Ylivieskan kaupunki 
Asemakaava ja asemakaavan muutos lainvoimainen (Hollihaka, Junnikankangas)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.2.2023 § 4 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jolla muodostuu Hollihaan 5. kaupunginosan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisaluetta.
Yhteinen alue 977-406-878-18 sisältyy kaavoitukseen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on lainvoimainen 29.3.2023
Tule viettämään aikaa yhdessä ja opettelemaan suomen kieltä!
Kahvila avoinna joka toinen maanantai 16.1. alkaen, os Kirkkotie 3
Tarjolla kahvia/teetä sekä pientä syötävää.
Olet lämpimästi tervetullut yksin, ystävien tai perheen kanssa!
Lisätietoja: 044-769 2256 / Hilkka
Järj.
Seutukaupunkirekry -hanke
Ulkomaalaisten polku Oulun eteläiselle alueelle -hanke
Hakeva Jedu -hanke
Hyvinvointialueiden aloittaessa ympäristöterveydenhuollon palvelut säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Ylivieskan kaupungin osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteen jälkeen ympäristöterveydenhuollon palvelut eli eläinlääkintäpalvelut ja terveysvalvonta tuotetaan jatkossa vastuukuntamallilla. Palvelut tuotetaan Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueelle Ylivieskan toimiessa isäntäkuntana.
Siirto on pyritty toteuttamaan mahdollisimman vähän asiakkaisiin vaikuttaen eikä muutoksia palveluiden laajuuteen ole tapahtunut. Palvelunumerot pysyvät ennallaan sekä palvelupisteet samoina.
Terveysvalvonnan ja valvontaeläinlääkärin toimipiste:
Tasangontie 21, 84100 Ylivieska
Eläinlääkärien toimipisteet:
Ylivieska, Sievi ja Alavieska
Katajistontie 2, 84100 Ylivieska
Nivala
Pajatie 1 C, 85500 Nivala
Sähköpostiosoitteet muuttuvat seuraavasti :
terveystarkastajat@ylivieska.fi
Yhteystiedot ja palvelut löytyvät jatkossa täältä >>
Joulun suloinen sanoma musiikin kantamana!
Ylivieskan kaupungin vanhusneuvosto ja Ylivieskan seudun musiikkiopisto tarjoavat Soivan joulukortin Ylivieskan palvelu- ja hoivakodeille.
Palvelu- ja hoivakodit ovat saaneet valita seuraavista kokoonpanoista mieluisimman.
– Kaksi viulua ja säestäjä (molemmilla kaksi kappaletta)
– Kaksi klarinettia ja säestäjä (kaksi kappaletta)
Mahdollista saada myös laulaja.
Oppilaat soittavat perinteistä jouluista musiikkia.
Tällä hetkellä Soivan Joulukortin ovat tilanneet Kotikartano 2 ja Esperin hoivakoti Suvanto.
Esiintymiskorvaukset maksaa vanhusneuvosto. Musiikkia koordinoi musiikkiopiston apulaisrehtori Eija Kantola.
Vielä on keskiviikkoon aikaa tilata Soiva Joulukortti, pikaiset tilaukset vanhusneuvoston Marita sihteeriltä p. 040 1882459
Keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus perustuu uudistuneeseen jätelakiin ja koskee vakituisten asuntojen
ohella myös vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä vaikkei kompostointi olisi ympärivuotista. Pelkästä
puutarhajätteen tai kuivakäymäläjätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta.
Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki,
Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) ilmoitus
on tehtävä Jokilaaksojen jätelautakunnalle kirjallisesti. Ilmoituslomake löytyy Jokilaaksojen
jätelautakunnan verkkosivuilta. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen
jatelautakunta@ylivieska.fi tai postitse osoitteeseen Jokilaaksojen jätelautakunta, PL 70, 84101 Ylivieska.
Kompostointi-ilmoituslomakkeella on mahdollista ilmoittaa myös poltettavan jätteen astian
tyhjennysvälin pidentämisestä kuuteen tai kahdeksaan viikkoon.
Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. 1.1.2023 jälkeen aloitetusta kompostoinnista
tulee tehdä ilmoitus kahden kuukauden (2 kk) sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus tulee tehdä
vaikkei biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kiinteistöä. Saapuneet ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Koska kompostointi-ilmoituksia saattaa saapua lyhyessä ajassa paljon, voi ilmoitusten
käsittelyssä olla viivettä. Ilmoituksiin ei vastata erikseen, ainoastaan jos niihin liittyen tulee kysyttävää.
Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava. Jos kompostointi
kiinteistöllä lopetetaan, on siitä ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden
kuluessa lopettamisesta.
Ilmoituksen tekeminen perustuu vuonna 2021 muuttuneeseen jätelakiin. Jätehuoltoviranomainen
tallentaa saadut tiedot kompostointirekisteriin. Saatujen tietojen avulla kiinteistöillä kompostoitu biojäte
saadaan otettua huomioon valtakunnallisen biojätteen kierrätysasteen laskennassa. Tietoja käytetään
myös apuna kompostoinnin vaihtoehtona olevan biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen
suunnittelussa ja toteutuksessa.
Lain velvoittama biojätteiden erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan
taajamissa heinäkuusta 2024 lähtien. Jokilaaksojen jätelautakunnan alueella velvoite koskee Ylivieskan
keskustaajamaa. Ajantasaiset taajamarajaukset ovat nähtävillä jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilla
vuoden 2024 alusta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jotka kompostoivat biojätteen.
Lisätietoja
Anu Linnala,
jätehuoltosuunnittelija, puh 040 5586 330,
anu.linnala(at)ylivieska.fi
Jokilaaksojen jätelautakunta
TIEDOTE
2.12.2022
Rautatiekadun ja Kauppakadun risteysalueiden sekä Rautatiekadun ja Kauppakadun kameravalvonnan asennus on käynnissä ja käytössä maanantaina 5.12.2022 alkaen.
Kyseessä on Ylivieskassa ensimmäinen kohde, jossa kameravalvonta on sijoitettu katualueelle.
Ylivieskan kaupungilla ja Poliisilla on yhteistyöhanke, jossa kameravalvonnalla parannetaan yleisten alueiden ja liikenteen turvallisuutta Ylivieskan kaupungissa.
Kameravalvonnan tarkoituksena on omaisuuden suojaus, rikosten ennaltaehkäisy ja selvittäminen, liikenneturvallisuuden varmistus ja -hallinta ja tarvittaessa onnettomuustutkinta.
Kameravalvonnan lisäämisestä Ylivieskan kaupungin alueelle on tehty myös valtuustoaloite vuonna 2020 (07.09.2020 § 43).
Risteysalueiden kameravalvonnan toteuttaminen on hankkeen viimeisimpiä kohteita, ensi vuonna kameravalvontaa lisätään vielä Asemanseudulle ja Ratavartijakadun pysäköintialueelle.
Ylivieskan keskustan yleisillä alueilla on käytössä 34 Ylivieskan kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Leena Löytynoja
leena.loytynoja@ylivieska.fi
Veijo Alavaikko
veijo.alavaikko@poliisi.fi
Tiedote 29.11.2022
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. KIPSI-hankkeessa kipsi ja sen levitys sekä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää. Kipsihaku on nyt avautumassa uudelleen, mutta Pohjanmaan rannikolla hakua on kovan kysynnän vuoksi kohdennettu muutamalle valuma-alueelle.
KIPSI-hanke on toiminut Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019. Tänä vuonna hanke on laajentunut koko rannikon valuma-alueille EU:n elpymistuen turvin, siis myös Pohjanmaan rannikolle.
KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta mereen päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
Kipsihaku kävi viime kesänä vilkkaana laajentuneella hankealueella. Nousseet logistiikkakustannukset ja suuret hakumäärät johtivat siihen, että nyt avautuvassa kipsihaussa on kohdennettava kipsikäsittelyä aiempaa tarkemmin. – Laajennetulla hankealueella hakua rajataan alueille, joilla asiantuntijoiden arvion mukaan kipsistä saadaan paras mahdollinen vesiensuojeluhyöty. Arviointi on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari. Kohteena on mm. Kalajoen valuma-alue, Nivalassa sijaitsevan Pidisjärven alapuolisilta osin. Kipsihaku aukeaa 1.12.2022 ja kysyntä jatkunee vilkkaana. Jos viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää heti haun auettua!
KIPSI-hankkeen päätavoite on siis vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyn ansiosta mikroskooppiset maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan muodostaen suurempia mikromuruja, jolloin maan mururakenne paranee. Parantunut mururakenne vähentää peltomaan huuhtoutumista ja kohentaa maan kasvukuntoa. Tuoreimpien tutkimusten mukaan peltomaiden kokonaisfosforin kuormitusta voidaan vähentää noin 30 %. Kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuormitus vähenevät noin puolella. Käsittelyn vaikutus kestää viitisen vuotta, mahdollisesti jopa pidempään. Kipsin levittämisestä ei ole kotimaisissa tutkimuksissa tai KIPSI-hankkeessa havaittu haittoja peltomaalle tai kasvustolle. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään tehokkaammin pellolla kasvien käytettävissä. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsikäsittelyn ansiosta on mahdollista parantaa myös Kalajoen tilaa, mikä on luokiteltu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi , kun haku aukeaa 1.12.2022. Tilakohtaista neuvontaa antaa ProAgria. Neuvonnassa viljelijä ja maatalousneuvoja voivat esimerkiksi tarkastella, mille lohkoille kipsi soveltuu ja vaikka täyttää yhdessä kipsihakemuksen. Nyt haettava kipsi levitetään vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla – ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea, niin tullaan tekemään myös Kalajoen valuma-alueella.
Kipsikäsittelyllä saadaan nopeasti tuloksia, eli maatalouden kuormituksen vähentymistä. Mutta rinnalle tarvitaan edelleen myös muita maatalouden vesiensuojelutoimia, sillä kipsikään ei sovellu kaikkialle. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.
KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Hankkeen käyttämä kipsi on testattua ja turvallista käyttää. Siitä myös otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antavat:
Ympäristöministeriö:
Antton Keto, ohjelmapäällikkö, Vesiensuojelun tehostamisohjelma
KIPSI-hankkeen ohjausryhmän pj
0295 250148, 0504319289, antton.keto@gov.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Minna Kolari, projektipäällikkö, KIPSI-hanke
0295 025062, minna.kolari@ely-keskus.fi
Mats Willner, erityisasiantuntija, KIPSI-hanke
0295 022138, mats.willner@ely-keskus.fi
Ylivieskan kaupunki, ympäristöpalvelut:
Tapio Koistinaho, ympäristöpäällikkö,
KIPSI-hankkeen ohjausryhmän jäsen
044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Maija Schuss, ympäristöasiantuntija
044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Nivalan kaupunki, alueellinen maaseutuhallinto:
Mervi Vähäsöyrinki, vs. maaseutujohtaja
040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi
Osallistu liikuntapalveluiden asiakaskyselyyn!
Strategiamme mukaan liikuntapalveluissa tulee tehdä säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä.
Nyt vuorossa on Kahvila Messin asiakkaille suunnattu kysely.
Pääset vastaamaan tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/messin-asiakaskysely
Voit täyttää kyselyn myös paperiversiona, kaavakkeita löydät liikuntakeskuksesta.
Kiitos etukäteen!
TIEDOTE
2.11.2022
Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie –Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus. Virta tuo, virta vie -hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ProAgria Oulu sekä Pylväsojan ojitusyhteisö. Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostuksen rahoitus on tullut Ylivieskan kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeet päättyvät marraskuussa 2022.
Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestettiin päätöstilaisuus Pylvään kylätalolla 19.10. Paikalle oli kutsuttu kyläläisiä kuulemaan Pylväsoja alaosalle tehdystä kalataloudellisesta elinympäristökunnostuksesta ja toimenpiteiden onnistumisesta. Tmi Arto Hautala on laatinut Pylväsojan alaosalle kunnostussuunnitelman jo vuonna 2015 ja Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa suunnitelmaa päästiin vihdoin toteuttamaan. Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Kalajoen suulta Lentokentäntien (tie nro 7830) sillalle, kattaen noin 1,4 kilometrin kokoisen alueen.
Paikalla hankkeen toimenpiteistä oli kertomassa kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Hän oli johtamassa talkoita Pylväsojalla viime syksynä ja ohjaamassa kaivinkonekuskin työskentelyä kuluvan vuoden kesäkuussa. Tahkolan mukaan kunnostustoimet olivat onnistuneet hyvin. Talkoovoimin ja konetöin puronuomaan saatiin luotua kutusoraikoita ja poikaskivikoita. Kaivinkone oli keskeisessä roolissa kivien siirtelyssä ja sillä saatiin muodostettua moni-ilmeisiä koskipaikkoja sekä lisättyä uomaan erilaisia maisema- ja suojakiviä. Konetöissä uoman pohjasta myös löydettiin soramateriaalia, jota käytettiin suunniteltujen kutusoraikkojen muodostamiseen.
Vaikka hankkeen kunnostustoimet alajuoksulla onnistuivat, on tärkeä nähdä Pylväsoja kokonaisuutena. Pylväsojan ekologinen tila on tyydyttävä ja toimenpiteitä uoman yläosissa ja valuma-alueella tarvitaan, jos vedenlaatua ja tulvasuojelua halutaan parantaa. Näiden toimien suunnitteluun Pylväsojalla on ollut käynnissä Virta tuo, virta vie -hanke. Hankkeen aikana alueelle on tehty luontoarvojen selvitys, luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma sekä Pylväs- ja Vasamanojan metsien valuma-aluesuunnitelma. Lisäksi hankkeessa on ideoitu parempia käytäntöjä maa- ja metsätalousalueiden yhteiseen vesienhallintaan. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja hidastavat veden kulkua uomassa.
Pylväsoja ja sen ympäristö on kaunis kokonaisuus. Vaikka nämä kaksi Pylväsojalla käynnissä ollutta hanketta päättyvät, on toivoa, että alueen positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Hankkeessa on muodostettu viestintämateriaalina Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeista kertova flyer sekä nettisivujen https://arcg.is/5aLGu takaa löytyvä tarinakartta, josta löytyy tarkempaa tietoa Pylväsojan valuma-alueesta sekä alueelle tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja:
Hankesivusto: www.meidankalajoki.fi/pylvasojan-hankkeet
Tarinakartta: https://arcg.is/5aLGu
Maija Schuss
Ympäristöasiantuntija maija.schuss@ylivieska.fi
