Järjestäjänä tapahtumalle on Herättäjä-Yhdistys. Yhteistyökumppanina toimii muun muassa Ylivieskan seurakunta ja Ylivieskan kaupunki. Järjestelyt toteutetaan pääosin talkoovoimin.
Asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksytty (Hakalahdenkadun asemakaavan laajennus)
Suunnittelualueen rajaus.
Hakalahdenkadun asemakaavatonta aluetta sekä voimassa olevien asemakaavojen mukaisia tie- ja katualueita koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos.
Suunnittelualue rajoittuu koillisessa asemakaavan mukaisiin Hakalahden 2. kaupunginosan pientalo-, katu- ja yleisten rakennusten alueisiin (Rahkolan koulun alue), kaakossa Hakalahdenkadun katualueeseen, lounaassa Rahkorannan asemakaavattomaan alueeseen sekä luoteessa Ouluntien liikennealueeseen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kokouksessaan 15.6.2026 § 47.
Ylivieskan kaupunki juhli Rautateiden juhlavuotta Kasarmintorilla 11.6.2026. Juhlavuoden kansanjuhlassa julkistettiin höyryveturi Jumboa. Tilaisuudessa puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski:
– Arvoisa juhlaväki! Ylivieskan kaupungin puolesta minulla on kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän historialliseen rautateiden juhlavuoden kansanjuhlaan tänne kasarmialueelle!
– Päivälleen 140 vuotta sitten ensimmäinen juna saapui Ylivieskan asemalle. Juhlimme myös Ylivieska-Iisalmi- radan 100-vuotista historiaa. Rautateiden merkitys Ylivieskalle ja alueen kunnille on kiistaton. Juhlavuotta vietetään monin eri tavoin. Tammikuussa pidettiin juhlaseminaari, Rautateiden juhlavuosi- lehti julkaistiin alkuvuodesta, nyt vietämme kansanjuhlaa kasarmialueella ja monenlaisia muitakin ideoita on kehitteillä. Molemmat radat ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin tärkeät niin Ylivieskan kuin alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.
– Kun katsomme taaksepäin Pohjanmaan radan syntyhetkiin 1880-luvulla, meidän on mainittava ylivieskalainen kirjailija, lukkari ja valtiopäiväedustaja Pietari Päivärinta. Rautatien tulo Pohjanmaalle ei ollut itsestään selvyys, saati radan kulkeminen Ylivieskan kautta. Vuoden 1882 valtiopäivillä käytiin ratalinjoista kovaa poliittista vääntöä. Toiset vaativat, että radan tulisi kulkea rannikkokaupunkien toisten mielestä sisämaan kautta. Asiaa selvittämään perustettiin rautatievaliokunta, johon valittiin myös Pietari Päivärinta. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, hyvä puhuja ja osasi esittää asiansa niin, että häntä kuunneltiin. Hän jaksoi pitkäjänteisesti tehdä edunvalvontatyötä. Pietari Päivärintaa saamme pitkälti kiittää siitä, että Pohjanmaan rata kulkee Ylivieskan kautta Ouluun. Kun ensimmäinen juna höyryveturin vetämänä sitten pysähtyi 11.6.1886 Ylivieskan asemalle, paikalle sitä ihmettelemään oli saapunut runsaasti väkeä. Pietari Päivärinta piti puheen, rautatien rakentajia muistettiin, sekakuoro lauloi isänmaallisia lauluja ja juhlan kunniaksi tarjottiin kaikille nisukahvit.
– Pohjanmaan radan valmistuttua aloitettiin keskustelut yhdysradasta itään Savon rataan. Suunnitteluvaiheessa oli taas useita vaihtoehtoja.1900 valtiopäivillä jätettiin anomus rautatien rakentamisesta Ylivieskasta Haapajärven ja Kiuruveden kautta Iisalmeen. Seitsemän vuotta myöhemmin jätettiin uudelleen anomus samasta ratalinjauksesta, joka hyväksyttiin 1909 valtiopäivillä. Rakentaminen alkoi 1917 ja radan vihkiäisiä vietettiin kesällä 1926. Ylivieska- Iisalmi- radan valmistuttua Ylivieskasta tuli merkittävä risteysasema.
