Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Jätehuolto Yleinen

Biojätteen lajitteluvelvoite Ylivieskassa

Oletko saanut kehotuksen biojätteen keräyksestä? Nyt on viimeiset hetket toimia

Biojätteiden lajittelu tuli jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti pakolliseksi Ylivieskassa 1.7.2024 alkaen kaikille vähintään yhden huoneiston asuinkiinteistöille, jotka kuuluvat Jokilaaksojen jätelautakunnan hyväksymään lajitteluvelvoitealueeseen. Jokilaaksojen jätelautakunta lähestyy kesän aikana kirjeitse asukkaita, jotka eivät rekisteritietojen mukaan ole hoitaneet lajitteluvelvoitetta.  

Lajitteluvelvoite tulee hoitaa joko aloittamalla kiinteistöllä biojätteiden kompostointi ja lähettämällä siitä kompostointi-ilmoitus jätelautakunnalle tai liittymällä Vestia Oy:n järjestämään biojätteiden erilliskeräykseen. Sekä kompostori että biojäteastia on mahdollista ottaa myös yhteiskäyttöön lähinaapurin kanssa.

Viimeiseksi takarajaksi asian hoitamiselle Jokilaaksojen jätelautakunta on asettanut 16.8.2026. Mikäli kiinteistön lajitteluvelvoitetta ei ole hoidettu tähän mennessä, kiinteistölle toimitetaan 140 litran biojäteastia ja se liitetään biojätteen erilliskeräyksen piiriin jätelautakunnan määräyksestä. Jatkossa biojäteastia tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti talvella neljän viikon ja kesällä kahden viikon välein. Asukas maksaa jäteastian toimitusmaksun ja sen tyhjennykset. Jokilaaksojen jätelautakunta on käsitellyt asiaa kokouksissaan 28.5.2024 § 15 sekä 27.4.2026 § 19.

Velvoitteen taustalla on vuonna 2021 uudistunut jätelaki, joka edellyttää kuntia järjestämään elintarvikejätteen keräyksen kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan määritellyissä taajamissa. Velvoite olisi tullut täyttää jo vuoden 2024 heinäkuun alkuun mennessä. Velvoitealueen asukkaita on tiedotettu useaan kertaan asiasta sekä jätehuoltoviranomaisen että jätehuoltoyhtiön toimesta. Velvoitealue on muodostettu käyttäen YKR-taajamarajausta. YKR-taajama on Suomen ympäristökeskuksen tuottama Suomen virallinen taajamarajaus. Voit tarkistaa Jokilaaksojen jätelautakunnan hyväksymästä rajauksestakuuluuko kotisi biojätteen lajitteluvelvoitteen piiriin. 

Kiinteistöjen omistajat saavat itse päättää, minkä neljästä vaihtoehdosta valitsevat: 

  1. Kiinteistölle hankitaan oma kompostori. Kompostoinnista tulee tehdä hyväksytty ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.  
  2. Kiinteistö ilmoitetaan Vestia Oy:n järjestämään biojätteen keräykseen, ja biojätteet kerätään jäteastiaan, jonka Vestia käy tyhjentämässä.
  3. Hybridimalli, missä kotitalous kompostoi osan vuotta ja käyttää biojäteastiaa esimerkiksi ainoastaan talvisin. 
  4. Naapurin kanssa yhteinen biojäteastia tai kompostori. Kimppakompostoinnista tulee kimppaisännän ilmoittaa kaikkien kimpan jäsenten tiedot jätehuoltoviranomaiselle, erilliskeräyskimpasta Vestia Oy:lle. 

Jätehuoltoviranomainen saattaa käydä tarkastamassa, onko kompostointi hoidettu oikealla tavalla. Kompostorin on oltava lämpöeristetty, ilmastoitu ja suojattu haittaeläimiltä. Kompostointitarkastuskäynneillä saa neuvontaa kompostointiin liittyen. Tarkastuskäynneistä löytyy lisätietoa jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilta

Lisätietoja:

Jokilaaksojen jätelautakunta

jatelautakunta@ylivieska.fi

040 570 9050

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Jätehuolto Yleinen

Vastaa jätehuollon asukaskyselyyn ja vaikuta palveluihin 

Jokilaaksojen jätelautakunta ja Vestia Oy ovat aloittaneet koko toiminta-aluetta koskevan jätehuollon palvelutason määrittelyn yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Työn tavoitteena on varmistaa, että jätehuoltopalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. 

