Kategoriat
Yleinen

Ylivieskan kaupunginhallituksen päätöskoonti 14.9.2026

§ 281 Kasvukyky – PK-yritysten talouden ja rahoitusvalmiuden vahvistaminen -hanke
Merkitään pöytäkirjaan, että asiantuntijana kuultiin elinvoimajohtaja Marjaana Haapakoskea. Haapakoski poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Kaupunginhallitus päätti osallistua hankkeeseen ja rahoittaa sitä vuosina 2027–2029 enintään 41 000 eurolla edellyttäen, että hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen.

§ 282 Lausunto Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan valitukseen

Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, kaupunginhallituksen jäsen Ilkka Kivi ja valtuuston varapuheenjohtaja Tiina Junttila ilmoittivat esteellisyydestä asian käsittelyssä. Sorvisto ja Kivi ovat asiassa yhteisöjäävejä ja Junttila osallisuusjäävi (hallintolaki § 28). Sorvisto, Kivi ja Junttila poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Asian esittelijänä toimi hallintojohtaja Tiina Isotalus.

Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Tanja Laakkonen esitti, että ”Kaupunginhallitus lausuu valitukseen, että valitus sisältää useita aiheellisia huomioita. Valitus tulisi hyväksyä ja kaava kumota”. Laakkosen esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti antaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle lausunnon Pajukoski II -tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta liitteen mukaisesti. 

§ 283 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Lahdessa 16.–17.10.2026
Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Heikki Jokinen esitti, että tänä vuonna kaupunginhallitus ei nimeä yrittäjäpäiville luottamushenkilöedustajaa.

Kaupunginhallitus päätti, että valtakunnallisille yrittäjäpäiville ei lähetetä luottamushenkilöedustajaa.

§ 284 Luottamushenkilön eropyyntö Ylivieskan kaupungin luottamustehtävistä
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Tapio Hintsalan luottamustehtävät todetaan päättyneiksi, Kaisa Savela kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi, keskusvaalilautakuntaa pyydetään määräämään uusi varavaltuutettu keskustan valtuustoryhmään sekä että Tapio Hintsalan tilalle valitaan jäsen sivistyslautakuntaan ja kaupunginhallituksen edustaja vammaisneuvostoon. 

Lisätiedot:
Vs. hallintojohtaja Tiina Isotalus
tiina.isotalus@ylivieska.fi
044 4294 621

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Työ ja yrittäminen Yleinen

Rekry: TE-asiantuntija

Ylivieskan kaupunki hakee vakituiseen virkasuhteeseen TE-asiantuntijaa henkilöasiakastyöhön Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalueelle.

Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalue tuottaa julkiset työvoimapalvelut 6 kunnan alueelle. YKN-Työllisyysalueeseen kuuluvat Ylivieska, Kalajoki, Nivala, Sievi, Alavieska ja Merijärvi. Ylivieska toimii työllisyysalueen vastuukuntana.

Työllisyysalueen toiminnan tavoitteena on edistää nopeaa työllistymistä sekä lisätä työllisyyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Panostamme erityisesti lähipalveluiden toteuttamiseen alueen jokaisessa kunnassa, tiiviiseen yhteistyöhön kuntien elinvoima- ja yrityspalveluiden sekä alueen muiden palveluiden kanssa.

TE-asiantuntijan pääasiallisena tehtävänä on laaja-alainen asiakaspalvelutyö työnhakijan palvelutarpeen ja työllisyysalueen tavoitteiden mukaisesti Ylivieskan, Nivalan ja Sievin vieraskielisten, ei kotouttamisen piirissä olevien, työnhakija-asiakkaiden parissa. Tehtäviin kuuluu työnhakijan palvelutarpeen selvittäminen ja työllistämissuunnitelman laatiminen, palveluista sopiminen ja palveluohjaus. Tehtävään kuuluu viranomaistehtäviä, kuten työttömyysturvaan liittyvät selvitykset, lausunnot ja palveluihin liittyvät viranomaispäätökset.