– Ratojen rakentaminen tarjosi ihmisille työtä, toimeentuloa. Kiskojen lisäksi rakennettiin siltoja, alikulkuja, pysäkkejä, asemarakennus, veturitalli, vesitorni, asemaravintola… Säännöllisen liikenteen alettua tavaraliikenne keskittyi Ylivieskaan. Sen seurauksena 1900-luvun alussa kirkonkylällä oli mm.kauppoja, apteekki, lääkäri, sahoja, meijereitä, kansakoulu, säästöpankki jne. Rautatiet tarjosivat nopeammat yhteydet henkilö- ja tavaraliikenteelle niin etelään, pohjoiseen kuin itään. Syntyi uusi rautatieläisten ammattikunta. Ihmisiä muutti eri paikkakunnilta Ylivieskaan töihin. Tänä päivänä, kun katsomme ympärillemme, voimme todeta, että Ylivieska ei olisi se alueen dynaaminen kaupan ja palvelujen keskus kuin se tänä päivänä on ilman rautateitä.
– Hyvät kuulijat Höyryveturit liikennöivät 1860-luvulta 1950-luvulle. Niiden käyttö loppui kokonaan 1975. Dieselvetureilla korvattiin höyryvetureita pika- ja tavarajunissa 1950-luvulta alkaen. Pohjanmaan rata sähköistettiin 1980- luvulla ja Iisalmen radan sähköistäminen valmistui 2024. Pohjanmaan rata eli päärata on Suomen rautatieverkon henkilö- ja tavaraliikenteen runko. Pohjois-Pohjanmaalla pääradan kehittäminen on edunvalvonnan kärkihanke. Oulu- Liminka-kaksoisraiteen rakentaminen alkaa ja Liminka- Ylivieska-kaksoisraiteen suunnittelua kiirehditään, koska matkustajamäärät kasvavat vauhdilla. Ylivieskan asemaltakin tehdään 300000 matkaa vuodessa. Suunnitelmien mukaan Ylivieskasta pääsee jo loppukesällä junalla Haaparantaan Ruotsiin. Päärataryhmä julkisti huhtikuussa uuden strategian, jossa se esittää pääradan kehittämistä seuraavien vuosikymmenten aikana kansainväliseksi liikenneväyläksi turvaamaan mm. Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
– Hyvä juhlaväki! Kasarmialue ja vuonna 1886 valmistunut asemarakennus ovat merkittävä osa Ylivieskan historiaa. Aikoinaan valtionrautateiden omistuksessa ollut alue siirtyi Ylivieskan kaupungille vuonna 2004. Viime vuosina kasarmialue on kokenut huomattavan muodonmuutoksen. Huonokuntoisimpia rakennuksia on purettu ja tilalle on rakennettu 2024 valmistunut Kasarmintori. Siitä on tullut suosittu kaupunkilaisten ja vierailijoiden kohtaamispaikka. Torille on rakennettu kioski ja esiintymislava, kolme vanhaa asuinrakennusta ja vesitornia on kunnostettu. Asemarakennuksessa ja muissa kunnostetuissa rakennuksissa toimii useita yrityksiä. Historiallisesti merkittävä alue on noussut uuteen arvoon kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä. Yli 100- vuotiaat rakennukset kertovat ajasta, jolloin rautatie toi pienelle maalaispaikkakunnalle uutta elinvoimaa ja kehitystä.
– Tänään vesitornissa on avoimet ovet ja siellä on katsottavissa Pohjanmaan radan 100-vuotisjuhliin kuvattu video. Mielenkiintoinen kohde on myös väliaikaisesti Kasarmin puodissa toimiva POP UP-museo, jonne on lahjoitettu esineistöä. Suunnitelmissa on saada rautatiemuseolle pysyvät tilat kasarmialueelta.
– Dieselveturien yleistyessä höyryvetureita päätyi romutettaviksi. Osa kuitenkin pelastettiin museokäyttöön. Ylivieskalainen veturinkuljettaja Eljas Luomanen oli keskeisessä roolissa edessänne komeilevan höyryveturi Jumbon saamisessa Ylivieskaan. Rautatiehallitus luovutti veturin Ylivieskan veturimiesten perustaman museotoimikunnan käyttöön vuonna 1978. Ehtona oli, että veturi säilytetään varikolla ja sen entisöinti tapahtuisi toimikunnan kustannuksella. Tämä tavarajunaveturi Tv1 numero 943 tuotiin Ylivieskaan Iisalmesta ja sijoitettiin VR:n varikolle. Höyryveturi on rakennettu Tampellan konepajalla 1933. Samanlaisia höyryvetureita valmistettiin Suomessa 142 kpl. Kyseiset veturit olivat vahvoja, tehoa 1000 hevosvoimaa. Ne oli tehty vetämään pitkiä ja painavia tavarajunia ja saivat siksi lempinimen ”Jumbo”. Höyryveturin piippu vaihdettiin sen mukaan poltettiinko veturissa puuta vai hiiltä. Veturissa nyt paikallaan olevaa piippua on käytetty puuta poltettaessa. Veturin perässä on tenderi eli polttoaine- ja vesivaunu. Asema-alueelle rakennetuista vesitorneista täytettiin veturin vesisäiliö, vettä mahtui 16000 l ja kolmen tunnin välein piti pysähtyä ottamaan uusi kuorma, 13 kuutiota polttopuita.
