Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Ylivieskan kaupunki tiedottaa: Valtakadun liikenneympyrä remontissa viikot 24 ja 25

Valtakadun-Salmiperäntien liikenneympyrä on remontissa viikot 24 ja 25 (alkaen 8.6.)

Remonttiaika on maanantaista-torstaihin kello 19:00-06:00

Tällöin liikenne Valtakadulta ja Salmiperäntieltä on estynyt.

Remontin aikana kello 19-06 Toivonpuistoon kulku Päivärinnankatu-Kyöstintie-Katajaojankatu-Savontie-Sievintien kautta.

Päivisin liikenneympyrän liikenne kulkee normaalisti

Hankkeen toteuttajana on Elinvoimakeskus ja urakoitsijana toimii Peab Industri Oy.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Vestian Roskajahti-kampanjassa kerättiin yli 1800 pussia roskia luonnosta – Ylivieskassa suurin saalis

Vestian keväällä järjestämä Roskajahti-kampanja on päättynyt. Kampanjaan osallistui yhteensä 15 Vestian omistajakuntaa, jotka kisailivat keskenään roskien keräämisessä. Eniten kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Ylivieskasta. Väkilukuun suhteutettuna kampanjassa ansioituivat parhaiten Alavieska ja Merijärvi.

Huhti-toukokuussa järjestettyyn Roskajahtiin osallistuivat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Toholampi ja Ylivieska. Vestia toimitti näihin kuntiin vaihtolavat, joihin kerätyt roskapussit sai toimittaa. Lava oli jokaisessa kunnassa kaksi viikkoa vaihtelevin ajankohdin kampanjan aikana.  

Roskajahti-kampanjan ideana on innostaa kuntalaisia siivoamaan omaa lähiympäristöään roskista talven jäljiltä. Kampanjan aikana kuntien asukkaat saivat ilmoittaa keräämiään roskapusseja Vestialle kartuttaakseen oman paikkakuntansa roskasaalista. Roskien keräämiseen osallistui ilmoitusten perusteella yhteensä 875 henkilöä. Kampanjan lavoille kerättyjen jätteiden kokonaismäärä oli 4180 kiloa, ja kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Vestialle yhteensä 1804 pussia.

Kampanjan aikana eniten kerättyjä roskapusseja ilmoitettiin Ylivieskasta (335 pussia). Seuraavaksi eniten roskia kerättiin Alavieskassa (271 pussia) ja Kannuksessa (270 pussia). Väkilukuun suhteutettuna aktiivisimpia roskien kerääjiä olivat Alavieska ja Merijärvi, jotka sijoittuivat jaetulle ensimmäiselle sijalle. Kolmanneksi tässä vertailussa nousi Kannus.

Lisätietoja:

Katso kaikki kampanjan tulokset Vestian verkkosivuilta

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Asemakaavan muutos: Kaisaniemi, Suvettarenkatu

Asemakaavan muutoksen ehdotus nähtävillä (Kaisaniemi, Suvettarenkatu)

Suunnittelualueen rajaus.

Kaisaniemen 6. kaupunginosan kortteleita 90-93 sekä viereisiä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutos.

Suunnittelualue rajautuu luoteessa ja koillisessa asemakaavattomaan alueeseen, lounaassa asemakaavan mukaiseen asuinpientalokortteliin ja puistoalueeseen sekä kaakossa Pakolankadun toistaiseksi rakentumattomaan katualueeseen.

Ehdotusaineisto pidetään nähtävillä 5.6.2026 – 6.7.2026 teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelussa ja kaavan kotisivulla: https://www.ylivieska.fi/suvettarenkatu/

Muistutukset kaavaehdotuksesta on toimitettava 6.7.2026 klo 15.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen kaavoitus@ylivieska.fi tai postitse Ylivieskan kaupunki / kaavoitus, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska.

Ehdotusaineisto:

Kaavakartta (PDF)

Kaavaselostus (PDF)

Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (PDF)

Liite 2, Asemakaavan seurantalomake (PDF)

Liite 3, Ote ajantasakaavasta (PDF)

Liite 4, Ylivieskan Koskitanhuan asemakaavan laajennuksen ja muutoksen luontoselvitys (PDF)

Liite 5, OAS-vaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Liite 6, Luonnosvaiheen palaute ja vastineet (PDF)

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Uusi rakennusjärjestys tuo vapautta rakentamiseen, mutta antaa myös tarkempaa ohjeistusta.

Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 18.5. pitämässään kokouksessa rakennusjärjestysehdotuksen, joka oli tätä ennen hyväksytty kaupunginhallituksessa sekä rakennus- ja ympäristölautakunnassa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen uudesta rakennusjärjestyksestä.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki velvoittaa Suomen jokaista kuntaa laatimaan ja ottamaan käyttöön rakentamislakiin nojautuvan rakennusjärjestyksen viimeistään 31.12.2026 mennessä.

Vuonna 2011 voimaan tullut, maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva rakennusjärjestys asetti asemakaava-alueelle sijoittuvien talousrakennusten ja vähäisten rakennelmien lukumäärää sekä pinta-alaa koskevia rajoituksia. Rakennusjärjestys myös velvoitti tekemään tämän kaltaisesta rakentamisesta ilmoituksen rakennusvalvonnalle. Rakentamisen koon ja käyttötarkoituksen perusteella arvioitiin myös, edellyttikö hanke toimenpideluvan hakemista.

Tämä muuttuu nyt, koska rakentamislain mukaan rakennusjärjestyksellä ei voi ohjata lupavapaata rakentamista.

Rakennuttajan tulee silti huomioida myös jatkossa ne määräykset, mitä on annettu muun muassa asemakaavassa ja paloturvallisuutta koskevassa asetuksessa. Lisäksi tulee muistaa ilmoittaa rakentamisesta verottajalle jos hankkeen tuloksena muodostunut rakennus kuuluu kiinteistöverotuksen piiriin.

Keskustan suunnittelutarvealueella uudelta rakennuspaikalta on edellytetty tähän saakka 10 000 neliömetrin pinta-alaa ja tämä vaatimus on usein koettu kohtuuttomana ja rakennushankkeiden toteutumista haittaavana.

Nyt hyväksytty rakennusjärjestysehdotus tuo tähänkin muutoksen; uusi vähimmäiskoko on 5100 neliömetriä.

Mikäli uusi suunniteltu rakennuspaikka ei sijaitse keskustan suunnittelutarvealueella, riittää rakennuspaikaksi 3000 neliömetrin määräala.

Muutos alentaa omalta osaltaan rakennuskustannuksia ja mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen myös kaava-alueiden ulkopuolella.

Aiemmin useat toimenpidelupaa edellyttäneet hankkeet on jatkossa toteutettavissa ilman luvitusta, tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Aurinkopaneelien asentaminen rakennusten katolle
  • Ilmalämpöpumpun asentaminen
  • Terassin ja parvekkeen lasittaminen

Uusi rakennusjärjestys sisältää silti myös näihin liittyviä reunaehtoja, jotka tulee huomioida ennen hankkeen toteuttamista.

Asemakaava-alueella voi nyt rakentaa tontille aidan ilman erillistä lupaa, jos sen toteuttaa rakennusjärjestyksessä annettujen ehtojen mukaisesti.

Lisätietoja:
Harri Häivälä
johtava rakennustarkastaja
harri.haivala@ylivieska.fi

044 4294 373

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Puistokummiksi kaupungin viheralueille

Puistokummitoiminta on Ylivieskan kaupungin organisoimaa viheralueiden parissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa, joka täydentää palkatun henkilöstön ja sopimusurakoitsijoiden tekemää työtä.

Puistokummitoiminta aloitettiin vuosi sitten ja tällä hetkellä kaupungin viheralueilla ahkeroi jo 75 kummia!

Puistokummius antaa kuntalaisille keinoja vaikuttaa aktiivisesti oman lähiympäristönsä viihtyvyyteen. Puistokummit työskentelevät vapaasti oman jaksamisensa mukaan etukäteen sovituissa tehtävissä.

Tehtävät voivat olla esimerkiksi:

  • roskien keruuta
  • alueiden epäkohdista tai ilkivallasta ilmoittamista
  • kasvien istutusta ja hoitotöitä
  • haitallisten vieraslajien torjuntaa
  • avustamista puistometsien risusavotassa
  • viheralueiden kehittämiseen osallistumista

Uutena toimintona järjestetään syksyllä 2026 kesäkukkapaja, jossa puistokummit voivat osallistua Savisillan kesäkukkaistutusten suunnitteluun.

Kuka tahansa voi ryhtyä puistokummiksi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisätietoja

Kaupunginpuutarhuri
Anu Ainasoja
anu.ainasoja@ylivieska.fi
044 4294 245

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Takaisin
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Podcast

Ylivieskan kaupungin podcast: Kaavoituksen avulla liikenne ja puistoalueet elinvoimaisiksi

Tallenne

Tallenteen tekstiversio

Alkujuonto

[ 00:00:00 ] Tervetuloa kuuntelemaan Ylivieskan kaupungin podcastia. Näissä podcasteissa vaihtuvat vieraat keskustelevat Ylivieskan kaupunkia ja kaupunkilaisia koskevista asioista ja aiheista. Kuuntelemalla tämän podcast-sarjan jaksoja pääset helposti jyvälle siitä, mitä Ylivieskassa tapahtuu.

Leena Löytynoja

[ 00:00:20 ] No niin, tervehdys kaikille. Olen Löytynoja Leena, Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja, ja käydään vähän läpi, että mitä tekninen palvelukeskus on ja mitä me kaavoituksen puolesta siellä touhuillaan. Tekninen palvelukeskushan on aika laaja yksikkö. Siellä rakennetaan, pidetään kiinteistöistä huolta. Kuntatekniikkaa, katujen suunnittelua, rakentamista, viemäröintiä, maankäyttöä, kaavoitusta ja muuta. Mutta tällä kertaa meillä on Esa Taka-Eilola, vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö, täällä kertomassa kaavoituksesta.

Esa Taka-Eilola

[ 00:00:51 ] Tervehdys kaikille!

Leena Löytynoja

[ 00:00:53 ] Ja tervetuloa! Kerrotko Esa, mitä kaavoitus on?

Esa Taka-Eilola

[ 00:00:57 ] No kaavoitushan tarkoittaa siis maankäytön suunnittelua, elikkä tämmöistä pitkäjänteistä työtä. Elikkä nyt mitä suunnitellaan, ne rakennetaan huomenna tai mahdollisesti vasta useamman vuoden päästä. Eli nyt luodaan niitä tulevaisuuden edellytyksiä sitten, mitä tulevaisuudessa rakennetaan.

Leena Löytynoja

[ 00:01:12 ] Kyllä. Kaavoituksenhan kautta meidän elinympäristö pitäisi olla viihtyisää, turvallista, elinvoimaista ja houkuttelevaa. Miten kaavoituksessa nämä voitaisiin huomioida?

Esa Taka-Eilola

[ 00:01:22 ] No mielestäni keskeisiä elementtejä on niinku liikenne, pyöräilyväylät elikkä päästään jouhevasti liikkumaan paikasta toiseen, ja yhteydet ovat sujuvia. Ja nykyään varsinkin korostuu tämä pyöräily- ja jalankulkuliikenne. Ja tämän lisäksi, että meillä on sitten riittävästi puistoalueita olemassa, mihin pystytään sitten sijoittamaan leikkivälineitä ja muuta tämmöistä vihertoimintaa, niin ne on keskeisiä elementtejä.

Leena Löytynoja

[ 00:01:46 ] Kyllä, elikkä liikenneturvallisuus ja viherasuunnittelu. Hyvä juttu. Kerrotko, minkälainen kaavoitusjärjestelmä Suomessa on?

Esa Taka-Eilola

[ 00:01:54] No Suomessahan on aika semmoinen neliportainen kaavoitusjärjestelmä, joka lähtee ylhäältä alaspäin kohti rakentamista. Elikkä valtakunnan tasolla puhutaan tämmöisistä sanallisista, tuota, alueiden käyttötavoitteista, ja  tämän alla on sitten maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaalla. Elikkä Ylivieskassa suunnitellaan yleiskaavaa keskusta-alueelle, jossa laaditaan tarkemmin tuota asemakaava siihen alle, jonka tarkoituksena on ohjata maankäyttöä, rakentamistehokkuutta ja myös kerroslukuja. Esimerkiksi että montako kerrosta tonteille saa rakentaa.

Leena Löytynoja

[ 00:02:27 ] Kyllä. Miten ajattelet osayleskaavasta? Meillä on tällä hetkellä 2010-luvulla hyväksytty keskustan osayleiskaava, joka tässä on tulossa kohta ikänsä puolesta maaliin ja me käynnistämme uuden osayleiskaavasuunnittelun, jossa otsikkona taitaa olla “Ylivieska 2060”. Mitä ajattelet tästä?

Esa Taka-Eilola

[ 00:02:47 ] No se on hieno juttu, että saadaan käynnistettyä tämä suunnittelu. Ja tosiaan niin kuin nimikin kertoo, niin tavoitevuosi on se 2060 elikkä miltä meillä Ylivieska näyttää vuonna 2060. Elikkä nyt luodaan niitä liikenneyhteyksiä paperille, kartalle, että mistä ne tulevaisuudessa voisi mennä. Ja tämä yleiskaava sitten taas, tämän päälle laaditaan se tarkempi asemakaavataso sitten myöhemmin, jossa on tarkemmin määritelty katualueiden leveydet ja muut asiat. Mutta nyt luodaan tosiaan pohja sille tulevaisuuden suunnittelulle ja rakentamiselle.

Leena Löytynoja

[ 00:03:20 ] Eli käytännössä se on visio siitä, mitä Ylivieska voisi olla 2060.

Esa Taka-Eilola

[ 00:03:24 ] Kyllä, juuri näin.

Leena Löytynoja

[ 00:03:25 ] Toki se on myös tuota meidän kaavoitusjärjestelmä on hyvin tämmöinen tuota…säädelty. Ja tuota,  se on laissakin monella tavalla kerrottu, miten toimitaan, niin kerrotko, miten tää kaavoitusprosessi etenee?

Esa Taka-Eilola

[ 00:03:40 ] No elikkä meillähän perustuu tämä prosessi osallistamiseen ja vuorovaikutukseen. Eli kerätään asukkailta, kuntalaisilta ja sitten eri viranomaistahoilta lausuntoja ja mielipiteitä jokaisessa prosessin vaiheessa. Elikkä kaava tulee nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä ja silloin meiltä lähtee ensimmäisenä nähtäville tämmöinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka lähetetään siis ihan kirjepostina alueen asukkaille, maanomistajille ja alueessa rajoittuville kiinteistönomistajille. Ja tässä dokumentissa kerrotaan, että mitkä ne kaavan tavoitteet on ja minkälainen aikataulu sillä kaavalla on. Ja tämän jälkeen sitten kun se on ollut nähtävillä ja tästä on kerätty sitten mielipiteet, niin meillä ensimmäinen paperilla oleva kaavakartta – tai digitaalisenahan se nykyään on – mutta tuota kaavaluonnos tuodaan nähtäville ja tästä kerätään myöskin sitten mielipiteet ja näiden ja viranomaislausuntojen pohjalta tätä karttaa sitten tarkastetaan, minkälaisia muutoksia siihen sitten tarvitaan. Niin tuota, tästä laaditaan sitten tarkempi kaavaehdotus, joka tulee sitten myöskin nähtäville. Ja mikäli tästä kaavaehdotuksesta ei sitten ole jätetty mielipiteitä, muistutuksia tai viranomaislausuntoja, jotka merkittävästi muuttaisi sitä kaavarakennetta, niin tämän jälkeen se voidaan sitten viedä hyväksymiskäsittelyyn. Ja tosiaan Ylivieskassahan kaupunginvaltuusto viimekädessä päättää kaavojen hyväksymisestä.

Leena Löytynoja

[ 00:05:02 ] Kyllä. Kaavoitushan perustuu erilaisiin selvityksiin niin mitä asioita siinä monesti selvitellään?

Esa Taka-Eilola

[ 00:05:09 ] No enenevissä määrin on tosiaan tarvetta selvitellä erilaisia asioita ja nykyään, kun tuo ympäristö myöskin muuttuu, niin siihen liittyviä selvityksiä on paljon elikkä luonnon ympäristöön liittyviä selvityksiä, erilaisia lajeja. Puhutaan niin sanotuista direktiivilajeista: liito-oravat, viitasammakot pitää huomioida erikseen. Ja sitten riippuu pitkälle kaavasta, että onko kyseessä vaikka teollisuusalueen kaava tai keskusta-alueen kaava, että joissakin pitää sitten tutkia meluasioita. Vaikka liikennemelu, miten se vaikuttaa asumiseen tai jos puhutaan teollisuusalueen kaavasta, että tuottaako tämä varsinainen kaavoitettava kohde melua sitten siihen lähiympäristöön. Mutta hyvin kattavasti nykyään selvitellään taustat kuntoon.

Leena Löytynoja

[ 00:05:48 ] Kyllä, elikkä selvityksellä  varmistetaan, että se elinympäristö olis sitä viihtyisää, turvallista ja elinvoimaista. Mutta tuota, kerrotko meidän ajankohtaisista hankkeista, että mitä meillä on nyt ollut viime vuosina ja mitä on tulossa?

Esa Taka-Eilola

[ 00:06:02 ] Kyllä. Elikkä varsinaisesti konkretisoituu rakentamiseen joidenkin vuosien päästäkin joitakin kohteita. Esimerkiksi nyt meillä rakennetaan Junnikankankaan teollisuusaluetta tuonne keskustan pohjoispuolelle, joka muutama vuosi sitten saatiin asemakaava siitä maaliin, ja nyt on pari vuotta sitä infraa tuolla rakennettu. Ja taitaa tälle kesää sitten tulla valmistakin. Ja sitten toinen kohde, mikä on lähdössä rakentamiseen on nyt kesällä tuo Salmiperän laajennusalue sinne kivirinteiden päälle, johon on sitten tulossa tontteja myyntiin ja nämä tulikin varattaviksi tuossa vuodenvaihteessa jo ja siellä edelleen on vielä tontteja mahdollista varata.

Leena Löytynoja

[ 00:06:39 ] Kyllä. Ja meidän ykköskohde tällä hetkellähän on Taanila. Ja Taanilaan rakennetaan. liikekeskusaluetta ja siellä on meidän kohtalaisen uusi koulu – Taanilan koulu. Mutta tuota, mitä siellä tapahtuu jatkossa?

Esa Taka-Eilola

[ 00:06:53 ] Jatkossa tosiaan olis tarkoituksena laajentaa sitä liikealuetta sitten tuonne Alavieskan suuntaan, elikkä siihen Kalajoentien varteen ois tulossa mahdollisesti uusia liiketontteja. Elikkä meillä tuota puhutaan niin sanotusta Taanilan liikennealueen laajennuksesta. Ja tuota, siinä nyt on käynnistetty tosiaan tämä kaavaprosessi, elikkä meillä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma nyt nähtävillä nyt keväällä ja sen jälkeen on ajatuksena jatkaa sitten kaavaluonnosta nähtäville siten, että mahdollisesti syksyllä sitten olis meillä hyväksymiskäsittelyssä tuo asemakaava, jollei mitään merkittävää siinä tapahdu prosessin aikana.

Leena Löytynoja

[ 00:07:30 ] Kyllä. Mitä siellä oikein niinku suunnitellaan? Siis uusia tonttaja, mutta tuleeko uusia liikennejärjestelyjä?

Esa Taka-Eilola

[ 00:07:37 ] No kyllä, sekä ja että. Elikkä uusia liiketontteja olisi tulossa Kalajoentien varteen, ja sitten toiseen riviin niin sanotusti toinen rivi liiketontteja, mutta myöskin katuyhteyksiä. Elikkä ajatuksena nyt ois saada siitä Kalajoentieltä uusi liittymä tälle liikealueelle, joka yhdistyy sitten tähän nyt rakenteilla olevaan Taanilan osaan siihen Taanilanväylän liikennevaloristeykseen, joka kulkee siitä koulun ohi. Elikkä se olisi läpiajettava alue sitten jatkossa, kun kaava saataisiin maaliin ja infra rakennettua.

Leena Löytynoja

[ 00:08:05 ] Kyllä, elikkä se varmasti sujuvoittaa kaupunkilaisia ja myös muualta vierailevia.

Esa Taka-Eilola

[ 00:08:10 ] Kyllä, ja pelastustoiminnan kannalta on hieno juttu, että täältä pääsee sitten läpi tarvittaessa.

Leena Löytynoja

[ 00:08:15 ] Kyllä. No sitten jos ajatellaan pari vuotta taaksepäin, niin meillä yks suurimmista ja työläimmistä varmaan asemakaavoista oli Kasarmin jatkokaavoittaminen, ja saatiin tuo keskustan Kasarmialue kaavoitettua ja sinne torialuetta ja muuta, että miten näkisit, että se on vaikuttanut Ylivieskan kaupungin kehitykseen?

