Hankkeet

Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto on yhteistyössä Keski-Pohjanmaan liiton kanssa perustanut siirtolaisuushankkeen keväällä 2020 ja se toimii hankkeen kotipesänä.

Hankealueena on ns. historiallinen Keski-Pohjanmaa eli Perhonjokilaakso ml. Kokkolan seutu, Lestijokilaakso, Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutu.

Hankkeen tehtävä

Siirtolaisuushankkeen tehtävänä on kerätä tietoa siirtolaisuudesta Ruotsiin, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Venäjälle sekä muuta ns. kaukosiirtolaisuutta (Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka).

Pääasialliset ajanjaksot ovat:

Pohjois-Amerikka ja Australia: 1850–1960

Ruotsi: ennen ja jälkeen 1950

Venäjä: ennen ja jälkeen itsenäisyyden

Muu kaukosiirtolaisuus: 1850–1960

Siirtolaisuustietoa talteen Ylivieskasta

Siirtolaiseksi määritellään henkilö, joka on lähtöpitäjässään syntynyt tai siellä lähtiessä kirjoilla oleva tai sinne siirtolaisuudesta palannut. Ylivieska kuuluu siirtolaisuuden ydinalueisiin ja lähes jokaisesta talosta tai ainakin suvusta on lähdetty siirtolaiseksi, joko valtamerien taakse tai Pohjanlahden toiselle puolelle.

Ylivieskan siirtolaisuustyöryhmä aloittanut toimintansa 3.3.2022 ja se organisoi tiedon ja aineiston keräystä vuosien 2022–2023 aikana

Työryhmään kuuluvat (korvaa (at) merkillä @):

Kaisa Savela: kaisaliisa.savela(at)gmail.com

Esko Saari: esko.saari(at)kotinet.com

Eero Kippola: kippolaeero(at)gmail.com

Aino Nisula: aino.k.nisula(at)gmail.com

Hankkeen sähköposti: siirtolaiset.ylivieska(at)gmail.com

Keski-Pohjanmaan siirtolaisuustyöryhmän Ylivieskan yhdyshenkilö on  Kati Pehkonen (kati.pehkonen(at)ylivieska.fi, puh. 044-4294 441, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska.).

Siirtolaisuushankkeen kotisivut: https://keskipohjanmaansiirtolaisuus.wordpress.com/

Tulevista tapahtumista ilmoitetaan myöhemmin!

Tulevia keräystapahtumia

Pe 17.6.2022 klo 12.00 alkaen Tuokiotuvalla (Lukkarinkatu 1, Ylivieska). Tilaisuudessa kerrotaan siirtolaisuushankkeesta ja sinne voi tuoda tallennettavaa aineistoa sekä sopia haastatteluajan. Mukana on myös Hanna Järviluoma kertomassa Jokilaaksojen vanhat valokuvat –hankkeesta.

Mitä kerätään ja miten?

1. Aloittaa voi esimerkiksi kirjaamalla ylös niiden siirtolaisten nimet, joiden tiedät lähteneen siirtolaiseksi joko Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Ruotsiin tai muualle 1850–1960 välisenä aikana. Nimiä voi olla kotitalosta, naapurista, kotikylältä, kotipitäjästä – kaikki ovat tärkeitä.
2. Tee luettelo tuntemistasi ihmisistä, joilla käsityksesi mukaan on tietoa tai tarinoita Ylivieskan siirtolaisista ja heidän elämästään ja joita kannattaisi haastatella myöhemmin. Etenkin vanhukset ovat avainasemassa, mutta toki muitakin siirtolaisuutta tuntevia löytyy.
3. Selvitä suvustasi ja lähipiiristä henkilöitä, joilla on mahdollisesti Ylivieskan siirtolaisuuteen liittyvää aineistoa, kuten valokuvia, postikortteja, kirjeitä, muistoesineitä, kirjoja, lehtiä, arkkuja yms. Kirjaa omistajien nimet ja aineiston sijaintipaikat ylös.Jos sinulla on hallussasi tai tiedossasi lehtileikkeitä, lehtiä, kirjoja tai haastatteluja, kokoa ne yhteen paikkaan ja merkitse ylös kiinnostavat kohteet ja artikkelit. Ne on sitten myöhemmin helppo kopioida keräystyössä.

