty, että tämmöisiä ehdotuksia, että mitä sääntelyä voitaisiin purkaa ja niitä on tullut peräti, noin 470 ehdotusta ja niitä nyt sitten punnitaan ja käydään läpi, että mitä voitaisiin ihan sitten todella vähentää. EU on tuonut lisää monenlaista sääntelyä, ja itse ajattelen näin, vain maallikkona näihin en ole enemmän paneutunut, että tietosuoja-asioissa mielestäni on menty kyllä liian pitkälle, että olisiko siinä jotakin lieventämisen mahdollisuutta.

Maria Sorvisto

[ 00:21:06 ] Kyllä, normeja on tullut viime vuosina paljon lisää ja tietosuojasääntely on ollut iso asia kunnille tässä viime vuosina. Ootko sinä Teuvo vielä havainnut näiden kuukausien aikana jotain sellaista, mikä olisi hyvä muuttaa?

Teuvo Nissilä

[ 00:21:22 ] Niin kuin Kaisa tuossa sanoi, että taisi olla lähemmäs 500 näitä normipurkuasioita tai eri kohtia, mitä on tuotu esille ja kunnistakin tuotu valtava määrä missä voitaisiin purkaa, ja mä nyt, en osaa mitään yksittäistä nyt sanoa, mikä voisi olla semmoinen, minkä voisi. Mutta esimerkiksi sitten niin kui toisaalta tähän kohtaan ehkä sopii tämä, samaan aikaan nyt valtiolla on tämä, hankintalain uudistus käynnissä, ja sen osalta, sen osalta siinä on yhtenä osana tämä, että rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osa-omistamiltaan in-house-yhtiöiltä, että siihen tulisi tällainen, 10 prosentin omistusraja, että jos se jää sen 10 prosentin alle, niin tuota, ei voi sitten siltä sitä hankkia.

Mä näen tässä kyllä pienten kuntien osalta sellaisen aika isonkin, voi sanoa ongelman, että mistä ne osaajat ja mitä tämä loppu siltaan niin kuin aiheuttaa sinne kuntiin, ehkä lisää kustannuksia. Kuntien ja kaupunkien niin kuin nämä IT-palvelut ja muut salassa pidettävät tiedot, kulkevat näitten toimien kautta ja muuta tietoturva-asia, yksi asia, mikä nousee esille, että mehän me voit tietää, että se pieni kunta ei voi tietää sitä sen jälkeen, että kuka sillä oikeasti on sen toiminnan tuottaja ja omistaja. Näissä in-house-yhtiöissä me kuitenkin tiedetään, että ketä henkilöitä ja muuta on näiden taustalla. Ennen kaikkea tämä kustannuskysymys ja se, että saajanko tälle osaajia pienistä kunnista. Tämä tuottaa pienille kunnille valtavan suuren ongelman. Eli nyt kun puhutaan näistä normipurkuasioista, niin minusta on vähän kaksijakoinen asia, että puretaan normeja, mutta toisaaltahan tällä säännellään lisää. Että tämä on hiukan outo, mutta tämäkin on asia, mikä kanssa eletään sitten sen mukaan, miten laki loppuseltaan sitten säätyy ja kunnilta on siihen kysytty näkökulmat ja sinne on niitä annettu. Toivon, että tämä laki ei tulisi voimaan tältä osin, tällaisessa muodossa.

Maria Sorvisto

[ 00:23:53 ] Näinhän se on, että toisaalta normeja puretaan, ja sitten koko ajan kuitenkin tulee sääntelyä lisää, mikä lisää kuntien velvoitteita. Oon täysin samaa mieltä tuosta hankintalain uudistuksesta. Käytännössä nämä yhtiöt ovat olleet pienten kuntien yhteisen toiminnan alustoja, ja sillä tavalla yhteishankintayksikköjä, ja paljon on työtä tehtävänä, ja kustannuksia syntyy, jos näitä purkamaan lähdetään. Mutta näillä ajatuksilla olemme tänään keskustelleet tulevan valtuustokauden asioista, kiitos Kaisa ja Teuvo.

Kaisa Haapakoski

[ 00:24:28 ] Kiitos.

Teuvo Nissilä

[ 00:24:29 ] Kiitoksia.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare