On se aika vuodesta, että kaikki kunnat päättävät ensi vuoden tuloista ja menoista, samalla myös veroprosenteista. On todella hienoa, että meidän kaikkien yhteiset talousasiat ovat nyt kaikkien huulilla. Perustellusti on myös kysytty, puhutaanko taloudesta tarpeeksi tai käsitelläänkö talousasioita päätöksenteossa riittävästi. Tässä haluan hieman avata ja kuvata sitä työtä ja keskustelua, mitä käydään kaupungin prosesseissa, eikä siten näy välttämättä ulkopuolelle.
Talousarvion tekeminen alkaa yleensä siitä, kun kaupunginhallitus antaa ohjeet talousarvion tekemiseksi. Päätetään, mikä asetetaan menojen kasvun tavoitteeksi ja missä aikataulussa asiat pitää käsitellä. Luonnollisesti kaupungilla ei ole täysi päätösvalta isosta osasta menoista ja tuloista, ovathan monet kaupungin palvelut todella tiukasti säädeltyjä, esimerkiksi yli 3-vuotiaiden päiväkotiryhmässä saa olla enintään 21 lasta, ryhmässä tulee olla vähintään 3 aikuista, joista yhdellä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys. Palkoista ja palkankorotuksista päätetään pitkälti sitovissa työehtosopimuksissa jne. Toki on myös asioita, joista päätetään täällä paikallisesti; rakennetaanko joku uusi koulu tai korjataanko teitä. Meillä Ylivieskassa kaupunginhallitus antoi talousarvio-ohjeissa investoinneille sitovan katon.
Kaupunginhallituksen ohjeiden jälkeen viranhaltijat ja työntekijät alkavat laatimaan talousarviota. Tulo- ja menoarviot kirjataan talousarvio-ohjelmaan tileittäin ja kustannuspaikoittain. Tämän jälkeen käydään erilliset talousarvioneuvottelut ja -keskustelut talousjohtajan ja tarvittaessa muun johdon kanssa. Arvioidaan meno- ja tuloarvioiden realistisuutta, katsotaan, onko kenties esitettyihin uudistuksiin varaa yms. Kun kaikki summat on tallennettu ja tarkistettu, saadaan koko kaupungin yhteenveto. Tässä vaiheessa asiaa käsitellään koko valtuuston kanssa iltakoulussa. Iltakoulussa käydään läpi toimialoittain, mitä muutoksia on tulossa ja valtuusto evästää jatkovalmistelua.
Yleensä talousarviota joudutaan vielä tarkastelemaan tässä vaiheessa. Kun taloudessa on tiukkaa ja niukkuutta jaetaan, joudutaan tekemään kompromisseja siitä, miten rahat käytetään, vaikka hyviä kohteita olisi paljon. Tänä vuonna ”kirikierroksella” on haettu reilusti yli kahden miljoonan euron edestä säästöjä. Säästö vastaa yli 2 veroprosenttiyksikköä eikä kohteita ole ollut helppoa löytää. Summan suuruutta kuvaa se, että vaikka lakkauttaisimme koko kunnan keskushallinnon (kaupunginjohtajan, talousjohtajan, hallintojohtajan virat, kaikki toimistosihteerien toimet, arkiston, ict:n, henkilöstön työterveyshuollon ja joukkoliikenteen ml. koulukuljetukset) emme saisi vastaavaa säästöä aikaiseksi. Tällä hetkellä työ alkaa olla loppusuoralla ja kaikki hallintokunnat ml. peruspalvelukuntayhtymä Kallio ovat osallistuneet tähän työhön. Ja ratkaisu ei ole ollut veroprosentin korottaminen.
Tämän jälkeen toimielimet käsittelevät omat talousarvioehdotuksensa. Kaupunginjohtaja antaa talousarvioehdotuksen kaupunginhallitukselle 29.11. kokoukseen ja hallitus puolestaan antaa valtuustolle oman ehdotuksensa. Loppujen lopuksi se keskustelu (joka on toki äärimmäisen tärkeää), mikä käydään valtuuston kokouksessa, on vain jäävuoren huippu koko lähes puoli vuotta kestävästä yhteisestä työrupeamasta.
Miksi Ylivieskassa sitten on niin tiukkaa taloudessa? Kysymys on hyvä, eikä siihen ole helppoja vastauksia. Ylivieskan väkiluku on kasvanut 20 vuoden aikana yli 2 000 asukasta ilman kuntaliitoksia. Tämä on meidän kokoisessa kaupungissa todella harvinaista, kasvu vaatii veronsa myös. Otan esimerkiksi syntyvyyden. Ylivieskassa syntyy joka vuosi enemmän lapsia kuin kuolee ihmisiä, meillä on siis luonnollista väestönkasvua. Tämä on poikkeuksellista koko Suomen mittakaavassa Ylivieskan kokoluokassa. Tässä hieman lukuja vastaavan kokoluokan kunnista:
| Asukasluku | Syntyneet 2020 | |
| Ylivieska | 15 304 | 175 |
| Uusikaupunki | 15 378 | 112 |
| Varkaus | 20 278 | 108 |
| Sastamala | 24 052 | 152 |
| Orimattila | 15 882 | 133 |
| Mäntsälä | 20 783 | 190 |
| Kauhajoki | 13 007 | 88 |
| Forssa | 16 800 | 91 |
Valtionosuuksissa ikärakenne huomioidaan toki jossain määrin, mutta huomioiko se tarpeeksi tätä erityisyyttä, että on paljon lapsia, mutta väestö myös samalla ikääntyy nopealla vauhdilla?
Vuoden 2022 talousarviossa tulee huomioida myös se, että valtion päättämistä lainsäädäntömuutoksista johtuen Ylivieskan kaupungin (ja Kallion Ylivieskan osuus) saamat asiakasmaksutulot tippuvat arviolta noin miljoona euroa edelliseen vuoteen verrattuna johtuen oppivelvollisuuden laajentamisesta sekä varhaiskasvatuksen ja sote:n asiakasmaksuhelpotuksista. Yhteiskunnallisesti asia on tietysti todella tärkeä, mutta puhtaasti talousarviossa se näkyy euroina näin. Valtio on luvannut kustantaa nämä lainsäädäntömuutokset täysimääräisesti, se tehdään säätämällä valtionosuuksia ja veroperusteita. On hyvä kysymys, tuleeko Ylivieskan erityisen nuori ikärakenne tässä huomioitua?
Ylivieskassa on päätetty satsata lapsiin ja nuoriin sekä turvallisiin liikenneyhteyksiin. Nämä investoinnit on tehty vuosina 2017-2021, koko investointipotti on ollut yli 60 miljoonaa euroa. Tämä on hurja summa meidän kokoiselle kaupungille. Päätökset on kuitenkin tehty tietoisesti, yhdessä ja yksimielisesti valtuustossa. Meillä on nyt terveet ja turvalliset koulutilat lapsille ja nuorille, hyvät liikuntaympäristöt kaikille kaupunkilaisille ja toimivat liikenneyhteydet kasvaneille liikennemäärille. Näistä investoinneista johtuvat velka ei ole hetkessä kuitattu, mutta päämäärätietoisesti ja yhteisesti työtä tekemällä me tästä kyllä selviämme. Hyvät palvelut ovat myös vetovoimatekijä pitkäksi aikaa.
Ja lapset ja nuoret ovat elämän merkki!