TE-asiantuntija tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja räätälöityjä palvelupolkuja, jotka edistävät työnhakijan sijoittumista työelämään tai muihin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Asiakastyössä keskeisintä on työnhakijan motivointi ja ratkaisukeskeinen ohjaus. Työllistymisen tuki järjestetään työnhakijalle yksilöllisenä ja monialaisena verkostotyönä kiinteässä yhteistyössä oppilaitosten, työnantajien, Kelan, alueellisen maahanmuuttajaverkoston sekä muiden työnhakijan työllistymistä ja kuntoutumista edistävien toimijoiden kanssa. Tehtäviin sisältyy lisäksi verkostoyhteistyötä ja sen kehittämistä yhdessä KOTO- ja EURES-asiantuntijoiden kanssa.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva alempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva koulutus sekä englannin kielen taito. Eduksi luemme työkokemuksen vastaavista asiakaspalvelutehtävistä ja työmarkkinoiden ja työllistymistä edistävien palveluiden tuntemuksen. Muun kielitaidon laskemme tehtävässä eduksi. Tehtävässä tarvitaan hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Työ edellyttää oman auton käyttömahdollisuutta sekä liikkumista työllisyysalueella.

Haemme tehtävään oma-aloitteista, innostunutta ja itsenäiseen työskentelyyn soveltuvaa henkilöä. Työssä painottuvat hyvät vuorovaikutustaidot, ohjaus- ja motivointitaidot, ratkaisukeskeinen työote sekä työtä ohjaavien lakien ja asetusten soveltaminen käytännön asiakastyöhön.

Viran tehtäväkohtainen palkka on 3306,31 € kuukaudessa + mahdolliset KVTES:n mukaiset lisät. Viikoittainen työaika on 38,25 tuntia. Työ alkaa 19.10.2026 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Hakemukset tulee jättää viimeistään sunnuntaina 27.9.2026 kello 23.59 mennessä. Haastattelut pyritään järjestämään viikoilla 40-41. Haku tehtävään tapahtuu sähköisesti Kuntarekryssä

Kelpoisuuden osoittavat todistukset esitetään mahdollisen haastattelun yhteydessä eikä niitä liitetä hakemukseen. Valitun tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Juuso Kautiainen
vs. työllisyyspäällikkö
040 513 9292
juuso.kautiainen@ylivieska.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Pajukoski II -tuulivoimaosayleiskaava hyväksytty

Suunnittelualueen rajaus.

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Pajukoski Wind Oy suunnittelee Pajukoski II tuulivoimapuistoa Ylivieskan kaupungin eteläosaan. Hankealue rajoittuu lounaassa Sievin kunnan rajaan, kaakossa Nivalan kunnan rajaan ja lännessä Pajukoski I -alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan. Ylivieskan keskustaan hankealueelta on 7 km, Sievin keskustaan 6 km ja Nivalan keskustaan 17 km. Hankealueen laajuus on noin 2000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto käsittää 11 tuulivoimalaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan 15.6.2026 § 46.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 15.6.2026 § 46 kumoamista Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

Kaava-aineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF)

Liite 2, Vastineet valmisteluvaiheen palautteeseen (PDF)

Liite 3, Vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen (PDF)

Liite 4, Perustellun päätelmän huomioiminen kaavaehdotuksessa (PDF)

Liite 5, Havainnekuva ja näkymäanalyysiraportti (PDF)

Liite 6, Melu- ja varjostusmallinnus (PDF)

Liite 7, Luontoselvitysraportti (PDF)

Liite 8, Luontokohteet hankealueella (PDF)

Liite 9, Arkeologiset inventoinnit (PDF)

Liite 10, Natura-arviointi, Iso-Mällineva – Pieni-Mällineva (FI1000009) (PDF)

Liite 13, Pajukoski II linnustoselvitykset (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Yleinen

Seutukaupunkeihin suunnitteilla kymmenien miljardien investoinnit – siirtymä energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointeihin on tapahtunut nopeasti

Tiedote STT Info 7.9.2026/Seutukaupungit

Seutukaupunkiverkoston investointikysely kertoo merkittävästä meneillään olevasta siirtymästä perinteisen teollisuuden investoinneista kohti puhtaan energian ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeita. Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus. Euromääräisesti tunnistettujen hankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.

Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti datakeskuksiin, vetytalouteen sekä puhtaan energian tuotantoon. Kyselyaineistossa mm. Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.

Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.

Kyselyyn vastanneiden seutukaupunkien investointihankkeista suunnitteilla on 83 % ja käynnissä 17 %.  Suunniteltujen investointien määrän arvioidaan olevan jopa 45–60 miljardia euroa, vaikka kaikista seutukaupunkien investointihankkeista ei ole tietoa ja kaikki hankkeet eivät ole vielä julkisia. Tulevaisuuden investointipotentiaali voi olla myös moninkertainen, sillä esimerkiksi puhtaan siirtymän energiainfrastruktuurin osalta osaaminen ja uudet teknologiat kehittyvät nopeasti.

Uutta kasvua syntyy eri puolille Suomea

Datakeskuksista on muodostumassa seutukaupunkien merkittävin yksittäinen investointiluokka. Kyselyssä 14 seutukaupunkia ilmoitti datakeskushankkeista, joiden arvioitu kokonaisarvo ylittää 27 miljardia euroa. Suurimpia datakeskushankkeita on seutukaupungeista mm. Kalajoella, Salossa, Forssassa, Torniossa, Kristiinankaupungissa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kemissä.

Energiasektorin hankkeita esiintyy lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa seutukaupungeissa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi muun muassa vety, e-metanoli, kestävät lentopolttoaineet (SAF), biokaasu ja akkuvarastot (BESS) ovat uusien investointien kohteena.

Merkittäviä tuulivoimahankkeita on muun muassa Kalajoella, Torniossa, Kankaanpäässä, Pieksämäellä, Iisalmessa, Ylivieskassa ja Kurikassa.

Aurinkovoimahankkeita on ainakin 11 seutukaupungissa. Kasvu näkyy erityisesti vanhoilla turvetuotantoalueilla, seutukaupunkien tarjoamilla potentiaalisilla laajoilla maa-alueilla sekä datakeskusten läheisyydessä.

Kyselyaineiston perusteella vedyn ja sähköpolttoaineiden eli e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotanto on tällä hetkellä nopeimmin kasvava investointisegmentti. Vetytaloushankkeita on esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Kannuksessa sekä e-metanolin tuotantolaitoksia muun muassa Kristiinankaupungissa ja Pieksämäellä.

Myös matkailun ja liikerakentamisen investointinäkymät arvioitiin kyselyaineistossa kohtalaisiksi. Seutukaupungeista matkailun merkitys ja potentiaali kuntataloudelle on korostunut mm. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Kalajoella.

Suuri osa datakeskus-, vety- ja suurista energiainvestoinneista ajoittuu kyselyn perusteella seuraavien 3–5 vuoden ajalle.

”Seutukaupunkiverkoston kysely antaa vahvan viestin siitä, että datakeskus- ja energiainvestointien aalto ulottuu myös suurempien keskuskaupunkien ulkopuolelle. Kysely auttaa myös omalta osaltaan hahmottamaan kokonaiskuvaa energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeiden määrästä seutukaupunkien osalta”, kuvailee Ylivieskan kaupunginjohtaja ja Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Maria Sorvisto.

”Seutukaupungeilla on mahdollisuus toimia uuden kasvun alustoina ja vahvistaa samalla koko Suomen energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria ja teollista uudistumista”, Sorvisto päättää.

Kuntaliiton Seutukaupunkiverkoston investointikyselyyn vastasi yhteensä 26 seutukaupunkia verkoston 58 seutukaupungista aikavälillä 17.6.–31.8.2026.

Mikä on Seutukaupunkiverkosto?

Kuntaliiton koordinoimaan Seutukaupunkiverkostoon kuuluu tällä hetkellä 58 seutukaupunkia. Verkoston seutukaupungeissa asuu yhteensä reilut 900 000 asukasta, ja niissä toimii noin 100 000 yritystä. Seutukaupungit ovat seutukuntiensa tai talousalueidensa keskuksia, ja ne ovat usein maakuntiensa toiseksi suurimpia kaupunkeja.

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana kaudella 2026–2027 toimii Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toinen varapuheenjohtaja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.

Lue lisää Seutukaupunkiverkostosta Kuntaliiton verkkosivuilta

SEutukaupungit logo

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Asemakaava ja asemakaavan muutos: Männistö, Taanilan liikealueen asemakaavan laajennus

Asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksytty (Männistö, Taanilan liikealueen asemakaavan laajennus)

Suunnittelualueen rajaus.

Männistön 8. kaupunginosan asemakaavatonta aluetta sekä voimassa olevan asemakaavan mukaisia puisto-, liikenne- ja katualueita koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä asemakaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajoentiehen (vt 27) sekä idässä asemakaavoitettuun Taanilan liikealueeseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kokouksessaan 31.8.2026 § 59.

Ehdotusaineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF)

Liite 2, Asemakaavan seurantalomake (PDF)

Liite 3, Ote ajantasakaavasta (PDF)

Liite 4, Kaupallinen selvitys 2024 (PDF)

Liite 5, Luontoselvitys 2024 (PDF)

Liite 6, Arvio luontodirektiivin IV(a)-liitteen lajien esiintymisestä (PDF)

Liite 7, Liikenneselvitys ja liikennesuunnitelma 2026 (PDF)

Liite 8, Liikennemeluselvitys 2026 (PDF)

Liite 9, OAS-vaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 10, Luonnosvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 11, Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Asemakaavan muutos: Toivonpuisto, kortteli 74

Asemakaavan muutos hyväksytty (Toivonpuisto, kortteli 74)

Suunnittelualueen rajaus.

Toivonpuiston 9. kaupunginosan korttelin 74 osaa koskeva asemakaavan muutos.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Lintutiehen, idässä Tilhitiehen, etelässä asemakaavan mukaiseen puistoalueeseen ja lännessä korttelin 74 asuinpientalotontteihin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen kokouksessaan 31.8.2026 § 58.

Kaava-aineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (PDF)

Liite 2, Asemakaavan seurantalomake (PDF)

Liite 3, Ote ajantasakaavasta (PDF)

Liite 4, OAS-vaiheen palaute ja vastineet

Liite 5, Luonnosvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 6, Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Asemakaavan muutos: Kaisaniemi, Suvettarenkatu

Asemakaavan muutos hyväksytty (Kaisaniemi, Suvettarenkatu)

Suunnittelualueen rajaus.

Kaisaniemen 6. kaupunginosan kortteleita 90-93 sekä viereisiä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutos.

Suunnittelualue rajautuu luoteessa ja koillisessa asemakaavattomaan alueeseen, lounaassa asemakaavan mukaiseen asuinpientalokortteliin ja puistoalueeseen sekä kaakossa Pakolankadun toistaiseksi rakentumattomaan katualueeseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksy asemakaavan muutoksen kokouksessaan 31.8.2026 § 57.

Kaava-aineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (PDF)

Liite 2, Asemakaavan seurantalomake (PDF)

Liite 3, Ote ajantasakaavasta (PDF)

Liite 4, Ylivieskan Koskitanhuan asemakaavan laajennuksen ja muutoksen luontoselvitys (PDF)

Liite 5, OAS-vaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 6, Luonnosvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 7, Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Liikuntapalvelut Yleinen

Riialiina Kiljala luottaa pitkäjänteiseen työhön – Ylivieskan kaupunki tukee nuoren uimarin tavoitteellista harjoittelua

Ylivieskan kaupunki on myöntänyt vuoden 2026 sponsorointitukea neljälle urheilijalle. Esittelyvuorossa on Uinti Populan Riialiina Kiljala.

Riialiina Kiljalan arjessa yhdistyvät tällä hetkellä lukio-opinnot ja tavoitteellinen urheilu. Ylivieskan lukiossa kolmatta vuotta opiskeleva uimari on jo ehtinyt kerätä kokemusta kansainvälisistä arvokisoista ja menestystä kotimaan altaissa.