Esa Taka-Eilola

[ 00:08:35 ] No mielestäni se on kyllä tärkeä juttu ollut, että on saatu se asemakaava maaliin ja sitten sitä torialuetta rakennettua, että on saatu tosi viihtyisä ympäristö siihen rakennettua ja tuota, paljon siellä kuntalaisia ihmisiä näkyykin olevan kesäisin syömässä jäätelöä ja pyörimässä siinä torin nurkilla, niin se on kyllä mielestäni varsin onnistunut kokonaisuus.

Leena Löytynoja

[ 00:08:54 ] Kyllä. Ja siinä sitten on näitä liikennejärjestelyjä myös ratkottu, että meillä kulkee se alikulku sieltä radan alta ja siellä sitten on pysäköintialueet toisellakin puolella. Mutta tässä oli tosi kattava tästä kaavoituksesta. Oisko Esalla vielä meille kaikille terveisiä? Miten kuntalaiset voi osallistua tähän kaavaprosessiin?

Esa Taka-Eilola

[ 00:09:14 ] No sanoisin, että aina kun meillä kaava on nähtävillä, niin siihen kannattaa kyllä jättää mielipiteitä ja muistutuksia, että sillä lailla pystyy vaikuttamaan siihen kaavoitukseen. Ja toki matalalla profiililla voi myöskin soittaa tai niin sanotusti nykäistä hihasta, jos tuntuu, että on ajatuksia, että mitenkä sitä kuntaa haluttais kehittää.

Leena Löytynoja

[ 00:09:32 ] Kyllä. Ja kaavoitukseen kuuluu aina sitten myös ne yleisötilaisuudet, ja ne taidetaan nykyään järjestää sekä Teamsina että sitten valtuustosalissa.

Esa Taka-Eilola

[ 00:09:41 ] On ajatuksena ollut, että tätä hybriditilaisuuksina pidetään elikkä pystyy osallistumaan kotisohvalta tai sitten halutessaan paikan päältä, että kumpikin käy.

Leena Löytynoja

[ 00:09:48 ] Kyllä. Mutta tässä ehkä tällä hetkellä meidän ajankohtaisia asioita, ja tuota, jos vaan kaava-asioista tulee jotakin kysyttävää tai muista, niin olkaa matalalla kynnyksellä yhteydessä. Aurinkoisia kevätkelejä kaikille!

Esa Taka-Eilola

[ 00:10:03] Hei vaan!

Leena Löytynoja

[ 00:10:04 ] Heippa!

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Vasaman tuulipuiston osayleiskaava (osa-alue 1/2)

HUOM! Vasaman tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alueen 2 kaavasivustolle pääset tästä.

Vasaman tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alue 1 hyväksytty

Semecon Oy suunnittelee Ylivieskan kaupungin Vasaman alueelle enintään 17 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho 6–10 MW. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto valtakunnanverkkoon on tarkoitus toteuttaa maakaapeleilla Uusnivalan sähköaseman kautta, uusia ilmajohtoja ei rakenneta.

Tuulivoimahankkeessa toteutetaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena, jolloin sitä voidaan suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Hankkeen edellyttämä kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on toteutettu YVA-lain (252/2017) mukaisena yhteismenettelynä (YVAL 5 §), jolloin hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä (MRL 9§).

Yhteysviranomainen antoi YVA-menettelystä perustellun päätelmän 29.9.2023 POPELY/3454/2021.

Kaavoitusprosessin eteneminen ehdotusvaiheessa

Kaava-alue jaettiin kahteen osa-alueeseen kaavaprosessin ehdotusvaiheessa ja kaavoitusta viedään vaiheistetusti eteenpäin. Osa-alueista ensimmäinen, joka on tämä kaava, viedään eteenpäin pienempänä, ei-seudullisena tuulivoimaosayleiskaavana ja 8 voimalan hankekokonaisuutena.

Osa-alue 2 tullaan viemään ehdotuksena eteenpäin samanaikaisesti vireillä olevan Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan kanssa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osa-alueen 1 osayleiskaavan kokouksessaan 18.6.2024 § 30.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 18.6.2024 § 30 kumoamista Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 1501/2025 (21.10.2025) kumoamista Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

Korkein hallinto-oikeus päätti 18.2.2026, että valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 1 osayleiskaava on siten lainvoimainen 18.2.2026.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Verkasalon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Verkasalon tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksytty

Hanke sijoittuu kolmen kunnan (Kalajoki, Alavieska ja Ylivieska) alueelle, Kalajoen Rautiosta noin 3 kilometriä itään, Ylivieskan keskustasta noin 7 kilometriä länteen ja Alavieskan keskustasta noin 7 kilometriä etelään. Kaava-alueen koko on noin 700 hehtaaria.

Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Ylivieskan kaupunkiin 9 tuulivoimalan ja niihin liittyvien huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman rakentaminen laatimalla MRL 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan 6.10.2025 § 71.

Osayleiskaava on lainvoimainen 17.12.2025.

— — — — — — — — —

Liite 11, Havainnevideo Verkasalon tuulivoimahankkeesta: katso tästä

— — — — — — — — —

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Liikuntapalvelut Vapaa-ajan palvelut Yleinen

Kivinevalle uusi kotalaavu ja pitkospuut kuntoon

ELY-keskuksen avustuksen tuella on kunnostettu kaupungin virkistysalueita

Ylivieskan kaupunki oli mukana Uudenmaan ELY-keskuksen järjestämässä avustushaussa joulukuussa 2024. Avustusta myönnettiin kaupungille 35.000 euroa Salmiperä-Huhmari -välillä olevan reitin olosuhteiden kunnostukseen. Avustuksen määrä oli enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Nyt joulukuussa 2025 voidaan olla tyytyväisiä hankkeen toteutukseen, sillä reitin varrelle saatiin uusittua jo käyttöikänsä päähän tulleet pitkospuut sekä Kivinevalle rakennettua uusi, suojaisa kotalaavu.

Uudenmaan ELY-keskus on myönsi kunnille yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Hankkeiden tavoitteena on ollut parantaa vuoden 2025 aikana suomalaisten mahdollisuuksia liikkua ja virkistyä lähiluonnossa.

Avustuksen päätavoitteena on lisätä mahdollisuuksia lähiluonnossa liikkumiseen luomalla laadukkaita ja helposti saavutettavia lähivirkistysalueita. Hankkeille katsottiin eduksi luonto- ja virkistysalueiden tarkastelu kokonaisuutena, mahdollisuuksien mukaan seudullisessa yhteistyössä. Avustus on osa Suomi liikkeelle –ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lisää avustuksesta ympäristöministeriön tiedotesivulta linkistä https://ym.fi/-/suomi-liikkeelle-ohjelmasta-tukea-lahivirkistysalueiden-kunnostukseen?languageId=fi_FI

Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterShare
Kategoriat
Asuminen ja ympäristö Yleinen

Vasaman tuulipuiston osayleiskaava (osa-alue 2/2)

Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 2 osayleiskaava hyväksytty

Semecon Oy suunnittelee Ylivieskan kaupungin Vasaman alueelle enintään 16 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho 6–10 MW. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto valtakunnanverkkoon on tarkoitus toteuttaa maakaapeleilla Uusnivalan sähköaseman kautta, uusia ilmajohtoja ei rakenneta.

Tuulivoimahankkeessa toteutetaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka laaditaan alueidenkäyttölain 77 a §:n mukaisena, jolloin sitä voidaan suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Hankkeen edellyttämä kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on toteutettu YVA-lain (252/2017) mukaisena yhteismenettelynä (YVAL 5 §), jolloin hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä (AKL 9 §).

Yhteysviranomainen antoi YVA-menettelystä perustellun päätelmän 29.9.2023 POPELY/3454/2021.

Kaava-alue jaettiin kahteen osa-alueeseen kaavaprosessin ehdotusvaiheessa ja kaavoitusta vietiin vaiheistetusti eteenpäin. Osa-alueista ensimmäinen hyväksyttiin Ylivieskan kaupunginvaltuustossa 18.6.2024 § 30.

Osa-alue 2 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 8.9.2025 § 60.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle jätettiin valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 8.9.2025 § 60 kumoamista Vasaman tuulivoimapuiston osa-alueen 2 osayleiskaavaa koskevassa asiassa.

                  Jaa sosiaalisessa mediassa:
                  FacebookTwitterShare