Vastaa kyselyyn 16.8.2026 mennessä 

Osana palvelutason määrittelyä selvitetään asukkaiden näkemyksiä jätehuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa siihen, miten jätehuoltopalveluja kehitetään tulevina vuosina. 

Kysely toteutetaan verkkokyselynä Kunta-Akkunan kautta. Kysely on avoinna 16.8.2026 asti, ja vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia. 

Vastaa kyselyyn Kunta-Akkuna -verkkosivujen kautta.

Mikä palvelutasomäärittely on ja miksi kysely tehdään? 

Jätehuollon palvelutasomäärittelyssä päätetään, millaisia palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan sekä millä tasolla niitä toteutetaan. Työssä arvioidaan nykyisten palveluiden riittävyyttä ja kehittämistarpeita kustannusten kohtuullisuus ja lainsäädännön vaatimukset huomioiden. 

Tavoitteena on löytää tasapaino riittävän hyvän palvelutason ja kohtuullisten jätemaksujen välillä. Palvelutasomäärittely tehdään ensimmäistä kertaa Jokilaaksojen jätelautakunnan ja Vestia Oy:n toiminta-alueella, ja asukkaiden näkemykset ovat tärkeä osa työn valmistelua.  Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun määritellään tulevaisuuden jätehuoltopalveluja.  

Työn tavoitteena on auttaa: 

  • jätehuoltoyhtiötä palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa 
  • kuntia jätehuollon ohjauksessa 
  • jätelautakuntaa päättämään jätemaksuista johdonmukaisesti. 

Työ etenee vaiheittain nykytilanteen kartoituksesta valmisteluun ja päätöksentekoon. Jätehuollon palvelutason määrityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Jätehuolto Yleinen

Kompostointineuvonnat ja -tarkastukset alkavat Ylivieskassa

Ylivieskalaiset saavat maksutonta kompostointineuvontaa kesän ja syksyn aikana, jolloin alueellinen jätehuoltoviranomainen kiertää tarkastamassa ja neuvomassa kompostorien käyttöä biojätteen lajitteluvelvoitealueella.

Kohteet valitaan satunnaisesti, eikä kaikkia kompostoreja tarkasteta.

Tarkastaja liikkuu vain ulkotiloissa käyden esittäytymässä, mikäli asukas on kotona. Tarkastajalla on yllään huomioliivi ja Ylivieskan kaupungin henkilökortti. Asukkaan ei tarvitse olla kotona tai läsnä tarkastuksessa, mutta käynnin aikana on mahdollista saada kompostointiin liittyvää neuvontaa.

Käynnin aikana katsotaan, että kompostori täyttää jätehuoltomääräykset, on kompostointi-ilmoituksen mukainen ja sen hoito on asianmukaista. Asukas saa käynnistä asiakirjan. Jos kompostoinnissa on puutteita, tarkastaja jättää korjauskehotteen. Tarkastajalta saa neuvoja korjaustoimenpiteisiin.

Ruokajätteen kompostointi vaatii lämpöeristetyn, jyrsijäsuojatun ja ilmastoidun kompostorin. Kompostorin on oltava rakenteeltaan suljettu, eli siinä on oltava pohja, seinät ja katto.

Kompostointi-ilmoitukset ja -tarkastukset perustuvat jätelakiin. Laki velvoittaa biojätteen lajitteluun suuremmissa taajamissa. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan vahvistettua lajitteluvelvoitealuetta. Kiinteistöt voivat valita biojätteen erilliskeräyksen tai kompostoinnin. Kompostoinnista on tehtävä kompostointi-ilmoitus.

Jätehuoltoviranomainen pitää yllä jätelain mukaisesti rekisteriä biojätteen käsittelystä kiinteistöllä. Laki oikeuttaa jätehuoltoviranomaisen tekemään myös tarkastuksia ja niitä onkin tehty eri puolilla Suomea. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella tarkastuksia ei ole aiemmin tehty.

Tarkastukset aloitetaan Pyörreperän alueelta ja niiden etenemisestä tiedotetaan Jokilaaksojen jätelautakunnan verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Jokilaaksojen jätelautakunta

jatelautakunta@ylivieska.fi

040 570 9050

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Eläinlääkärit ja terveysvalvonta Yleinen

Kesäkuun uimavesitulokset

Kesäkuussa uimavesinäytteitä on otettu seuraavilta Ylivieskan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella sijaitsevilta uimarannoilta:

Ylivieska

  • Hamarin uimaranta, veden lämpötila 18,6 °C
  • Kekajärvi, veden lämpötila 17,7 °C

Alavieska

  • Alavieskanjärven uimaranta, veden lämpötila 17,2 °C
  • Petäjälampi, veden lämpötila 17,0 °C

Nivala

  • Kyläojan ranta, veden lämpötila 15,0 °C

Sievi

  • Maasydänjärven uimaranta, veden lämpötila 17,8 °C
  • Villenjärvi, veden lämpötila 18,1 °C

Tutkitut uimarantavedet täyttävät tutkituilta ominaisuuksiltaan uimarantojen uimavedelle asetetut vaatimukset.

Katso tarkemmat uimavesitulokset terveysvalvonnan omilta sivuilta https://www.ylivieska.fi/uima-ja-allasveden-valvonta/

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Pajukosken II vaiheen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Pajukoski II -tuulivoimaosayleiskaava hyväksytty

Suunnittelualueen rajaus.

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Pajukoski Wind Oy suunnittelee Pajukoski II tuulivoimapuistoa Ylivieskan kaupungin eteläosaan. Hankealue rajoittuu lounaassa Sievin kunnan rajaan, kaakossa Nivalan kunnan rajaan ja lännessä Pajukoski I -alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan. Ylivieskan keskustaan hankealueelta on 7 km, Sievin keskustaan 6 km ja Nivalan keskustaan 17 km. Hankealueen laajuus on noin 2000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto käsittää 11 tuulivoimalaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan 15.6.2026 § 46.

Kaava-aineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF)

Liite 2, Vastineet valmisteluvaiheen palautteeseen (PDF)

Liite 3, Vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen (PDF)

Liite 4, Perustellun päätelmän huomioiminen kaavaehdotuksessa (PDF)

Liite 5, Havainnekuva ja näkymäanalyysiraportti (PDF)

Liite 6, Melu- ja varjostusmallinnus (PDF)

Liite 7, Luontoselvitysraportti (PDF)

Liite 8, Luontokohteet hankealueella (PDF)

Liite 9, Arkeologiset inventoinnit (PDF)

Liite 10, Natura-arviointi, Iso-Mällineva – Pieni-Mällineva (FI1000009) (PDF)

Liite 13, Pajukoski II linnustoselvitykset (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Vestian Roskajahti-kampanjassa kerättiin yli 1800 pussia roskia luonnosta – Ylivieskassa suurin saalis

Vestian keväällä järjestämä Roskajahti-kampanja on päättynyt. Kampanjaan osallistui yhteensä 15 Vestian omistajakuntaa, jotka kisailivat keskenään roskien keräämisessä. Eniten kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Ylivieskasta. Väkilukuun suhteutettuna kampanjassa ansioituivat parhaiten Alavieska ja Merijärvi.

Huhti-toukokuussa järjestettyyn Roskajahtiin osallistuivat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Toholampi ja Ylivieska. Vestia toimitti näihin kuntiin vaihtolavat, joihin kerätyt roskapussit sai toimittaa. Lava oli jokaisessa kunnassa kaksi viikkoa vaihtelevin ajankohdin kampanjan aikana.  

Roskajahti-kampanjan ideana on innostaa kuntalaisia siivoamaan omaa lähiympäristöään roskista talven jäljiltä. Kampanjan aikana kuntien asukkaat saivat ilmoittaa keräämiään roskapusseja Vestialle kartuttaakseen oman paikkakuntansa roskasaalista. Roskien keräämiseen osallistui ilmoitusten perusteella yhteensä 875 henkilöä. Kampanjan lavoille kerättyjen jätteiden kokonaismäärä oli 4180 kiloa, ja kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Vestialle yhteensä 1804 pussia.

Kampanjan aikana eniten kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Ylivieskasta (335 pussia). Seuraavaksi eniten roskia kerättiin Alavieskassa (271 pussia) ja Kannuksessa (270 pussia). Väkilukuun suhteutettuna aktiivisimpia roskien kerääjiä olivat Alavieska ja Merijärvi, jotka sijoittuivat jaetulle ensimmäiselle sijalle. Kolmanneksi tässä vertailussa nousi Kannus.

Lisätietoja:

Katso kaikki kampanjan tulokset Vestian verkkosivuilta

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Uusi rakennusjärjestys tuo vapautta rakentamiseen, mutta antaa myös tarkempaa ohjeistusta.

Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 18.5. pitämässään kokouksessa rakennusjärjestysehdotuksen, joka oli tätä ennen hyväksytty kaupunginhallituksessa sekä rakennus- ja ympäristölautakunnassa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen uudesta rakennusjärjestyksestä.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki velvoittaa Suomen jokaista kuntaa laatimaan ja ottamaan käyttöön rakentamislakiin nojautuvan rakennusjärjestyksen viimeistään 31.12.2026 mennessä.

Vuonna 2011 voimaan tullut, maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva rakennusjärjestys asetti asemakaava-alueelle sijoittuvien talousrakennusten ja vähäisten rakennelmien lukumäärää sekä pinta-alaa koskevia rajoituksia. Rakennusjärjestys myös velvoitti tekemään tämän kaltaisesta rakentamisesta ilmoituksen rakennusvalvonnalle. Rakentamisen koon ja käyttötarkoituksen perusteella arvioitiin myös, edellyttikö hanke toimenpideluvan hakemista.

Tämä muuttuu nyt, koska rakentamislain mukaan rakennusjärjestyksellä ei voi ohjata lupavapaata rakentamista.

Rakennuttajan tulee silti huomioida myös jatkossa ne määräykset, mitä on annettu muun muassa asemakaavassa ja paloturvallisuutta koskevassa asetuksessa. Lisäksi tulee muistaa ilmoittaa rakentamisesta verottajalle jos hankkeen tuloksena muodostunut rakennus kuuluu kiinteistöverotuksen piiriin.

Keskustan suunnittelutarvealueella uudelta rakennuspaikalta on edellytetty tähän saakka 10 000 neliömetrin pinta-alaa ja tämä vaatimus on usein koettu kohtuuttomana ja rakennushankkeiden toteutumista haittaavana.

Nyt hyväksytty rakennusjärjestysehdotus tuo tähänkin muutoksen; uusi vähimmäiskoko on 5100 neliömetriä.

Mikäli uusi suunniteltu rakennuspaikka ei sijaitse keskustan suunnittelutarvealueella, riittää rakennuspaikaksi 3000 neliömetrin määräala.

Muutos alentaa omalta osaltaan rakennuskustannuksia ja mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen myös kaava-alueiden ulkopuolella.

Aiemmin useat toimenpidelupaa edellyttäneet hankkeet on jatkossa toteutettavissa ilman luvitusta, tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Aurinkopaneelien asentaminen rakennusten katolle
  • Ilmalämpöpumpun asentaminen
  • Terassin ja parvekkeen lasittaminen

Uusi rakennusjärjestys sisältää silti myös näihin liittyviä reunaehtoja, jotka tulee huomioida ennen hankkeen toteuttamista.

Asemakaava-alueella voi nyt rakentaa tontille aidan ilman erillistä lupaa, jos sen toteuttaa rakennusjärjestyksessä annettujen ehtojen mukaisesti.

Lisätietoja:
Harri Häivälä
johtava rakennustarkastaja
harri.haivala@ylivieska.fi

044 4294 373

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Puistokummiksi kaupungin viheralueille

Puistokummitoiminta on Ylivieskan kaupungin organisoimaa viheralueiden parissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa, joka täydentää palkatun henkilöstön ja sopimusurakoitsijoiden tekemää työtä.

Puistokummitoiminta aloitettiin vuosi sitten ja tällä hetkellä kaupungin viheralueilla ahkeroi jo 75 kummia!

Puistokummius antaa kuntalaisille keinoja vaikuttaa aktiivisesti oman lähiympäristönsä viihtyvyyteen. Puistokummit työskentelevät vapaasti oman jaksamisensa mukaan etukäteen sovituissa tehtävissä.

Tehtävät voivat olla esimerkiksi:

  • roskien keruuta
  • alueiden epäkohdista tai ilkivallasta ilmoittamista
  • kasvien istutusta ja hoitotöitä
  • haitallisten vieraslajien torjuntaa
  • avustamista puistometsien risusavotassa
  • viheralueiden kehittämiseen osallistumista

Uutena toimintona järjestetään syksyllä 2026 kesäkukkapaja, jossa puistokummit voivat osallistua Savisillan kesäkukkaistutusten suunnitteluun.

Kuka tahansa voi ryhtyä puistokummiksi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisätietoja

Kaupunginpuutarhuri
Anu Ainasoja
anu.ainasoja@ylivieska.fi
044 4294 245

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Podcast

Ylivieskan kaupungin podcast: Kaavoituksen avulla liikenne ja puistoalueet elinvoimaisiksi

Tallenne

Tallenteen tekstiversio

Alkujuonto

[ 00:00:00 ] Tervetuloa kuuntelemaan Ylivieskan kaupungin podcastia. Näissä podcasteissa vaihtuvat vieraat keskustelevat Ylivieskan kaupunkia ja kaupunkilaisia koskevista asioista ja aiheista. Kuuntelemalla tämän podcast-sarjan jaksoja pääset helposti jyvälle siitä, mitä Ylivieskassa tapahtuu.

Leena Löytynoja

[ 00:00:20 ] No niin, tervehdys kaikille. Olen Löytynoja Leena, Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja, ja käydään vähän läpi, että mitä tekninen palvelukeskus on ja mitä me kaavoituksen puolesta siellä touhuillaan. Tekninen palvelukeskushan on aika laaja yksikkö. Siellä rakennetaan, pidetään kiinteistöistä huolta. Kuntatekniikkaa, katujen suunnittelua, rakentamista, viemäröintiä, maankäyttöä, kaavoitusta ja muuta. Mutta tällä kertaa meillä on Esa Taka-Eilola, vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö, täällä kertomassa kaavoituksesta.

Esa Taka-Eilola

[ 00:00:51 ] Tervehdys kaikille!

Leena Löytynoja

[ 00:00:53 ] Ja tervetuloa! Kerrotko Esa, mitä kaavoitus on?

Esa Taka-Eilola

[ 00:00:57 ] No kaavoitushan tarkoittaa siis maankäytön suunnittelua, elikkä tämmöistä pitkäjänteistä työtä. Elikkä nyt mitä suunnitellaan, ne rakennetaan huomenna tai mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä. Eli nyt luodaan niitä tulevaisuuden edellytyksiä sitten, mitä tulevaisuudessa rakennetaan.

Leena Löytynoja

[ 00:01:12 ] Kyllä. Kaavoituksenhan kautta meidän elinympäristö pitäisi olla viihtyisää, turvallista, elinvoimaista ja houkuttelevaa. Miten kaavoituksessa nämä voitaisiin huomioida?

Esa Taka-Eilola

[ 00:01:22 ] No mielestäni keskeisiä elementtejä on niinku liikenne, pyöräilyväylät elikkä päästään jouhevasti liikkumaan paikasta toiseen, ja yhteydet ovat sujuvia. Ja nykyään varsinkin korostuu tämä pyöräily- ja jalankulkuliikenne. Ja tämän lisäksi, että meillä on sitten riittävästi puistoalueita olemassa, mihin pystytään sitten sijoittamaan leikkivälineitä ja muuta tämmöistä vihertoimintaa, niin ne on keskeisiä elementtejä.

Leena Löytynoja

[ 00:01:46 ] Kyllä, elikkä liikenneturvallisuus ja viherasuunnittelu. Hyvä juttu. Kerrotko, minkälainen kaavoitusjärjestelmä Suomessa on?

Esa Taka-Eilola

[ 00:01:54] No Suomessahan on aika semmoinen neliportainen kaavoitusjärjestelmä, joka lähtee ylhäältä alaspäin kohti rakentamista. Elikkä valtakunnan tasolla puhutaan tämmöisistä sanallisista, tuota, alueiden käyttötavoitteista, ja  tämän alla on sitten maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaalla. Elikkä Ylivieskassa suunnitellaan yleiskaavaa keskusta-alueelle, jossa laaditaan tarkemmin tuota asemakaava siihen alle, jonka tarkoituksena on ohjata maankäyttöä, rakentamistehokkuutta ja myös kerroslukuja. Esimerkiksi että montako kerrosta tonteille saa rakentaa.