Ilmoita hallussasi olevista tiedoista ja aineistosta yllä mainittuihin yhteystietoihin – postitse, tekstiviestillä, sähköpostilla tai vaikkapa puhelinsoitolla.

Valmiiksi kirjoitettuja tarinoita tai skannattuja aineistoja voi lähettää myös suoraan hankkeen sähköpostiin (korvaa (at) merkillä @): siirtolaiset.ylivieska(at)gmail.com (valokuvien koko olisi hyvä olla vähintään 600 dpi).

Kun koronatilanne antaa myöten, aloitetaan aineiston digitointi ja tallentaminen sekä haastattelut. Kaikki tiedonmurut ovat arvokkaita!

Tähän työhön tarvitsemme tekijöitä ja käsipareja. Kyläyhdistyksillä, Nuorisoseuroilla ja muilla yhdistyksillä ja tahoilla on henkilöitä, joilla on tietoa kylien ja sukujen siirtolaisista tai jotka voisivat auttaa käytännössä tiedon keräämisessä ja haastatteluissa. Tietotekniikan osaamista ei tarvita.

Talkootyön iso kokonaisuus rakentuu pienistä osista ja jokaisen henkilön tekemä työ on tärkeä ja tarpeellinen!

Tervetuloa mukaan keräämään ja tallentamaan siirtolaisuushistoriaa!

Yhteystiedot

Linkkejä

Siirtolaisuushankkeen kotisivut

Alueellisen Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hankkeen (KUMA) tavoitteena on kehittää Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kempeleen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjärven, Sievin ja Ylivieskan kulttuurimatkailua. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).

Tuomme yhteen matkailun, kulttuurin ja taiteenalan toimijoita. KUMA-hanke tekee yhteistyötä ja luo kulttuurimatkailuverkostoa kuntarajojen yli, mutta myös erilaisten toimijoiden välillä. Mukana ovat kuntien kulttuuripalvelut, kotiseutuyhdistyksiä, muita yhdistyksiä, matkailuyrityksiä ja -yhdistyksiä, taiteilijoita ja taiteenalan toimijoita. Voidaankin puhua jopa alueellisesta kulttuurimatkailun ekosysteemistä.

Tule mukaan kehittämään kulttuurimatkailua. Luodaan yhdessä rikas ja elävä kulttuurimatkailuverkosto!

Mitä on kulttuurimatkailu?

Kulttuurimatkailu on nouseva trendi kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurimatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista, 15 % vuosittain. Kulttuurimatkailu on myös yksi Business Finlandin matkailun kehittämisen teemoista.

Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö, taiteen alat, museot, taide- ja kulttuuritapahtumat sekä paikallinen elämäntapa. Kulttuurimatkailun kulttuurisisältö voi olla esimerkiksi esittäjien osalta kansainvälinen, mutta sen ympäristö, lisäelementit, esitystapa jne. kommunikoivat suomalaisuutta tai saavat vaikutteensa suomalaisuudesta.

Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja, ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin.

(Lähde: Business Finland / kulttuurimatkailu.)

KUMA-hanke ottaa huomioon kestävän matkailun ja kestävän kehityksen osa-alueet kehittämistyössään:

• kulttuurinen kestävyys
• sosiaalinen kestävyys
• ekologinen kestävyys
• taloudellinen kestävyys

Kulttuurimatkailu-hankkeen tavoitteita

• kuntarajojen yli toimiva elävä ja rikas kulttuurimatkailuverkosto
• alueen kulttuurimatkailun näkyvyyden lisääminen
• kulttuurimatkailupalvelujen ja -tuotteiden markkinapotentiaalin ja markkinakelpoisuuden lisääminen
• uusien kulttuuri- ja elämystuotteiden ja palvelujen kehittäminen
• synnyttää luovilta aloilta uusia sisältöjä matkailutuotteisiin
• edistää luovien alojen ja matkailun välistä yhteistyötä
• digiosaamisen kehittäminen, myös palveluiden löytymisen parantamiseksi
• alueellinen verkkopohjainen kulttuurimatkailukartasto
• lisätä kulttuurin hyödyntämistä kuntien omassa hyvinvointityössä
• maaseudun elävöittäminen

Miten hanke toimii

Avoimet työpajat ja sisältökoulutusta

Kulttuurimatkailu-hanke järjestää asiantuntijavetoisia työpajoja ja sisältökoulusta. Työpajoihin voi osallistua kulttuuripalveluiden ja yhdistysten toimijoita, kulttuurialan yrittäjiä, matkailuyrittäjiä, taiteenalan toimijoita ja muita kulttuurialan ja matkailualan toimijoita.
Työpajoja ja asiantuntijoiden vetämiä valmennuksia järjestetään mm. kulttuurimatkailutuotteiden kehittämiseksi, tuotteistamiseksi, tarinallistamiseksi, digiosaamisen lisäämiseksi sekä laadun kohottamiseksi.
Työpajoista tiedotetaan erikseen. Ota yhteyttä projektipäällikköön, jos haluat tiedotuslistalle.

Kuntien työryhmät

Kunkin hankealueen kunnan oma työryhmä vie opittuja asioita ja kehittämisen alla olevia teemoja oman kunnan alueella eteenpäin, projektipäällikön avustuksella. Yhteistyötä myös kuntarajojen yli lisätään kaiken aikaa.

Sisällöstä

KUMA-hanke lähtee toiminnassaan liikkeelle kehittämällä olemassa olevia ja uusia kulttuurireittejä alueelle ja kuntiin. Näitä voivat olla pidemmät pyöräilyreitin kulttuurikohteissa ja kylillä, kulttuurireitit maastossa, sekä erilaiset omatoimiset ja opastetut kulttuurikävelyt keskustoissa ja kyläpinnassa.
Tavoitteena on lopulta koota reitit ja kohteet hankeaikana alueelliseen kulttuurimatkailukartastoon.

Hankeaikana (30.9.2024 saakka) tehdään paljon muutakin kulttuurimatkailun kehittämistyötä, esimerkiksi tuomalla luovien alojen, taiteen ja matkailun toimijat yhteen, ja synnyttämällä luovilta aloilta lisää sisältöä matkailuun.

Tulevien työpajojen teemoja

• Kestävä kulttuurimatkailu
• Kulttuurireitit ja kulttuurikävelyt
• Elävä eli aineeton kulttuuriperintö
• Taidesisältöinen kulttuurimatkailu
• Digitaidot
• Virtuaalimuseot
• Tuotteistaminen ja tarinallistaminen
• Palvelumuotoilu
• Elämyspalvelut ja uudet kulttuuripalvelut
• Yhteinen tapahtumatuotanto

Hanketiedot

Hankeaika

1.4.2022 – 30.9.2024.

Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset ovat 217201,00 €. Rahoitus on 100 % tälle yleishyödylliselle hankkeelle. Se käytetään palkkoihin ja ostopalveluihin sekä yleiskuluihin.

Vastuuorganisaatio

Hanketta hallinnoi Kalajoen kaupunki, Kalajoki Akatemia. Hankkeen johtaja on sivistysjohtaja Tiina Kangas ja yhteyshenkilö rahoittajaan päin on kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa.
Hankkeen projektipäällikkönä on 27.6.2022 alkaen Merja Nevalainen.

Yhteystiedot

Merja Nevalainen
projektipäällikkö
KUMA Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke
040 187 8609
merja.nevalainen@kalajoki.fi

Linkkejä

Hankkeen verkkosivut

Luovaa liikettä & taidetta on kehittämishanke joka luo mahdollisuuksia liikkumiseen ja elämyksien kokemiseen kulttuurin kautta tukien kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Pilottihanke ”Luovaa liikettä & taidetta” saavuttaa ikäryhmät kattavasti lapsista ikäihmisiin saakka.

Yhteistyötahoina Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto sekä kolmannen sektorin toimijoita.

Hankekokonaisuus jakautuu neljään kategoriaan:
1. Luova liike ja kuvaitaidepaja – ikäihmisille
2. Elämykselliset TYKY-päivät – työikäisille
3. Pörrää liikkuen -liikuntakampanja – nuorisolle
4. Valotaidetapahtumat Ylivieskassa – kaiken ikäisille

Yhteystiedot

–

Linkkejä

AKKE -hankkeen verkkosivut