– Ylivieskalaiset veturimiehet kunnostivat Jumbon osa osalta vuosina 1980 ja -81. Veturia on kunnostettu myös vuonna 1997 ja kevään 2026 aikana. Omistus siirtyi virallisesti Ylivieskan kaupungille viime vuoden lopulla. Rautateiden juhlavuoden kunniaksi kaupunki on siirtänyt höyryveturin tendereineen veturitallilta toukokuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä tänne Rautatiekadun varrelle kunniapaikalle. Aikamoinen suoritus, onhan veturilla painoa 96200 kg, pituutta 17,8 m ja tenderillä painoa 20000 kg.
– Hyvä juhlaväki! Kiitos kuuluu paikallisille veturimiehille, joka herättivät Jumbon uuteen loistoon. Heidän ansiostaan se seisoo tässä pysyvällä pääteasemalla upeana muistomerkkinä.
– Vihimme nyt höyryveturi Jumbon uuteen tehtävään museokohteena. Olkoon se täällä aseman seudulla ilona ja ylpeyden aiheena kaikille ylivieskalaisille ja matkaajille!
– Paljastamme myös laatan, johon tekstin on koonnut museosihteeri Kati Pehkonen, ja samalla avaamme Jumbon historian kaupunkilaisten ja matkailijoiden luettavaksi.
Kaisa Haapakoski Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Lähde: Pop-up rautatiemuseo opasesittely Kati Pehkonen 25.5.2026 Sanomalehti Kalajokilaakso 14.7.2010 ja 10.6.2021 Rautatie juhlavuosi verkkosivut www.ylivieska.fi/rautatiejuhlavuosi/
Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Haapakoski ja kaupungin maskotti Pietu höyryveturi Jumbon julkistamistilaisuudessa.
Kaavoituksen vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (Koskipuhto, kortteli 25)
Suunnittelualueen rajaus.
Koskipuhdon 3. kaupunginosan korttelin 25 osaa koskeva asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 16.6.2026 § 78.
Alue rajautuu pohjoisessa Koskipuhdontiehen, lännessä korttelin 25 AL-tontteihin, etelässä Suksitiehen ja idässä Jousitiehen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä 26.6.2026 – 12.8.2026 teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelussa ja kaavan kotisivulla: https://www.ylivieska.fi/koskipuhto-kortteli-25/
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on toimitettava 12.8.2026 kello 15.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen kaavoitus@ylivieska.fi tai postitse Ylivieskan kaupunki / kaavoitus, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska.
Asemakaavan muutoksen ehdotus nähtävillä (Toivonpuisto, kortteli 74)
Suunnittelualueen rajaus.
Toivonpuiston 9. kaupunginosan korttelin 74 osaa koskeva asemakaavan muutos.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Lintutiehen, idässä Tilhitiehen, etelässä asemakaavan mukaiseen puistoalueeseen ja lännessä korttelin 74 asuinpientalotontteihin.
Muistutukset kaavaehdotuksesta on toimitettava 12.8.2026 kello 15.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen kaavoitus@ylivieska.fi tai postitse Ylivieskan kaupunki / kaavoitus, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska.
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotus nähtävillä (Männistö, Taanilan liikealueen asemakaavan laajennus)
Suunnittelualueen rajaus.
Männistön 8. kaupunginosan asemakaavatonta aluetta sekä voimassa olevan asemakaavan mukaisia puisto-, liikenne- ja katualueita koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä asemakaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajoentiehen (vt 27) sekä idässä asemakaavoitettuun Taanilan liikealueeseen.
Muistutukset kaavaehdotuksesta on toimitettava 12.8.2026 kello 15.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen: kaavoitus@ylivieska.fi tai postitse Ylivieskan kaupunki / kaavoitus, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska.
OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Pajukoski Wind Oy suunnittelee Pajukoski II tuulivoimapuistoa Ylivieskan kaupungin eteläosaan. Hankealue rajoittuu lounaassa Sievin kunnan rajaan, kaakossa Nivalan kunnan rajaan ja lännessä Pajukoski I -alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan. Ylivieskan keskustaan hankealueelta on 7 km, Sievin keskustaan 6 km ja Nivalan keskustaan 17 km. Hankealueen laajuus on noin 2000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto käsittää 11 tuulivoimalaa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan 15.6.2026 § 46.