Uinti Populaa edustavan Riialiinan päälajeja ovat sprinttimatkat erityisesti rintauinnissa. Suomen Uimaliiton valmennusryhmissä hän on ollut mukana jo 10-vuotiaasta lähtien, ja nykyään hän kuuluu nuorten maajoukkueeseen.

Viime vuosi oli Riialiinalle menestyksekäs. Pitkän radan SM-kisoista tuomisina oli 18-vuotiaiden Suomen mestaruus 100 metrin rintauinnissa, ja lyhyellä radalla saldoa kartuttivat kolme Suomen mestaruutta (100 metrin rintauinti, 100 metrin sekauinti, 50 metrin rintauinti) ja yksi pronssimitali (50 metrin vapaauinti).

Tänä kesänä matkaan tuli mutka, joka on vaatinut nuorelta urheilijalta kärsivällisyyttä. Loukkaantumisen vuoksi kesän kilpailukausi jäi väliin, ja samalla harjoitteluun tuli taukoa.

Loppukesästä Riialiina on päässyt palaamaan vähitellen harjoittelun pariin. Kilpailuihin hän aikoo palata heti, kun kunto sen sallii. Katse on jo joulukuun nuorten SM-kisoissa, jotka ovat loppuvuoden päätavoite.

Motivaatiota ovat pitäneet yllä muiden uimareiden kilpailujen ja onnistumisten seuraaminen sekä valmentajan kannustus.

– Tauotkin ovat osa urheilua. Tavoitteeni eivät ole muuttuneet, ja harjoituksiin oli todella mukava palata. Nyt tuntuu siltä, että olen päässyt aloittamaan taas puhtaalta pöydältä, Riialiina sanoo.

Kohti aikuisten arvokisoja

Uinti tuli Riialiinan elämään jo lapsena, kun hän suuntasi sisarustensa perässä uimakouluun ja innostui lajista. Lapsena mukana kulki myös yleisurheilu, mutta vähitellen uinnista tuli päälaji.

– Olen saanut uinnin kautta paljon kavereita ja hienoja kokemuksia. Urheilu palkitsee monella tavalla, vaikka palkinto ei aina tulisikaan tuloksen muodossa. Uskon myös siihen, että kova työ kantaa jossain vaiheessa hedelmää.

Tällä hetkellä Riialiina etenee urallaan kausi kerrallaan, mutta pidemmän aikavälin tavoitteena on päästä kilpailemaan aikuisten arvokisoissa. Uimari kuvailee itseään ennen kaikkea periksiantamattomaksi.

– Töitä täytyy tehdä paljon, mutta luotan prosessiin. Haluan suhtautua tekemiseen tavoitteellisesti, mutta säilyttää samalla rennon otteen. Urheilusta ei saa tulla pakkopullaa.

Harjoittelu ja koulunkäynti rytmittävät viikkoa, johon yleensä kuuluu päivittäin kaksi harjoitusta ja yksi lepopäivä. Riialiinalle on tärkeää huolehtia riittävästä palautumisesta.

– Ajattelen niin, että laatu korvaa määrän. Jokainen harjoitus pyritään tekemään mahdollisimman hyvin.

Tärkeät tukijoukot ympärillä

Riialiina kokee, että Ylivieskassa tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu hyvin. Kotoisa ympäristö ja hyvät harjoittelumahdollisuudet tukevat arkea. Leireiltä taas haetaan kokemusta erilaisista olosuhteista ja pitkällä radalla uimisesta.

Harjoittelun tukena ovat valmentaja Jani Ojakippola ja fysiikkavalmentaja Nina Ojakippola. Tärkeän taustajoukon muodostavat perhe ja muut läheiset sekä oma seura ja sen yhteisö.

Huipputasolle tähtäävä urheilu vaatii työn ja sitoutumisen lisäksi taloudellisia resursseja. Ylivieskan kaupungilta saatu sponsorointituki tulee Riialiinan mukaan tarpeeseen erityisesti leirityksen kustannuksissa. Tuki on myös tärkeä osoitus siitä, että oma kotikaupunki haluaa olla mukana nuoren urheilijan matkassa.

– Se merkitsee minulle totta kai paljon, ja olen todella iloinen tuen saamisesta, Riialiina toteaa.

Riialiina Kiljalan viime vuosien saavutuksia:

  • Vuonna 2025 18-vuotiaiden pitkän radan SM-kisoissa 100 metrin rintauinnissa kultaa
  • Vuonna 2025 lyhyen radan SM-kisoissa kultaa 100 metrin rintauinnissa, 100 metrin sekauinnissa ja 50 metrin rintauinnissa sekä pronssia 50 metrin vapaauinnissa
  • Edustanut Suomea Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla vuosina 2022 ja 2023 sekä nuorten EM-kisoissa vuosina 2024 ja 2025.

Teksti ja kuva: Hanna Perkkiö

Mikä sponsorointituki?

Ylivieskan kaupunki tekee sponsorointiyhteistyötä paikallisten urheilijoiden, seurojen, joukkueiden ja ryhmien kanssa. Sponsoroinnin lähtökohtana on yhteistyökumppanin tuoma valtakunnallinen positiivinen julkisuus Ylivieskan kaupungille.
Sponsoroitava taho voi olla esimerkiksi valtakunnan tasolla menestyvä urheilujoukkue tai yksilöurheilija.

Ylivieskan kaupungin voimassa olevat sponsorointisopimukset tuodaan esille Ylivieskan kaupungin internetsivuilla.

Sponsorointiyhteistyökumppani sitoutuu sopimuksessa tuomaan esille Ylivieskan kaupungin brändiä. Tämän lisäksi sponsoriyhteistyökumppanilta edellytetään tapauskohtaisesti määritettyä yhteistyötä. Sponsorointia tehtäessä kaupunki arvottaa sponsoritarjoukset suhteessa kaupungin markkinoinnin ja muihin tarpeisiin. Koska kyseessä on kahdenvälinen yhteistyö, on sponsoroitavan tarjottava kaupungille vastinetta suhteessa myönnettävään tukeen. Kaupungin kannalta tärkeitä tekijöitä voivat olla mm. sponsoroitavan näkyvyys, ammatilliset kyvyt ja tuki, verkostot ja suhdetoiminta.

Sponsorointi on kaupunkimarkkinointia, jonka tarkoituksena on tuoda kaupungille myönteistä julkisuutta.

Hakijoiden arviointi tapahtuu hakulomakkeen sekä liitteenä toimitettavan vapaamuotoisen hakemuksen pohjalta.

Huomioi, että sponsorointituki on yhteistyötä valtakunnan tasolla menestyvän urheilujoukkueen tai urheilijan kanssa, eikä se ole perinteinen kaupungin seuratuki!

Sponsorointisumma yhteistyökumppanille on maksimissaan 1500e.

Sponsorituen hakeminen

Vuoden 2027 sponsorointituen haku Kunta-Akkunassa aukeaa joulukuun alussa 2026.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Kasvatus ja opetus Yleinen

Tiedote: Ojakylän koulun toiminnan päättyminen 1.8.2027 lukien ja siirtymän valmistelu

Ylivieskan kaupungin päätöksen mukaisesti Ojakylän koulun toiminta päättyy 1.8.2027. Lukuvuosi 2026–2027 toimii siirtymävuotena, jonka aikana valmistellaan oppilaiden, henkilöstön ja koulun toiminnan hallittu siirtyminen uusiin kouluihin.

Tavoitteenamme on varmistaa, että siirtymä tapahtuu mahdollisimman sujuvasti ja että jokaisen oppilaan koulunkäynti jatkuu turvallisessa ja hyvin suunnitellussa ympäristössä.

Oppilaiden sijoittuminen 1.8.2027 alkaen

Suunnitelman mukaan oppilaat sijoittuvat seuraavasti:

  • tulevat 1. luokan oppilaat Taanilan kouluun
    • huomioon otetaan myös tulevan ekaluokkalaisen 2.-3. -luokkalaiset sisarukset
  • tulevat 2.–5. luokan oppilaat Päivärinnan kouluun
  • tulevat 6. luokan oppilaat Taanilan kouluun.

Mitä siirtymävuoden aikana tapahtuu?

Lukuvuoden 2026–2027 aikana:

  • suunnitellaan opetusryhmien muodostaminen
  • valmistellaan oppilaiden tarvitsemat tukitoimet ja pedagogiset järjestelyt
  • tarkennetaan koulukuljetukset
  • valmistellaan henkilöstön sijoittuminen
  • järjestetään oppilaille ja huoltajille tutustumiskäyntejä tuleviin kouluihin
  • tiedotetaan huoltajia valmistelun etenemisestä.

Kevään 2027 aikana huoltajille toimitetaan tarkemmat tiedot oppilaaksiotto- ja sijoittamispäätöksistä, koulukuljetuksista sekä käytännön järjestelyistä.

Tutustuminen uusiin kouluihin

Keväällä 2027 järjestetään oppilaille ja huoltajille tutustumiskäyntejä vastaanottaviin kouluihin. Lisäksi voidaan järjestää vanhempainiltoja, joissa huoltajat pääsevät tutustumaan tuleviin kouluihin ja saavat lisätietoa siirtymästä.

Tiedottaminen ja yhteydenotto

Tiedotamme valmistelun etenemisestä säännöllisesti lukuvuoden 2026–2027 aikana. Mikäli teillä on kysyttävää tai huolia liittyen koulun toiminnan päättymiseen tai oppilaan koulupolkuun, voitte olla yhteydessä omaan kouluunne tai koulutoimistoon.

Yhteystiedot:

Ojakylän koulu
koulunjohtaja Heli Lastikka, 044 4294 304

Ylivieskan kaupungin sivistyspalvelut
vs. sivistysjohtaja Eija Saarela, 044 4294 212

Päivärinnan koulu
rehtori Ulla Hautamäki, 044 4294 331

Taanilan koulu
rehtori Risto Oja, 040 191 7284

Kiitämme oppilaita, huoltajia ja henkilöstöä yhteistyöstä siirtymävaiheen aikana. Tavoitteena on huolehtia jokaisen oppilaan hyvinvoinnista ja koulunkäynnin jatkumisesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Ylivieskan kaupunki, koulutuspalvelut

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Rekry: Tilapalvelupäällikkö

Haemme vakituiseen virkasuhteeseen Ylivieskan kaupungille tilapalvelupäällikköä.

Tilapalvelupäällikkö toimii tilapalveluiden tulosvastuullisena esihenkilönä sekä
johtaa, suunnittelee ja kehittää Ylivieskan kaupungin tilapalveluita.

Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto rakentamis- tai kiinteistötekniikan alalta, vahva osaaminen ja kokemus tilapalveluiden toimialalta sekä esihenkilökokemus.
Hakijalta odotetaan itsenäistä ja kehittävää työotetta sekä kykyä hallita laajoja asiakokonaisuuksia sekä suomenkielen kirjallista ja suullista taitoa.
Lisäksi työssä tarvitaan hyviä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, paineensietokykyä ja taitoa priorisoida työtehtäviä.

Tehtäväkohtainen palkka 5398,16 euroa.

Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Viran täytössä voidaan noudattaa kuuden kuukauden koeaikaa.
Hakijalta edellytetään B-ajokorttia ja oman auton käyttömahdollisuutta.

Hakuaika päättyy 13.9.2026 kello 22.00. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja sähköinen haku Kuntarekryssä

Kelpoisuuden osoittavat todistukset esitetään mahdollisen haastattelun yhteydessä, eikä niitä liitetä hakemukseen. Haastattelut järjestetään Ylivieskassa 25.9.2026.

Lisätietoja:
Tekninen johtaja Leena Löytynoja
leena.loytynoja@ylivieska.fi

044 4294 237

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin