Ylivieskan kaupunki Lauantaina 3.9. Ylivieskan Liikuntakeskuksella klo 10-14
Tilaisuudessa luennoi lääkäri ja tietokirjailija Olli Sovijärvi. Aiheena liikunta, ravinto ja uni.
Lapsille oma liikuttaja – Pomppulinna ja kepparirata
Kerää leimapassiin leimoja eri toimintapisteistä. Toimintapisteet ovat maksuttomia, ellei toimintapisteen tiedoissa erikseen mainita hintaa.
Tervetuloa mukaan!
TIEDOTE 29.8.2022
Ylivieskan rakennusvalvonta aloittaa syyskuussa 2022 rakennusrekisterien päivitys- projektiin liittyvät rakennuskartoitukset.
Kartoituskäynnit suoritetaan kaupunginosa kerrallaan, kiinteistönomistajille käynneistä erikseen ilmoittamatta.
Rakennusrekisteristä puuttuvat rakennukset mitataan ja lisätään kuntarekisteriin. Lupamenettelyä edellyttäville rakennuksille vaaditaan hakemaan rakennuslupa.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Jarkko Ruuskanen
Projektivastaava
044–4294390
www.ylivieska.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/yksityistiet
Materiaalia tulee myöhemmin näkyville edellä mainittuun osoitteeseen.
Lisätietoa antaa hanketyöntekijä, puh. 044-4294577
Tervetuloa!
YMPÄRISTÖPALVELUT, TIEDOTE 19.7.2022
Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien
täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee
levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden
virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan
kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.
Lampinnevan alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoisosassa Lapinjärven pohjoisrannalla. Ennallistettava
alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 10 ha. Lampinnevan ennallistettava suoalue on aikanaan
ojitettu, ja se pyritään palauttamaan takaisin avonaiseksi ja luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi.
Ennallistamistöissä kaivinkoneen avulla on tarkoitus täyttää ennallistettavan alueen sarkaojat, kaivaa
suon pohjoisrajalle ojat suojelemaan naapurikiinteistön ojitettua metsäaluetta sekä muodostaa alueelle
laskeutusallas, johon johdetaan alueen lounaisrajalta Lampinjärveen laskevan valtaojan vedet.
Kaivinkoneen avulla on myös tarkoitus maisemoida alueen rajalla olevan hiihtoladun ympäristössä
olevat kivenlohkareet luonnollisemman näköiseksi.
Konetöillä pyritään palauttamaan suon vesitalous lähemmäksi sen luonnollista, ojitusta edeltävää tilaa,
lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja edistää alueen virkistysarvoja. Lampinnevan palauttaminen
suoksi palvelee myös vesiensuojelun tavoitteita. Kun Lampinnevan suoalue ennallistetaan ja sen
kautta johdetaan alueen ojitusvesiä, veden kulku hidastuu, tulvahuiput madaltuvat ja suoalue sitoo
vedestä kiintoainesta sekä ravinteita.
Lampinnevan alueen ennallistamissuunnitelmasta ja toteutuksesta vastaavat Ylivieskan kaupunki ja
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry. Hankkeelle on myönnetty 15 200 euroa Helmi
elinympäristöohjelman rahoitusta, joka vastaa 80 % hankkeesta aiheutuneita kustannuksista. Helmiohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Soiden
ennallistaminen on yksi Helmi-ohjelman elinympäristöteemoista, ja Lampinnevan ennallistaminen
edistää tällaisen suoelinympäristön tilaa. Vaikka hankealue on pinta-alallisesti pieni, voidaan siitä
huolimatta arvioida, että suon ennallistaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta sekä varsinaisen
hankealueen luontoarvoja. Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2021 – 31.10.2023.
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Markus Niskanen
Metsäasiantuntija, Mhy Pyhä-kala
Puh. 040 5362 203, markus.niskanen@mhy.fi
Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja
tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja
”keinotekoinen”. Peltoalueiden kuivatusvedet eivät pääse valumaan pengerrysten takia suoraan
Kalajokeen, vaan vedet joudutaan pääosin pumppaamaan jokeen. Jokivarressa onkin yhteensä 29
pengerryspumppaamoa 35 kilometrin matkalla, sijoittuen Kalajoen molemmin puolin. Pumppaamoiden
kautta kulkeutuu merkittävä osa peltojen ravinnekuormituksesta. Vuosien ajan on pohdittu, voisiko
kuivatusvedet kerääviä pumppaamoja hyödyntää vesistökuormituksen pienentämisessä. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on todettu, että vesistöalueella
tulisi pilotoida pellolta tulevien valumavesien kemiallista puhdistusta ja neutralointia niissä kohteissa,
jossa kuivatusvesiä joudutaan tulvapengerrysten takia pumppaamaan. Ylivieskan ja Nivalan
kaupunkien alueille sijoittuva hanke Kalajokivarren pengerryspumppaamoiden sovellettavuus
vesiensuojeluun on nyt käynnistynyt. Hanke etsii keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi
pumppaamojen avulla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Nivalan ja Ylivieskan aiemmin teetättämän ja Maveplan
Oy:n laatiman selvityksen perusteella pengerryspumppaamoja voitaisiin hyödyntää kuivatusvesien
käsittelyssä ja näin Kalajokeen ja Perämereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen pienentämisessä.
Hankkeessa testattavien toimenpiteiden myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien
ravinnekuorman ja mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettävät
veden tilaa parantavat ratkaisut olisivat hyödynnettävissä myös muiden tulvasuojeltujen jokivarsien
alueella.
Hanketta vetää Ylivieskan kaupungin ympäristöpalvelut. Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nivalan kaupungin, MTK:n, viljelijöiden ja Oulun yliopiston
edustajista. Hanke kestää 31.10.2024 saakka. Hankkeeseen kuuluva veden tilan seuranta ja
vesinäytteenotto suoritetaan ensimmäistä kertaa kesällä 2022 ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja
vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti 160 770 € valtionavustuksen. Tämän lisäksi hanketta
rahoittavat Ylivieskan ja Nivalan kaupungit.
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho@ylivieska.fi
Mervi Vähäsöyrinki
vs. maaseutujohtaja
Puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki@nivala.fi
KUNTATIEDOTE 30.6.2022
Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee
Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.
1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.
Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.
Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.
Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle
Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.
Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.
Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin
Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.
Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.
Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin
Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.
Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.
Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.
Lisätietoja:
Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509
Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 / marjo.kivimaki@vestia.fi (lomalla 18.7. alkaen)
Kun koulutilat ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset, kaikki voivat keskittyä tärkeimpään eli oppimiseen. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen saama neljän tähden RTS-ympäristöluokitus osoittaa, että näistä asioista ei ole rakennushankkeen aikana tingitty.
Kaisaniemen ja Taanilan kouluissa vietettiin hiljattain koulujen historian ensimmäisiä kevätjuhlia. Juhlan aihetta on myös siinä, että koulut saivat tänä keväänä neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen.
Luokitus on osoitus siitä, että koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitu energiatehokkuus, pieni hiilijalanjälki, hyvä sisäilma, viihtyisyys sekä elinkaaren kustannukset.
– Nämä hankkeet ovat parhaiden kouluhankkeiden joukossa. Nyt luokituksen on saanut kahdeksan kouluhanketta, tähtiluokissa kolme ja neljä tähteä. Tänä vuonna luokituksen todennäköisesti saa vielä kahdesta neljään kouluhanketta, kertoo RTS-ympäristöluokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustietosäätiöstä.
RTS-ympäristöluokitus on rakennusalan toimijoiden yhdessä Suomen oloihin kehittämä työkalu, joka sisältää rakennuksen kestävyyteen, kosteudenhallintaan, käytettävyyteen, ylläpitoon ja viihtyvyyteen liittyviä kriteerejä. Luokitusasteikko on yhdestä viiteen tähteen.
Terveet ja turvalliset koulutilat
Käyttäjille RTS-luokitus on ennen kaikkea eräänlainen takuumerkki rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, toteaa Taanilan koulun rehtori Risto Oja.
– Se tuo luottamuksen siihen, että koko rakennuskompleksi ja oppimisympäristö on tehty nykyajan vaatimukset huomioiden. Lasten on täällä hyvä opiskella nyt ja jatkossakin, Oja sanoo.
Myös Kaisaniemen koulun rehtori Paula Hartikainen pitää päällimmäisenä sitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on nyt käytössään terveet ja turvalliset tilat:
– Enää ei ole kuulunut mitään sisäilmaongelmista, se puhe on nyt pois.
Uudet tilat on koettu myös opetuksen kannalta toimiviksi. Oppimistorit on otettu hyvin käyttöön, ja koko talo toimii oppimistilana.
– Meillä on nyt ollut siinä mielessä vielä poikkeusvuosi, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet täällä. Jatkossa tilaa on hieman enemmän käytössä, Hartikainen toteaa.
Uusissa kouluissa on tehokkaasti hyödynnetty nykyaikaista teknologiaa. Automatiikan ansiosta moni asia on pois käyttäjien huolista. Esimerkiksi valaistus, ilmastointi ja lukitukset on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla tilojen käytön mukaan.
– Älyratkaisut tekevät sen, että tällä on helppoa olla ja työskennellä. Kun käyttäjien ei tarvitse huolehtia tekniikasta ja ylläpidosta, energiaa jää oikeaan toimintaan, Risto Oja sanoo.
Kaikki lähtee jo suunnittelusta
Ylivieskan kaupunki asetti jo kilpailutusvaiheessa tavoitteeksi, että uudet koulut ovat terveelliset ja turvalliset ja että ne rakennetaan RTS-luokituksen vaatimusten mukaisesti. Tämä otettiin huomioon myös hakijoiden pisteytyksessä.
Uudet koulurakennukset on toteutettu elinkaarimallilla Skanska toimiessa pääurakoitsijana ja Caverionin vastatessa talotekniikasta. Rakennusten valmistumisen jälkeen Caverion vastaa kiinteistön kunnossapidosta, hoidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ylläpitojakson ajan.
– Kaikki lähtee siitä, että RTS-ympäristöluokituksen kriteerit otetaan huomioon jo suunnittelussa. Rakentaminen tehdään suunnitelman mukaisesti, ja kaikki dokumentoidaan tarkoin. Laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia, Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala toteaa.
Koulujen rakentamisessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, joka vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.
– Työmaavaiheessa kuivaketjun toteutumista seurattiin jatkuvasti, ja kosteudenhallintakoordinaattori kävi paikalla säännöllisesti, Rauhala kertoo.
Jatkuva seuranta tuottaa tietoa
Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa kaikki valinnat on tehty niin, että rakennukset olisivat energiatehokkaita ja että niiden hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Caverionin hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että nälkä kasvoi syödessä, ja joissain asioissa rimaa haluttiin nostaa jopa korkeammalle kuin RTS-luokitus vaatii.
– Kun mietittiin tilojen käyttöä erilaisissa tilanteissa, löytyi pieniäkin asioita, joilla saatiin merkittäviä parannuksia. Hyvä esimerkki on vettä säästävien vesikalusteiden säätäminen niin, että säästöä syntyy mahdollisimman paljon.
Sähköisen portaalin avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi koulurakennusten energiankulutusta, lämpötiloja ja sisäilman laatua. Järjestelmä havaitsee mahdolliset poikkeamat, ja niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Jotta kaikki toimisi luotettavasti, sisäisestä verkosta on tehty erittäin tietoturvallinen.
– Kun kiinteistöä seurataan pitkällä aikavälillä, voidaan varmistua, että olosuhteet pysyvät oikeanlaisina. Suunnitelmia ja kehittämistarpeita myös käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi säännöllisesti, ja niitä päivitetään jatkuvasti, Liehu kertoo.
Uusi koulu toi vapautta opiskeluun
Taanilan ja Kaisaniemen koulun oppilailla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi uusissa kouluissa. Ympärillä olevan rakennuksen lisäksi moni muukin asia on oppilaiden arjessa muuttunut. Opiskelu ei rajoitu enää luokkahuoneisiin, vaan kaikki tilat palvelevat myös oppimistiloina.
– Opiskelu on ollut nyt erilaista kuin ennen. Nyt saa opiskella vapaammin, vaikka käytävällä tai kirjastossa kavereiden kanssa. Joillekin on helpompaa opiskella luokassa, ja sekin on mahdollista, toteaa kahdeksannen luokan päättänyt Amanda Vaahtera.
Kun Amanda viime syksynä pääsi tutustumaan uuteen kouluun, kaikki näytti ensisilmäyksellä hienolta ja modernilta. Ensimmäinen yläkouluvuosi oli vietetty parakeissa, ja vaikka opiskelu sielläkin sujui, muutos oli huomattava.
– Kouluympäristö vaikuttaa opiskeluun ja jopa motivaatioonkin. Täällä on hyvät tilat, ja kyllä sillä on merkitystä.
Lempipaikakseen koulussa Amanda nimeää kirjaston, jonka sohvien ja seinämien suojassa voi opiskella tai oleskella kavereiden kanssa.
– Välitunneilla ollaan yleensä juuri kirjastossa tai käytävien sohvilla. Hyvällä ilmalla voidaan olla parvekkeellakin.
Tiedote 19.6.2022
Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron
kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron
uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa
jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki
Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta. Työt päästiin
aloittamaan keskiviikkona kauniissa auringonpaisteessa, mutta seuraavina päivinä keli muuttui
kylmemmäksi ja sateiseksi. Kunnostustyöt kestivät perjantaihin 17.6. saakka.
Kaivinkoneella saatiin hyvin siirrettyä isoja kiviä ja lohkareita uoman sivuilta keskemmäs ohjaamaan
uoman virtaamaa monipuolisemmaksi. Uomaan saatiin luotua hyvin koskimaisempaa, polveilevampaa
uomarakennetta ja erilaisia kivimuodostumia, jotka tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille vesieliöille.
Isoista kivistä muodostui kaloille levähdyspaikkoja ja virran kulkua ohjaavia rakenteita. Uoman laidoille
muodostettiin hyvin poikastuotantoon soveltuvia alueita, poikaskivikkoja ja kutusoraikkoja.
Pylväänlammen länsipuolelta löytyi myös sorasta kerääntynyt kasa, joka leviteltiin saaren edustalle
suunnitelluille kutusoraikkoalueille. Myös muita sorapaikkoja pystyttiin muodostamaan uomaan
purossa jo valmiina olevan materiaalin avulla.
Puron uoman muutoksen pystyi näkemään heti, uoman ulkoasu muuttui varsinkin isojen kivien ja
lohkareiden takia heti monipuolisemmaksi ja koskimaisemmaksi. Puron vesi myös alkoi solisemaan
veden virratessa kivien lomasta alavirtaan päin. Kaiken kaikkiaan puron uoma saatiin kunnostettua
suunnitelmien mukaisesti ja puron monimuotoisuutta saatiin lisättyä huomattavasti.
Hankkeen ovat rahoittaneet Ylivieskan kaupunki sekä valtio. Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on
27.04.2021 myöntänyt vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen ja vesiensuojelun tehostamisohjelman
mukaisesti Pylväsojalle 20 000 € valtionavustuksen Pylväsojan elinympäristökunnostusta varten.
Avustettavan hankkeen toteutusaika on 30.11.2020 – 30.11.2022.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Maija Schuss
ympäristöasiantuntija
Puh. 044 4294 470, maija.schuss@ylivieska.fi
Kesän aukioloajat
Uimahalli
Ma-to 13–20
Pe 13–18
La suljettu 18.6.-27.8. välisen ajan
Su suljettu
Ke 6:30-8:30 Aamu-uinti ja Hyvän mielen aamupala 22.6. saakka
Ke 15.6. ja 22.6. Vesijumppa klo 8.30-9.00. Uimalipun hinnalla!
Uimahalli suljettu kokonaan ajalla 4.7.-31.7.2022 (vuosihuolto)
Keilahalli
Suljettu 30.5.-18.8. välisen ajan
Kesän ulkotreenit: Maanantaisin ajalla 6.6.-27.6. klo 17-18. Kuntopiirityyppinen ulkotreeni kuntoportaiden ympäristössä. Hinta 5 €/kerta. Hyypänkallion kuntoportaat os. Salmiperäntie 42. Ilmoittautumiset p. 044 4294 472
Liikuntapalvelut toivottavat iloista ja liikunnallista kesää!