Leena Löytynoja

[ 00:02:27 ] Kyllä. Miten ajattelet osayleskaavasta? Meillä on tällä hetkellä 2010-luvulla hyväksytty keskustan osayleiskaava, joka tässä on tulossa kohta ikänsä puolesta maaliin ja me käynnistämme uuden osayleiskaavasuunnittelun, jossa otsikkona taitaa olla “Ylivieska 2060”. Mitä ajattelet tästä?

Esa Taka-Eilola

[ 00:02:47 ] No se on hieno juttu, että saadaan käynnistettyä tämä suunnittelu. Ja tosiaan niin kuin nimikin kertoo, niin tavoitevuosi on se 2060 elikkä miltä meillä Ylivieska näyttää vuonna 2060. Elikkä nyt luodaan niitä liikenneyhteyksiä paperille, kartalle, että mistä ne tulevaisuudessa voisi mennä. Ja tämä yleiskaava sitten taas, tämän päälle laaditaan se tarkempi asemakaavataso sitten myöhemmin, jossa on tarkemmin määritelty katualueiden leveydet ja muut asiat. Mutta nyt luodaan tosiaan pohja sille tulevaisuuden suunnittelulle ja rakentamiselle.

Leena Löytynoja

[ 00:03:20 ] Eli käytännössä se on visio siitä, mitä Ylivieska voisi olla 2060.

Esa Taka-Eilola

[ 00:03:24 ] Kyllä, juuri näin.

Leena Löytynoja

[ 00:03:25 ] Toki se on myös tuota meidän kaavoitusjärjestelmä on hyvin tämmöinen tuota…säädelty. Ja tuota,  se on laissakin monella tavalla kerrottu, miten toimitaan, niin kerrotko, miten tää kaavoitusprosessi etenee?

Esa Taka-Eilola

[ 00:03:40 ] No elikkä meillähän perustuu tämä prosessi osallistamiseen ja vuorovaikutukseen. Eli kerätään asukkailta, kuntalaisilta ja sitten eri viranomaistahoilta lausuntoja ja mielipiteitä jokaisessa prosessin vaiheessa. Elikkä kaava tulee nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä ja silloin meiltä lähtee ensimmäisenä nähtäville tämmöinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka lähetetään siis ihan kirjepostina alueen asukkaille, maanomistajille ja alueessa rajoittuville kiinteistönomistajille. Ja tässä dokumentissa kerrotaan, että mitkä ne kaavan tavoitteet on ja minkälainen aikataulu sillä kaavalla on. Ja tämän jälkeen sitten kun se on ollut nähtävillä ja tästä on kerätty sitten mielipiteet, niin meillä ensimmäinen paperilla oleva kaavakartta – tai digitaalisenahan se nykyään on – mutta tuota kaavaluonnos tuodaan nähtäville ja tästä kerätään myöskin sitten mielipiteet ja näiden ja viranomaislausuntojen pohjalta tätä karttaa sitten tarkastetaan, minkälaisia muutoksia siihen sitten tarvitaan. Niin tuota, tästä laaditaan sitten tarkempi kaavaehdotus, joka tulee sitten myöskin nähtäville. Ja mikäli tästä kaavaehdotuksesta ei sitten ole jätetty mielipiteitä, muistutuksia tai viranomaislausuntoja, jotka merkittävästi muuttaisi sitä kaavarakennetta, niin tämän jälkeen se voidaan sitten viedä hyväksymiskäsittelyyn. Ja tosiaan Ylivieskassahan kaupunginvaltuusto viimekädessä päättää kaavojen hyväksymisestä.

Leena Löytynoja

[ 00:05:02 ] Kyllä. Kaavoitushan perustuu erilaisiin selvityksiin niin mitä asioita siinä monesti selvitellään?

Esa Taka-Eilola

[ 00:05:09 ] No enenevissä määrin on tosiaan tarvetta selvitellä erilaisia asioita ja nykyään, kun tuo ympäristö myöskin muuttuu, niin siihen liittyviä selvityksiä on paljon elikkä luonnon ympäristöön liittyviä selvityksiä, erilaisia lajeja. Puhutaan niin sanotuista direktiivilajeista: liito-oravat, viitasammakot pitää huomioida erikseen. Ja sitten riippuu pitkälle kaavasta, että onko kyseessä vaikka teollisuusalueen kaava tai keskusta-alueen kaava, että joissakin pitää sitten tutkia meluasioita. Vaikka liikennemelu, miten se vaikuttaa asumiseen tai jos puhutaan teollisuusalueen kaavasta, että tuottaako tämä varsinainen kaavoitettava kohde melua sitten siihen lähiympäristöön. Mutta hyvin kattavasti nykyään selvitellään taustat kuntoon.

Leena Löytynoja

[ 00:05:48 ] Kyllä, elikkä selvityksellä  varmistetaan, että se elinympäristö olis sitä viihtyisää, turvallista ja elinvoimaista. Mutta tuota, kerrotko meidän ajankohtaisista hankkeista, että mitä meillä on nyt ollut viime vuosina ja mitä on tulossa?

Esa Taka-Eilola

[ 00:06:02 ] Kyllä. Elikkä varsinaisesti konkretisoituu rakentamiseen joidenkin vuosien päästäkin joitakin kohteita. Esimerkiksi nyt meillä rakennetaan Junnikankankaan teollisuusaluetta tuonne keskustan pohjoispuolelle, joka muutama vuosi sitten saatiin asemakaava siitä maaliin, ja nyt on pari vuotta sitä infraa tuolla rakennettu. Ja taitaa tälle kesää sitten tulla valmistakin. Ja sitten toinen kohde, mikä on lähdössä rakentamiseen on nyt kesällä tuo Salmiperän laajennusalue sinne kivirinteiden päälle, johon on sitten tulossa tontteja myyntiin ja nämä tulikin varattaviksi tuossa vuodenvaihteessa jo ja siellä edelleen on vielä tontteja mahdollista varata.

Leena Löytynoja

[ 00:06:39 ] Kyllä. Ja meidän ykköskohde tällä hetkellähän on Taanila. Ja Taanilaan rakennetaan. liikekeskusaluetta ja siellä on meidän kohtalaisen uusi koulu – Taanilan koulu. Mutta tuota, mitä siellä tapahtuu jatkossa?

Esa Taka-Eilola

[ 00:06:53 ] Jatkossa tosiaan olis tarkoituksena laajentaa sitä liikealuetta sitten tuonne Alavieskan suuntaan, elikkä siihen Kalajoentien varteen ois tulossa mahdollisesti uusia liiketontteja. Elikkä meillä tuota puhutaan niin sanotusta Taanilan liikennealueen laajennuksesta. Ja tuota, siinä nyt on käynnistetty tosiaan tämä kaavaprosessi, elikkä meillä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma nyt nähtävillä nyt keväällä ja sen jälkeen on ajatuksena jatkaa sitten kaavaluonnosta nähtäville siten, että mahdollisesti syksyllä sitten olis meillä hyväksymiskäsittelyssä tuo asemakaava, jollei mitään merkittävää siinä tapahdu prosessin aikana.

Leena Löytynoja

[ 00:07:30 ] Kyllä. Mitä siellä oikein niinku suunnitellaan? Siis uusia tonttaja, mutta tuleeko uusia liikennejärjestelyjä?

Esa Taka-Eilola

[ 00:07:37 ] No kyllä, sekä ja että. Elikkä uusia liiketontteja olisi tulossa Kalajoentien varteen, ja sitten toiseen riviin niin sanotusti toinen rivi liiketontteja, mutta myöskin katuyhteyksiä. Elikkä ajatuksena nyt ois saada siitä Kalajoentieltä uusi liittymä tälle liikealueelle, joka yhdistyy sitten tähän nyt rakenteilla olevaan Taanilan osaan siihen Taanilanväylän liikennevaloristeykseen, joka kulkee siitä koulun ohi. Elikkä se olisi läpiajettava alue sitten jatkossa, kun kaava saataisiin maaliin ja infra rakennettua.

Leena Löytynoja

[ 00:08:05 ] Kyllä, elikkä se varmasti sujuvoittaa kaupunkilaisia ja myös muualta vierailevia.

Esa Taka-Eilola

[ 00:08:10 ] Kyllä, ja pelastustoiminnan kannalta on hieno juttu, että täältä pääsee sitten läpi tarvittaessa.

Leena Löytynoja

[ 00:08:15 ] Kyllä. No sitten jos ajatellaan pari vuotta taaksepäin, niin meillä yks suurimmista ja työläimmistä varmaan asemakaavoista oli Kasarmin jatkokaavoittaminen, ja saatiin tuo keskustan Kasarmialue kaavoitettua ja sinne torialuetta ja muuta, että miten näkisit, että se on vaikuttanut Ylivieskan kaupungin kehitykseen?

Esa Taka-Eilola

[ 00:08:35 ] No mielestäni se on kyllä tärkeä juttu ollut, että on saatu se asemakaava maaliin ja sitten sitä torialuetta rakennettua, että on saatu tosi viihtyisä ympäristö siihen rakennettua ja tuota, paljon siellä kuntalaisia ihmisiä näkyykin olevan kesäisin syömässä jäätelöä ja pyörimässä siinä torin nurkilla, niin se on kyllä mielestäni varsin onnistunut kokonaisuus.

Leena Löytynoja

[ 00:08:54 ] Kyllä. Ja siinä sitten on näitä liikennejärjestelyjä myös ratkottu, että meillä kulkee se alikulku sieltä radan alta ja siellä sitten on pysäköintialueet toisellakin puolella. Mutta tässä oli tosi kattava tästä kaavoituksesta. Oisko Esalla vielä meille kaikille terveisiä? Miten kuntalaiset voi osallistua tähän kaavaprosessiin?

Esa Taka-Eilola

[ 00:09:14 ] No sanoisin, että aina kun meillä kaava on nähtävillä, niin siihen kannattaa kyllä jättää mielipiteitä ja muistutuksia, että sillä lailla pystyy vaikuttamaan siihen kaavoitukseen. Ja toki matalalla profiililla voi myöskin soittaa tai niin sanotusti nykäistä hihasta, jos tuntuu, että on ajatuksia, että mitenkä sitä kuntaa haluttais kehittää.

Leena Löytynoja

[ 00:09:32 ] Kyllä. Ja kaavoitukseen kuuluu aina sitten myös ne yleisötilaisuudet, ja ne taidetaan nykyään järjestää sekä Teamsina että sitten valtuustosalissa.

Esa Taka-Eilola

[ 00:09:41 ] On ajatuksena ollut, että tätä hybriditilaisuuksina pidetään elikkä pystyy osallistumaan kotisohvalta tai sitten halutessaan paikan päältä, että kumpikin käy.

Leena Löytynoja

[ 00:09:48 ] Kyllä. Mutta tässä ehkä tällä hetkellä meidän ajankohtaisia asioita, ja tuota, jos vaan kaava-asioista tulee jotakin kysyttävää tai muista, niin olkaa matalalla kynnyksellä yhteydessä. Aurinkoisia kevätkelejä kaikille!

Esa Taka-Eilola

[ 00:10:03] Hei vaan!

Leena Löytynoja

[ 00:10:04 ] Heippa!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Vasaman tuulipuiston osayleiskaava (osa-alue 1/2)

HUOM! Vasaman tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alueen 2 kaavasivustolle pääset tästä.

Vasaman tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alue 1 hyväksytty

Semecon Oy suunnittelee Ylivieskan kaupungin Vasaman alueelle enintään 17 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho 6–10 MW. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto valtakunnanverkkoon on tarkoitus toteuttaa maakaapeleilla Uusnivalan sähköaseman kautta, uusia ilmajohtoja ei rakenneta.

Tuulivoimahankkeessa toteutetaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena, jolloin sitä voidaan suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Hankkeen edellyttämä kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on toteutettu YVA-lain (252/2017) mukaisena yhteismenettelynä (YVAL 5 §), jolloin hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä (MRL 9§).

Yhteysviranomainen antoi YVA-menettelystä perustellun päätelmän 29.9.2023 POPELY/3454/2021.

Kaavoitusprosessin eteneminen ehdotusvaiheessa

Kaava-alue jaettiin kahteen osa-alueeseen kaavaprosessin ehdotusvaiheessa ja kaavoitusta viedään vaiheistetusti eteenpäin. Osa-alueista ensimmäinen, joka on tämä kaava, viedään eteenpäin pienempänä, ei-seudullisena tuulivoimaosayleiskaavana ja 8 voimalan hankekokonaisuutena.

Osa-alue 2 tullaan viemään ehdotuksena eteenpäin samanaikaisesti vireillä olevan Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan kanssa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osa-alueen 1 osayleiskaavan kokouksessaan 18.6.2024 § 30.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 18.6.2024 § 30 kumoamista Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 1501/2025 (21.10.2025) kumoamista Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

Korkein hallinto-oikeus päätti 18.2.2026, että valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaava on siten lainvoimainen 18.2.2026.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare